9-10.8 Dieppe-Cherbourg 108 nm

Laskelmiemme mukaan klo 0900 oli hyvä lähtöaika kohti Le Havrea.
Totesimme monen muunkin päätyneen samaan aikatauluun, koska aamulla oli sen verran vilskettä satamassa. Tarkempi analyysimme kuitenkin osoitti, että silloin kannattaa mennä pohjoiseen eikä etelään, jonne me olimme menossa. Tässä tuli siis tehtyä perinteinen virhe, koska tuuli tuo mutta virta vie! Kun virtakaaviossa on mainittu virran suunta 054 astetta niin se tarkoittaa, että virtaus on noin koilliseen eikä koillisesta lounaaseen kuten tuulen suunta ilmoitetaan! Samapa se, koska matkaa oli 12 tuntia ja saisimme nauttia sekä myötä- että vastavirrasta joka tapauksessa riittävän tasapuolisesti.
Matkan aikana rupesimme myös miettimään, miten Le Havresta olisi paras lähteä kohti Cherbourgia, koska matka olisi melko pitkä, 70 nm, ja se veisi taas koko päivän. Jos mieli lähteä myötävirran alussa, niin pitää lähteä joko keskellä yötä tai sitten iltapäivällä, jolloin saapuisimme perille vastaavasti yöllä. Koska meillä oli nyt myötävirta ja jopa myötäinen luoteistuuli päätimme yksissä tuumin muuttaa suunnitelmaamme ja purjehtia suoraan Cherbourgiin. Le Havre katsotaan sitten joku toinen kerta!

Illalla ylitimme 0-meridiaanin 7,5 solmun nopeudelle mukavassa myötävirrassa!

Yö oli pimeä kuten näillä leveysasteilla yleensä, mutta 80%:nen kuu valaisi riittävästi merta, joten matka sujui ihan mukavasti. Tutkan avulla tarkkailimme melko vilkasta laivaliikennettä ja väistelimme tarvittaessa. Jomman kumman on oltava tähystysvuorossa läpi yön. Riitan silmät eivät yöpurjehduksen aikana pysy millään auki koko ajan, mutta parin tunnin nokoset auttoivat asiaa. Mikko kestää valvomista paremmin. Yhden yön purjehdus menee näinkin, mutta myöhemmin tulee useamman vuorokauden legejä, jolloin tähystysvuorot on jaettava tasapuolisemmin.
Le Havre on Euroopan suurimpia satamia, joten liikennettä riittää. Lähestyessämme Cherbourgia saimme taas myötävirran, joka oli aamulla 0400 maissa jopa 5 solmua. Olimme sitä mieltä, ettei tuntemattomaan satamaan kannata mennä ihan pimeässä, joten otimme keulapurjeen alas ja jäimme odottamaan Cherbourgin edustalle auringon nousua 0640, jolloin ajoimme sisään ilman mitään ongelmia. Väylä on hyvin selvä ja sataman lähellä oli virtakin mitättömän heikko.
Oletimme satamassa olevan vapaita paikkoja, koska veneitä tuli jonossa ulos. Löysimmekin visitors-laiturista P51 hyvän aisapaikan, jonne parkkeerasimme Cantanan ja menimme nukkumaan.

Aamutorkkujen jälkeen sitten tutustumaan kaupunkiin ja tottakai Riitalle piti saada aito ja alkuperäinen Cherbourgin sateenvarjo.

Vaihdoimme kaasupullomme sataman veneliikkeessä. Suomesta lähtiessämme hankimme Camping-Gaz-pullot niihin kuuluvine alennusventtiileineen. Pullojen paras puoli on että niitä on saatavissa lähes kaikkialla: tyhjän pullon kanssa liikkeeseen ja täyden pullon kanssa ulos! Ulkomailla suomalaisten pullojen kanssa pelatessa tulee yleensä ongelmia ja päivän tärkein tehtävä on monella matkapurjehtijalla ollut kaasupullon täyttö ! Kuulemma Camping-Gaz-pulloja vaihdetaan myös Karibialla.

Söimme herkullisen kalaillallisen Cherbourgin pursiseuran ravintolassa ja luovutimme heille myös Laurinlahden Venekerhon lipun. He lupasivat kiinnittää sen seinälleen muiden lippujen joukkoon. Saimme vastalahjaksi LLV:lle vietäväksi isäntäseuramme viirin.

Kielitaitomme puolesta olemme selvinneet oikein hyvin paitsi Itämeren alueella myös Saksassa ja Hollannissa. Hollannin kielen sanotaan syntyneen silloin, kun saksalaiset merimiehet erehtyivät Rotterdamilaisessa kapakassa puhumaan englantia, koska he uskoivat olevansa jo Englannissa. Kielessä on vivahteita molemmista kielistä ja varsinkin tekstin ymmärtäminen välttävästi käy melko nopeasti. Puheesta on vaikeampaa saada selvää, mutta hollantilaiset puhuvat yleensä hyvin myös englantia tai saksaa.

Ranskassa tilanne on erilainen. Marinoiden henkilökunnnan kanssa olemme selvinneet englannilla, mutta esim. tarjoilijat ja kauppiaat eivät tunnu puhuvan sitä lainkaan. Ja minkä takia pitäisi, ranskahan on maailman kaunein kieli ja sillä pärjää täällä aivan erinomaisesti. Ruuan tilaaminen ranskankielisestä listasta on jännittävää!

Nettiyhteydet toimivat yleensä siten, että satamissa on langaton verkko. Joissain satamissa se sisältyy satamamaksuun ja joissakin siitä pitää maksaa tietty summa. Muutamassa paikassa olemme maksaneet tietystä ajasta, mutta todenneet, ettei yhteys kanna venepaikkaamme saakka. Yhteys on käytettävissä joko tietyn ajan sen ensimmäisestä avaamisesta alkaen tai joskus maksu on yhteyden todellisen käyttöajan mukaan eli sen voi sulkea välillä ja avata uudelleen myöhemmin. Ranskassa toimii myös Netabord-operaattori. Jos ostaa visalla yhteysajan ensimmäisessä satamassa, sitä voi käyttää lähes kaikissa satamissa matkan varrella. Idea on hieno, mutta käytännössä sen avaamiseen liittyy liuta ärräpäitä, koska sisäänloggaus ei yleensä onnistu ohjeiden mukaisesti. Nyt tuntuu kuitenkin toimivan.