Matka jatkuu joensuusta seuraavaan joensuuhun. Sää oli tänäänkin epätyypillinen englantilainen, eli aurinko paistoi koko päivän eikä näkyvyydessäkään ei ollut mitään valittamista.
Meillä oli myötätuuli, aluksi noin 10 solmua ja lopussa jo reilusti yli 20 solmua ja aikaa meni koko purjehdukseen noin 9 tuntia.
Cantana sai ylimääräisen matkustajan tänään. Rengastettu lintu laskeutui puomin päähän lepäämään. Annoimme sen olla siinä melko kauan, mutta kun se toisen kerran innostui kakkimaan, oli kippari jo sitä mieltä että ilmainen kyyti riittää.
Etelään työntyvä niemi, Portland, on pahamaineinen paikka kovien ja vaarallisten swellien johdosta. Virta kiertää Portlandin niemen ja on vallitsevista tuulista ja vuorovedestä riippuen pahimmillaan yli 6 solmua ja yleensä suoraan vastaan. Koska nyt oli neap-aika, oli virta vain parin solmun paikkeilla kun kiersimme niemen noin klo 18.
Portlandin satamaan on rakennettu iso marina vuoden 1012 Olympialaisia silmälläpitäen. Kävipä mielessä että onkohan näillä vaikeilla vesillä tottuneilla purjehtijoilla jonkunlainen kotikenttäetu?
Saavuimme noin klo 19 Weymounthin idylliseen satamaan ja kiinnitimme veneen kolmantena yhden Southamptonilaisen veneen kylkeen.
Rannanpuolimaisin vene oli upea saksalainen puuvene, S/y Quinta, vm 68. Veneen kippari kertoi hänen suunnittelevansa purjehtia Vaasaan ensi kesänä.
Olemme ulkosatamassa ja avattavan sillan toisella puolella on myös iso marina, lähinnä paikkakuntalaisia varten. Kaupunki on tosi mukavan tuntuinen ja täällä on juuri päättynyt jonkunlaiset kesäfestarit.
Kävimme syömässä aidossa pubissa aitoa englantilaista pubiruokaa ja on myönnettävä että englantilainen ruokakulttuuri on maineensa arvoinen. Nälkä meni kuitenkin.
No comments:
Post a Comment