Tuuli heikkeni eilen illalla ja jopa aurinko alkoi näyttäytyä. Kovan tuulen varoitus oli illalla peruttu ja ennusteen mukaan tuuli nyt olisi vain 4-7 Bfr ( 20-30 solmua). Näkyvyys olisi mahdollisesti sumun takia huono, tai sitten ei.
Yö menikin ihan rauhallisesti. Tuuli pysyi koko ajan alle 20 solmun ja SW-suuntaisena, eli meille myötäisenä. Etenimme hyvää vauhtia kohti Falmouthia.
Liikenne oli aika vilkasta. Useampi kalastustroolari näkyi vetävän pyydyksiään ja rahtilaivoja tuli ja meni. Karttaplotterimmehan on varustettu AIS:lla joten siitä näkee hyvin muun liikenteen ja on helppo suunnitella ajoissa mahdollisia väistöliikkeitä. Periaatteessahan purjein kulkevalla aluksella on etuajo-oikeus mutta tuntuu jotenkin kohtuuttomalta vaatia suuren tankkerin väistämään takiamme. Yllättävää kyllä, mutta moni laiva on tosiaan itse väistänyt nähdessään meidät. Troolia vetävät kalastusalukset eivät tietenkään ole väistämisvelvollisia ja olemme halunneet kunnioittaa heidän työrauhaansa kiertämällä ne kaukaa.
Sää pysyi koko yön harmaana mutta paria lyhyttä kuuroa lukuun ottamatta kuivana.
Aamulla sää jatkui samantyyppisenä mutta lähestyessämme Englannin rannikkoa esiintyi paikoitellen sumurintamia.
Saavuimme Falmouthiin klo 17 maissa purjehdittuamme 11 1/2 vrk Hortasta. Kokonaismatkaksi tuli kaiken kaikkiaan 1259 nm.
Tarkoituksemme oli mennä Reedsissä mainittuun uuteen Port Falmouth-marinaan mutta jostain syystä koko satama ei ollut ainakaan siellä missä sen piti olla. Olisivatkohan rahat loppuneet kesken? Parkkeerasimme kylkikiinnityksellä walesilaisen Maxi 1000:n kylkeen. Ensihämmennysten jälkeen naapurin kippari oli hyvin auttavainen ja lainasi jopa suihkukorttinsa meille. Mahtavaa päästä 11 vrk:n jälkeen suihkuun. Hanat tiettysi englantilaisittain niin että yhdestä hanasta tuli tulikuumaa vettä ja toisesta sitten jääkylmää. Tällä olisi Oraksella hyvät markkinat! Pekalle sinne Raumalla vihjeeksi!
Matka sujui lopulta ihan mukavasti. Tuulet olivat tosin usein vastaisia mutta emme joutuneet kuitenkaan varsinaisesti luovimaan. Parina päivänä olisi voinut tuulla vähemmänkin, mutta hyvinhän niistä keleistä selvittiin.
Lähinnä meitä kiusasi ainainen kylmyys ja kosteus totuttauduttuamme 4 kuukauden ajan pelkkiin helteisiin.
Tästä eteenpäin päättyy valtameripurjehduksemme ja siirrymme rannikkopurjehtijoiksi, tosin vielä Pohjanmeren vuorivesien ja virtojen
kiusaamaksi!.
Meiltä on aina välillä kysytty koska me sitten palaamme kotiin? Aivan varmasti sitä on vaikea tietää mutta alustavan suunnitelmamme mukaisesti saapuisimme Laurinlahteen sunnuntai-iltana 25. heinäkuuta. Riitan vuorotteluvapaa päättyy 29.7 joten olisi hyvä olla kotona ennen sitä!
No comments:
Post a Comment