Friday, October 30, 2009

29.10 Las Palmas Standby


Aamulla soitto kipparin pikkuveljelle Urpolle joka täytti pyöreät 50v. Paljon onnea myös näin julkisesti.
Merikarhuystävämme Nina ja Gugi olivat lomailemassa Las Palmasissa ja tulivat ilahduttamaan meitä. Oli mukava tavata ystäviään ja kertoa matkastamme ja kuulla kuulemisia.
Iltapäivällä kävi jääkaappiasentaja Jean tarkistamassa Isotermimme ja sovittiin että hän palaa maanantaina ja asentaa siihen kunnon tuulettimen ylikuumenemisen estämiseksi. Tuuletin vie vähän sähköä mutta säästää vastaavasti enemmän kompressorin käyntiaikaa. Tropiikissa kompressori joutuu tosi töihin!
Menimme illalla Gugin ja Ninan kanssa syömään paikalliseen kalaravintolaan. Todella herkullista ja taatusti tuoretta kalaa.

28.10 Puerto Mogan - Las Palmas 41 nm


Lähdimme liikkeelle jo 0720 koska olimme varautuneet kovaan tuuleen Gran Kanarian itäpuolisilla kiihdytyskaistoilla.
Aamupäivällä ohitimme Maspalomaksen dyynit ja Playa de Ingelsin. Tämä on alue jossa kuulemam usein tuulee kunnolla mutta tänään tuuli ei kuitenkaan herännyt ja jouduimme ajamaan koneella koko matkan Las Palmasiin saakka.
Saavuimme sinne n 1500 mutta sataman toimisto oli siestalla joten saimme hoidettua muodollisuudet vasta 1600. Odotusaikana kävimme Texacon huoltoasemalla täyttämässä oman tankkimme 43 l:lla löpoä mutta ostimme myös 3 x 20 l:n varatankkia jotka täytimme samalla. Entisten 2 x 10 l:n varatankin ohella meillä on nyt yhteensä n 200 l löpöä ylistystä varten. Toivottavasti se riittää!
Elaine saapui tuntia jälkeemme Las Palmasiin ja sai paikan samasta ponttonista kuin me.

