Enkhuizenin sulun kautta sujuvasti Markenmeren puolelle ja pian saimme myös purjeet ylös.Navakka SW-tuuli vallitsi edelleen, joten kryssasimme koko päivän kunnes ennen Amsterdamin sisääntuloväylää laskimme purjeet ja siirryimme koneajoon.
Cantanan kansi pysyi märkänä ja jonkun verran vettä tuli keulan skylightista (kattoikkuna) edelleen sisään, joten uskoimme nyt vihdoin paikallistaneemme vuotokohdan. Kuivan kelin sattuessa luukku pitää siis tiivistää.
Ohitimme matkalla myös Markenin pittoreksin majakan, joka lienee suojeltu kulttuurikohde.
Saapuessamme ensimmäiselle sillalle meille tuli kova kiire muiden perään, koska silta avataan vain puolen tunnin välein ja jo jonon pituudesta arvioimme, että se aika koittaa aivan pian. Kaasu siis pohjaan ja sillan alle juuri ennenkuin punainen valo syttyi! Sulutus Amsterdamin kanaville onnistui myös aivan nappiin ja ajoimme pian suoraan tupaten täynnnä olevaan Sixhavenin satamaan, jonne saavuimme n. 1600. Saimme paikan kolmantena belgialaisen Bavaria 40:n kyljessä.
Iltaa istuimme Cantanassa.
Saapuessamme ensimmäiselle sillalle meille tuli kova kiire muiden perään, koska silta avataan vain puolen tunnin välein ja jo jonon pituudesta arvioimme, että se aika koittaa aivan pian. Kaasu siis pohjaan ja sillan alle juuri ennenkuin punainen valo syttyi! Sulutus Amsterdamin kanaville onnistui myös aivan nappiin ja ajoimme pian suoraan tupaten täynnnä olevaan Sixhavenin satamaan, jonne saavuimme n. 1600. Saimme paikan kolmantena belgialaisen Bavaria 40:n kyljessä.
Iltaa istuimme Cantanassa.
No comments:
Post a Comment