Viesti Cantanalta 14.12

Cantana ylittää maaliviivan

Olemmekohan sankareita??

Kipparia haastatellean lehteen
Saint Lucia
MAATA NÄKYVISSÄ !!

Viimeinen auringonnousumme Atlantilla

14.12 GSM 161 nm
Atlantti näytti näin viimeisinä päivinä meille todelliset kasvonsa. Kovaa tuulta, jopa >30 solmua mahtavissa mainingeissa. Välillä on poutaa, välillä sataa, enemmän tai vähemmän.
Ennen matkaamme olimme luonnollisesti hieman huolestuneita siitä miten pikkuinen Cantana pärjäilee suurten aaltojen Atlantilla, miten märkää tästä touhusta on tulossa ja onko Cantana tarpeeksi iso vene valtamerelle.
Nämä huolenaiheet olivat tarpeettomia, sen olemme havainneet niin monta kertaa viimeisten kolmen viikon aikana. Olipa se takaa tuleva aalto miten korkean kivitalon kokoinen tahansa, se ei kaadu Cantana päälle vaan nostaa veneen harjalleen ja siirtyy itse alta pois. Pahimmat pärskeet ja kastumiset syntyvät kun toisesta suunnasta tulevat mainingit kohtaavat tuulen aiheuttamat aallot. Tuulensuunta poikkeaa nimittäin usein maininkien suunnasta, koska mainingit ovat saattaneet syntyä tuhansien kilometrien päässä täältä.
Purjehduksellisesti Atlantin ylitys ei ole ollut kovin vaikeata. Meillä on ollut Las Palmasista lähdön jälkeen koko ajan idän ja koillisen välisiä tuulia ja aina sinnikäs tuuliperäsimemme ”Heikki” on huolehtinut veneen tarkasta ohjaamisesta >95 % ajasta. Heikin siipi tunnustelee
pienetkin muutokset tuulen suunnassa ja välittää ne edelleen omalle peräsimelleen jolla se korjaa veneen kurssia pitäen veneen tuule suuntaan nähden koko ajan samassa suunnassa. Tuulen suunnan muuttuessa meidän tulee vain Heikin siipeä säätämällä tehdä haluamamme korjaukset veneen suuntaan. Heikki ei kuluta sähköä, ei juo olutta eikä pelkää kovaakaan tuulta. Tuuliperäsin on ehdottomasti se varuste, jota ilman emme lähtisi tällaiselle matkalle.

Vaikeinta on ehkä ollut rullaamisesta aiheutuva veneen keinunta. Liikkuminen veneen sisällä on tosi hankalaa ja koska veneen irtaimistokin liikkuu koko ajan niin meteliä riittää.

Valvominen on luonnollisesti pienellä miehistöllä aina ongelma. Meillä ei ole ollut mitään mahdollisuutta saada riittävästi unta vaan uni on ollut aina pätkittäistä ja vajaatehoista. Siitäkin olemme yhdessä selvinneet melko hyvin.
Eilen illalla ja tänään iltapäivällä meitä tuli vielä viihdyttämän viimeiset delfiinit, niitä oli samanaikaisesti monta kymmentä. Todella mukava esitys.
Iltapäivällä klo 14.48.30 ylitimme maalilinjan ja Cantana on löytänyt Amerikan!
Koko Atlantin ylitykseemme kului siis aikaa 22 vrk 7h ja 30 sekuntia. Koko matkan pituus oli GPS:n mukaan 2890 nm eli vuorokausimatkasta tuli keskimäärin 131 nm/vrk.

Olemme suorituksestamme tosi ylpeitä

Saapuessamme satamaan olivat spicalaiset Maija ja Toomas meitä vastassa ja he olivat, huolissaan olimmeko saaneet riittävästi ravintoa, varustautuneet maittavilla täytetyillä patongeilla ja kuohuviinillä. Mahtavia ystäviä.

Vastaanottokomitea oli virankin puolesta paikalla, meille ojennettiin lasilliset rommipunssia ja iso hedelmäkori Saint Lucian puolesta.

Myös paikallinen lehdistö haastatteli kipparia matkakokemuksistamme.