Wednesday, October 21, 2009

16-27.10 Puerto Mogan Standby














16.10
Perjantaisin on Puerto Moganissa perinteinen markkinapäivä ja turisteja pyörii vilisemällä satamassa. Myös Puerto Ricosta järjestetään laivaristeilyjä tänne. Matka kestää ns. lasipohjaveneellä puolisen tuntia. Myynnissä on kaikenlaista turistikrääsää.
17.10
Kaunis ja helteinen (30 astetta) ilma jatkuu. Jääkaappimme lopetti yöllä toimintansa ja saimme sataman puuhanaisen, Maximien, kautta jo sovittua keskiviikoksi huollon saapuvan Las Palmasista. Pelastaaksemme tuoreruokamme, ostimme Spar-kaupasta pussillisen jääpaloja, mutta laite oli jäähtynyt iltapäivään mennessä jo sen verran, että se rupesi taas toimimaan. Peruimme huollon ja opimme tästä sen, että jos maasähkö on päällä, niin veneen akkujännite on korkea ja Isotermin säädin pitää olla manuaalisesti säädettynä heikommalle teholle, muuten se kuumenee liikaa. Sama ilmiö toistui Visbyssä neljä kuukautta aikaisemmin.
Mikko kävi mastossa siirtämässä spinnufallin tutkatelineen ulkopuolelle, jotta se juoksisi kitkattomammin.
Söimme illalla vaihteeksi ravintolaruokaa, Mikolle puolikas broileri ja Riitalle leivitetty kana. Ihan OK.
Helsinkiläinen s/y Tavino saapui satamaan. Tavinon Kippari ja kipparska täyttävät molemmat pyöreitä vuosia ja juhlistavat sitä kiertämällä Atlantin.
18.10.
Kävimme kaupassa ja muuten lomailimme ja laiskottelimme. Kotiruokana Riitan herkullisia katkarapuja ja vihanneksia..
19.10
s/y Lollo kadoksissa!
Eilen illalla oli tullut Navtexiimme seuraava viesti ja huolestuimme tietysti heti.
IA79 OCT/19 10:22 518kHz ERROR RATE=0.0%
ZCZC IA7918 2106 UTC OCT 09
SEARCH AND RESCUENR IMPORTANT AT 172030 UT OCTOBER 2009
OVERDUE FROM THE SAILING VESSEL LOLLO MMSI211450100 WITH TWO PERSONS ON BOARD LENTH 9.3 METRES. DEPARTURE FROM MARINA DE RUBICON (LANZAROTE) TO TENERIFE. PLEASE REPORT ANY SIGHTING TO THE NEAREST COAST STATION OR MRCC LAS PALMAS
NNNN
Olimme tavanneet Lollon matkamme aikana useasti ja viimeksi tiemme erkanivat Lissabonissa, jonne Lollon kippari Torsten odotti tyttöystäväänsä Irmiä saapuvaksi.
Sää Lanzaroten ja Teneriffan välillä oli viime aikoina ollut hyvä, joten meidän oli vaikeata uskoa, että heille olisi voinut tapahtunut jotain pahempaa. Vene oli hyvin varustettu Epirb-hälyttimillä ja pelastuslautoilla.
Totta kai tällainen tieto pistää ajattelemaan ja sai meidät huolestumaan ystävistämme.
Onneksi Navtex ilmoitti iltapäivällä peruuttavansa hälytyksen seuraavalla ilmoituksella:
IA81 OCT/19 15:01 518kHz ERROR RATE=0.0%
ZCZC IA8119 1359 UTC OCT 09
COASTAL WARNING NR IMPORTANT CANCEL NAVTEX IA79 (OVERDUE LOLLO) AND THIS MESSAGE
NNNN
Emme tiedä, mitä oli tapahtunut, mutta Torsten ja Irmi ovat kuitenkin turvassa Gomeralla. Olivatkohan Irmin vanhemmat huolestuneet tyttärestään aivan turhaan ja hälyttäneet merivartioston liikkeelle?
20.10
Aamulla kippari vaihtoi koneen öljyn ja öljysuotimen. Viime vaihdosta oli kulunut 250 h, joka lienee Yanmarin suosittelema vaihtoväli.
Riitta kävi kaikki ruokakaapit läpi ja pesi ne ja tarkisti, ettei niihin ole pesiintynyt epätoivottuja vieraita.
Olimme yhden ruotsalaisveneen kipparilta kuulleet, että Moganissa on paljon torakoita. Suihkutimme kiinnitysköysiimme torakkasprayta, jotta ne eivät ainakaan köysien kautta tule Cantanaan. Tapanamme on myös jättää kenkämme laiturille ja muutenkin pyrkiä pitämään paikat puhtaina ja järjestyksessä. Torakat eivät ole vaarallisia, mutta epämiellyttäviä ja niiden hävittäminen on vaikeata. Saimme Lagosissa Kauppiloilta reseptin (maitotiiviste-hunaja-boorihappo), jolla kaappien ovet tulee sivellä, jos niitä ilmaantuu. Meillä on myös veneessä muutama ns. torakkahotelli odottamassa asukkejaan. Toistaiseksi emme ole niitä onneksi havainneet. Tehokkain tapa päästä niistä eroon on nostaa vene talvella ylös pakkkaseen!
Kipparin silmälaseista meni taas nenätyynyn piikki poikki, kuten kesäkuussa tapahtui myös Amsterdamissa. Korjaus ei täällä onnistu, mutta paikallinen optikko vaihtoi vanhat mutta edelleen hyvät linssit uusiin ja vahvempiin, titaanisiin kehyksiin. Olivatkohan Thaimaasta ostetut Tag Heuerit kuitenkaan ihan aitoja?
