Olimme sopineet, että Havenmeester (siis satamamestari) tulee hinaamaan meidät nosturin alle n.klo 0845. OK, mitään ei tapahtunut vielä silloin, mutta kylläkin hieman myöhemmin ja saimme veneen nostettua, jotta konekorjaajamme Marco sai mitattua akselimme mitat uuden propellin tilausta varten.
Ennen sitä oli kippari jo asentanut Marcon korjaaman polttoainesuotimen paikoilleen.
Nostimme veneen ja iloksemme totesimme ettei potkurin irtoaminen ollut aiheuttanut muuta vahinkoa veneelle.
Ennen sitä oli kippari jo asentanut Marcon korjaaman polttoainesuotimen paikoilleen.
Nostimme veneen ja iloksemme totesimme ettei potkurin irtoaminen ollut aiheuttanut muuta vahinkoa veneelle.
Jotunin loistava pohjamaali oli myös pitänyt veneen pohjan aivan puhtaana ja näkittömänä. Kiitokset siitä Kyöstille!
Siirsimme tarkastuksen jälkeen veneen nosturin viereiselle paikalle, josta sen sitten aikanaan saisi helposti taas nosturin alle uuden potkurin asentamista varten.
Kippari pesi veneen kyljet ja hioi sekä lakkasi kansiosia aikansa kuluksi. Pitihän nekin työt tehdä. Teimme iltapäivällä kävelylenkin Rosariumin puutarhaan, jonne oli istutettu satoja erilaisia ruusuja. Olihan niitä kaikenlaisia, mutta ehkä jo tässä vaiheessa hieman lakastuneina?
Söimme kalakaupasta ostamamme makrillifileet ja totesimme vain, ettei se ole Siuntiossa olevan suosikkikauppamme Four Seasonsin savulohen veroista. Ei sinne päinkään!
Meidän uusi paikkamme oli tosi näköalapaikka, koska kulku satamaan tapahtui takanamme olevan portin kautta. Portin avaamiseen tarvitaan joko numerokoodi tai se aukeaa pientä sipsikorttia näyttämällä. Oli tosi mielenkiintoista seurata, kuinka vaikeata se oli hollantilaisillekin. Jouduimme välillä jopa neuvomaan heitä, miten portti toimii . Olimme myös itse ikäänkuin näyttämöllä, koska jokainen ohikulkija katsahti vaistomaisesti Cantanaa. Muutamat heittelivät kommentteja: "Swan, Pietarsaari!", "I have also had a Swan" ja hellouta sai toistaa joka toiselle ohikulkijalle.
Kippari pesi veneen kyljet ja hioi sekä lakkasi kansiosia aikansa kuluksi. Pitihän nekin työt tehdä. Teimme iltapäivällä kävelylenkin Rosariumin puutarhaan, jonne oli istutettu satoja erilaisia ruusuja. Olihan niitä kaikenlaisia, mutta ehkä jo tässä vaiheessa hieman lakastuneina?
Söimme kalakaupasta ostamamme makrillifileet ja totesimme vain, ettei se ole Siuntiossa olevan suosikkikauppamme Four Seasonsin savulohen veroista. Ei sinne päinkään!
Meidän uusi paikkamme oli tosi näköalapaikka, koska kulku satamaan tapahtui takanamme olevan portin kautta. Portin avaamiseen tarvitaan joko numerokoodi tai se aukeaa pientä sipsikorttia näyttämällä. Oli tosi mielenkiintoista seurata, kuinka vaikeata se oli hollantilaisillekin. Jouduimme välillä jopa neuvomaan heitä, miten portti toimii . Olimme myös itse ikäänkuin näyttämöllä, koska jokainen ohikulkija katsahti vaistomaisesti Cantanaa. Muutamat heittelivät kommentteja: "Swan, Pietarsaari!", "I have also had a Swan" ja hellouta sai toistaa joka toiselle ohikulkijalle.
Aika hyvä tuuri kun potkuri putosi siellä eikä jossain muualla. Kalle
ReplyDelete