21.10.
Kävimme päiväretkellä Puerto Ricossa lasipohjaveneellä. Tapasimme Spican ja kävimme heidän kanssaan lounaalla.
22.10
Kaupassakäyntiä ja kotiaskareita.
Aamulla oli taivaalla jonkun verran pilviä, mutta edelleen lämmintä, 25–30 astetta.
Meillä on ollut nettiyhteyksien kanssa ongelmia. Marinalla on oma langaton verkko ja siihen saa tunnukset maksamalla 5,25 €/ vrk. Laite, joka antaa kuitin ja salasanan on ollut epäkunnossa, joten emme ole päässeet marinan verkkoon. Ruotsalaiselta naapuriveneeltämme saimme vihjeen, että Marina-ravintolassa on ilmainen wifi ja siihen saa tunnukset, kun käy siellä vaikka juomassa kupposen kahvia. Saimme naapuriltamme tunnuksen ja sillä saimme heikon yhteyden jopa veneestämme verkkoon. Yhteys oli kuitenkin selvästi parempi itse ravintolassa, joten kippari hoiti näitä blogimme päivityksiä sieltä käsin.
23.10
Kippari innostui Puerto Moganissa harkitsemaan uuden kameran ostamista. Edullisista hinnoista huolimatta ei kaupankäynti intialaisen myyjän kanssa edistynyt, joten toistaiseksi pärjätään vanhalla Canon G7:lla. Intialaisen ratkaiseva virhe oli, että hän kehui nykyistä kameraa niin laadukkaaksi, ettei ole mitään järkisyytä ostaa uutta!
Teimme päivällä bussimatkan Las Palmasiin ja takaisin. Paikallisbussilla ensin Puerto Ricoon vuorten yli ja sieltä moottoritietä pitkin Las Palmasiin. Kateeksi käy paikallisbussien korkea taso, lähes kaikki ovat uudehkoja ja hyvin siistejä. Innostuisivatkohan espoolaisetkin käyttämään enemmän julkisia, jos YTV:n vanhat romut korvattaisiin kunnon bussella? Saman havainnon teimme myös Portugalissa!
Kävimme katsomassa Las Palmasissa tulevaa satamaamme, jonka jälkeen nautimme välipalan rantaravintolassa.
Naapurissamme on irlantilainen teräsvene, joka on aloittanut maailmanympäripurjehduksen. Kuuntelimme, kun veneen kippari soitti hanurilla irlantilaisia kansanlauluja ja sehän innosti Mikonkin kaivamaan huilunsa esille Lasse Mårtenssonin nuottien kera.
Saimme illan kuluessa vielä kutsun siirtyä Namihaniin jatkamaan soittamista ja tosiasiahan on, että muutaman viinilasillisen jälkeen soittotaito vain paranee? Jatkoimme illanviettoa Namihanilla, kunnes naapurilta tuli viimeiset suosionosoitukset 00:30!
24.10
Tanskalainen eläkeläis-Peter valmisti ruostumattomat suojat doradeventtiilellemme. Niiden tarkoitus on estää skuuttien tarttumista ja vähentää turhia käyntejä etukannella kovassa kelissä. Tänään pesimme myös veneen ja teimme muitakin kotitöitä.
Saimme vihdoin netin toimimaan kunnolla Cantanassa , ongelmana oli, ettei antennin asetukset olleet oikein.
26.10
Puerto Moganiin saapui suomalaisvene, s/y Elaine, joka osallistuu myös ARCiin. Helinä ja Kalle ovat aloittaneet maailmanympäripurjehduksen uudella Arcona 430:lla. Kaikenlaisia kommelluksia on heillekin ehtinyt tapahtua, mutta ne kuuluvat asiaan, oli vene sitten 40 vuotta vanha tai suoraan pakasta otettu!
Suomi on varsin hyvin edustettuina , 6:n veneen armadalla, täällä Puerto Moganissa.
Spicalaiset sen sijaan olivat nyt saapuneet Gomeralle, jossa he tapasivat s/y Lollon, Torstenin ja Irmin.
Heillä on kaikki hyvin ja kävi ilmi että Torstenin vanhemmat olivat hermostuksissaan hälyttäneet merivartioston, kun eivät olleet kuulleet pojastaan mitään. Tprsten ja Irmi olivat kuulemma myös tavanneet Marokon ulkopuolella joitain paikallisia kalastajia, joiden käytös huolestutti heitä sen verran, että Irmi oli päättänyt hypätä Atlantin ylityksen yli.
27.10
Koneasiantuntija Robert kävi tarkistamassa Cantanan koneen. Hän sääti venttiilit ja hänen mukaansa kone toimii ihan niinkuin sen pitää eikä sen pitäisi aiheuttaa meille harmeja matkallamme. Valkoisen savun ja räpättävän äänen hän selitti sillä, että joku sylinteri ei joskus saa riittävästi polttoainetta, jolloin se ei jaksa käydä. Sitävastoin, että vähennetään kaasua, kuten olemme tehneet, sitä pitää lisätä. Ilmiö ei ole vakava eikä sen suhteen kannata tehdä mitään. Rauhoittava tieto!
Pesetimme ison IKEA-kassillisen pyykkiä pesulassa. Todella helppoa.
Tänään sovimme menevämme Elainelaisten kanssa yhdessä ulos syömään.
Huomenaamulla siirrymme Las Palmasiin.

Friday, October 16, 2009

15.10 San Miguel - Puerto Mogan, Gran Canaria, 48 nm








Herätyskelloherätys 0700 ja köydet irti 0830.
Edessä oli taas purjehduspäïvä ja tavoitteemme oli, kuten ennenkin, saapua uuteen satamaan valoisaan aikaan.
Aluksi oli tuuli vielä melko heikkoa, mutta saimme pian purjeet ylös ja oikean hienon purjehduksen, leikkisän delfiinilauman saattelemana, kohti Gran Canariaa.
Matkalla piti venettäkin huoltaa. Olimme jonkun aikaa ihmetelleet, miksi pilssi täyttyy pikkuhiljaa vedellä. Kovassa tuulessa aallot lyövät välillä veneen yli, jolloin vettä pääsee luukkujen kautta myös pilssiin, mutta tätä tapahtuu nyt myös kevyessä tuulessa ja ihan satamassakin. Ainakin yksi syy tähän selvisi, WC:n jalkapumppu vuotaa hieman ja sitä kautta makeavesisäiliömme tyhjenee vähitellen pilssiin! Pumppu oli siis irrotettava ja selvitettävä, voiko sen korjata. Kippari sai sen avattua ja jo toisella yrittämisellä myös kasattua uudelleen, niin että se edelleen toimii, mutta vuoto ei tästä huolimatta loppunut. Hankintalistalla on siis uusi pumppu ennen Atlanttia. Onhan pumppu jo yli 20 v vanha ja tiivisteet ehkä jo hieman menettäneet joustonsa?
Kanarian saarille ovat ns. tuulten kiihdytyskaistat tyypillisiä. Ne ovat saarten välissä olevia alueita, joissa tuuli voimistuu hyvin nopeasti jopa moninkertaiseksi. Teneriffan ja Gran Canarian välissä on suurin tällainen alue ja lähestyessämme Puerto Mogania alkoi tuuli todella voimistua, n. 10 solmusta aina 25 solmuun saakka. Vähensimme vastaavasti purjeita, eli rullasimme genuaa sisään ja otimme reivin isopurjeeseen. Vauhtimme pysyi siitä huolimatta reilusti yli 6:n solmun ja saavuimme perille n 1700.
Satama oli aivan täynnä, mutta onneksi olimme varanneet laituripaikan edellisenä päïvänä. Puerto Moganissa ei ole aísoja eikä peräpoijuja vaan pohjassa on ankkuriketju, joka on liitetty köysillä laitureihin. Saapuessamme paikallemme marinero nosti laiturin päästä ohuen köyden ylös ja vedimme sillä varsinaisen ankkuriköyden veneeseemme. Tämä on sinänsä ihan helppo tapa kiinnittää vene, varsinkin kun poislähtiessä ei tarvitse tehdä muuta kuin laskea ankkuriköysi pohjaan!
Samassa laiturissa oli toinenkin suomalainen Swan, merikarhututtujen Orvon ja Marja-Liisan Namihani, jonka istumalaatikossa meille tarjottiinkin heti kiinnittäytymisen jälkeen raikkaat valkoviinit tervetuliaisiksi. Namihani oli purjehdittu tänne Azorien kautta.
Puerto Mogania pidetään Kanarian saarten parhaimpana satamana ja sellaiseenhan pitää tutustua kunnolla. Ainakin ulkoiset puitteet ovat lupaavat ja lähes kaikki tarvittavat palvelut löytyvät aivan läheltä.
Olemme varanneet paikan 28.10 saakka, koska tämän ja Las Palmasin välillä ei ole parempaakaan vaihtoehtoa.
Nyt jatkamme siis lomailua reilun viikon verran.

Wednesday, October 14, 2009

14.10 San Miguel Standby





Spicalaiset jatkoivat aamulla matkaa Gran Canarialle ja me siirryimme heidän aisapaikalleen. Olimme illalla kuulleet satamamestarilta, että paikalle, jonne meidät oli eilen ohjattu, olikin tulossa paikan varsinainen haltija odotettua aikaisemmin, joten meidän piti vaihtaa paikkaa heti aamulla.
Nettiyhteyksistä vielä sen verran, että sataman toimiston mukaan langaton netti ylettyy vain sataman baariin saakka eikä missään tapauksessa aisapaikoille. Paikkamme oli ensin niiden puolessa välissä, jonne emme saaneet mitään yhteyttä, mutta siirryttyämme aisapaikalle kauas toimiston antennista, yhteys oli loistava!
Pesimme aamupäivällä 2 koneellista pyykkiä, jonka jälkeen teimme kävelykierroksen alueella.
San Miguel on sinänsä melko masentava alue.
Täällä on paljon uudehkoja loma-asuntoja golfkenttien ympäröimänä, mutta paljon myös keskeneräisiä rakennuksia. Ympäristö on osittain viimeistelemättä ja palvelut ovat melko mitättömiä muutamaa ravintolaa ja englantilaisten (!) pitämää supermarketin tapaista huomioimatta. Paikka on ilmeisesti englantilaisten golfaajien suosiossa, mutta koska sesonki ei ole vielä alkanut tai lama on iskenyt tänne toden teolla, täällä ei nyt ole oikeastaan mitään elämää.
Mietimme myös miten itse suhtautuisimme, jos olisimme ostaneet korkealla hinnalla osakkeen lomaparatiisista ja todenneet sen jälkeen, että asuntomme valmistuttua työt olisivat pysähtyneet ympäristössä ja hinnat romahtaneet! Onneksemme lomaosakkeen hankinta täältä eikä muualtakaan ole ollut meidän tavoitteenamme!
Kävimme iltapäivällä uimassa rannan tosi kirkkaassa vedessä ja illalla päätimme kokeilla paikallista ravintolaa.
Saimme myös varattua laituripaikan Puerto Morganista Grand Canarialta huomisesta alkaen viikoksi eteenpäin, joten aamulla meillä on aikainen lähtö meren yli. Matka sinne on noin 50 nm joten toivomme kunnon tuulia huomiseksi, tänään ne ovat loistaneet poissaolollaan

Tuesday, October 13, 2009

13.10 La Gomera- San Miguel, Teneriffa, 27 nm

Kävimme aamulla kaupassa ja irrotimme köytemme 1130.
Saimme samantien purjeet ylös ja nautittavan purjehduksen 15-20 solmun sivuvastaisessa tuulessa.
Jossain vaiheessa tuuli tyyntyi lähes kokonaan ja jouduimme käynnistämään koneen. Tuuli virisi uudelleen mutta samalla se kääntyi täysin vastaiseksi joten jatkoimme purjehdusta mutta nyt siis kryssaten.
Näimme matkalla muutaman piloottivalaan mutta pysyimme niistä varmuuden vuoksi loitolla. Kun kamera oli vihdoin laukaisuvalmiina olivat valaat jo häipyneet.
Olimme perillä San Miguelin satamassa Teneriffalla 1700. Kylkikiinnitys ponttoonilaituriin marineron ohjeiden mukaisesti.
Spicalaiset olivat hankkineet Gomerasta uudet kalastusvehkeet lähinnä hainpyydystämistä silmälläpitäen. Siima tosi paksua ja vahvaa ja koukut samanlaisia joilla teurastajat roikuttavat sianruhoja. He saapuivat kuitenkin ilman saalista San Migueliin mutta yhtä sardiinisyöttiä oli kuulemma sentään puraistu! Haineväsoppa jäi siis tällä kertaa maistamatta mutta Riitan tekemät lihapullat maistuivat sitä paremmilta.
Tarkoituksemme on jäädä tänne vielä huomiseksi mm. pesemään pyykkiä ja jatkaa sitten Gran Canarian eteläosaan.

Monday, October 12, 2009

10-12.10 La Gomera Standby

Lomamme jatkuu täällä Gomeralla.
Sää on pysynyt helteisenä, mutta ajoittain myös melko tuulisena. Ennusteiden mukaan tuulta olisi merellä vain n. 10 solmua, mutta satamamme luoteispäässä on korkeita vuoria ja niiden välisestä solasta puhaltelee reippaasti, paikoitellen yli 20 solmua (10 m/s).
Olemme kävelleet ympäristössä ja huoltaneet sekä itseämme että venettä.
Sunnuntaina Mikko pesi sukeltamalla veneen pohjan. Kiitos Jotunin tehokkaalle pohjamaalille, pohja oli yli 3200 nm:n jälkeen edelleen hyvässä kunnossa, joten meidän ei tarvitse nostaa venettä ylös ennen Atlantin ylitystä. Nosto on yleensä hankala järjestää ja paitsi että se maksaa niin siihen liittyy myös tiettyjä riskejä!
Varustepuoltakin olemme täydentäneet ja tilanneet UK:sta lisää aurinkopaneeleja ja muita tarvikkeita, mm uudet tyynyt istumalaatikkoon. Paketti on luvattu toimittaa Las Palmasiin hyvissä ajoin ennen lähtöämme. Kerromme sitten myöhemmin onnistuiko se!
Maanantaina vietetään Espanjan kansallispävää, joten useimmat kaupat ovat kiinni ja Espanja suljettu.
Vesi on edelleen uintikelpoista, yli 24 astetta ja uimaranta ihan vieressä. Hiekka on kuitenkin melko tummaa ja maininkien johdosta vesi ajoittain sameata.
Nyt olemme sitä mieltä, että San Sebastian lähiseutuineen on tullut meille tarpeeksi tutuksi, joten on hyvä aika irroittaa köydet. Tarkoituksemme on purjehtia tiistaina takaisin San Migueliin ja sieltä sitten vähitellen kohti Las Palmasia.
Aikaa meillä on riittävästi, mutta satamat alkavat hiljalleen täyttyä veneiden kokoontuessa tänne valmistautumaan Atlantin ylitykseen. Vapaista vieraspaikoista alkaa siis olla pula, joten sataman valinta riippuu myös siitä, missä satamassa on tilaa!

Friday, October 9, 2009

9.10 Gomera Standby




Helteinen ja kaunis sää jatkuu täällä La Gomerassa. Suomen myrskyt ja kylmät syysilmat tuntuvat meistä kieltämättä täällä melko kaukaisilta.
Meillä on edelleen paljon aikaa myös lomailuun ja tänään teimme patikointiretken vastakkaiselle vuorelle, missä kävelimme eilen. Samat maisemat, mutta eri suunnasta katsottuna. Eihän nämä reitit mitään Madeiran levadojen veroisia ole, mutta ihan mukavia, koska ne poikkeavat niin täysin siitä mihin Suomessa olemme tottuneet.
Kävimme kallion huipulla ihmettelemässä Jeesus-patsasta ja palasimme parin tunnin patikoinnin jälkeen San Sebastianiin. Tämä reitti on asiallisesti viitoitettu ja seuraa meren rantaa koko ajan aina seuraavaan kaupunkiin, Playa Santiagoon saakka.
Illalla päätimme mennä vaihteeksi ulos syömään. Löysimme mukavan tuntuisen pienen katuravintolan, jossa söimme hyvin valmistettua grillatua doradea. Kyseessä oli pieni perheravintola, jossa isä ja äiti kokkaavat, poika tarjoilee ja miniä leikkii pikkupojan kanssa ravintolan edessä. Lapset ovat täällä kovassa arvossa ja niinpä se vesseli saikin häärätä aivan vapaasti.
Eipä täältä nyt tämän kummempia uutisia!

Thursday, October 8, 2009

8.10 La Gomera Standby








Retkeilypäivä.
Teimme muutaman tunnin patikointimatkan lähiseudulle. Yritimme löytää karttaamme merkattua vaellusreittiä, mutta se ei vielä löytynyt. Oppaista olimme tosin lukeneet, että tänne on suunniteltu paljonkin erilaisia projekteja ja muitakin matkailijoita kiinnostavia investointeja, mutta itse gomeralaiset eivät kuulemma ole kovin kiinnostuneita toteuttamaan niitä , ei ainakaan sovitussa aikataulussa!. Ehkä he pelkäävät, että Gomerasta tulee toinen Teneriffa?
Kuvasimme matkalla sekä Gomeran ja San Sebastian maisemia että myös naapurisaaressa olevan Teiden vaikuttavaa huippua!
Iltapäivällä vaihdoimme Cantanan isopurjeeseen vahvemman 2. reiviliinan ja teimme muitakin pieniä huoltotöitä tulevia koitoksia silmälläpitäen.
Saimme myös hankittua Grenadan vieraslipun paikalliselta purjemaakarilta. Hyviin tapoihin kuuluu, että veneen saapuessa uuteen maahan siinä liehuu saalingissa ko. maan vieraslippu. Varsinkin Karibian maissa tätä pidettäneen eritysen tärkeänä. Olimme yrittäneet hankkia etukäteen kaikki mahdolliset tarvitsemamme Karibian liput (yli 10 kpl), mutta muutaman maan lippu jäi puuttumaan, mm. Grenadan.
Jos päivän aikana ei tapahdu mitään erityistä niin eipähän sitä juttuakaan tule niin paljon. Tällaistahan se lomalaisen elämä joskus on!

Wednesday, October 7, 2009

7.10 La Gomera Standby







Yöllä Atlantilta tuleva svelli häiritsi yöuniamme veneen riuhtoessa kiinnitysköysiämme sen verran pahasti, että kippari joutui keskellä yötä parantamaan kiinnityksiämme.
Aamu alkoi kuitenkin aurinkoisena ja edelleen tosi helteisenä ja totta on, että parempi vaihtoehto on huonosti nukuttu yö kuin valvottu yö!
San Sebastian on paitsi Gomeran pääkaupunki myös paikka, josta Kolumbus lähti v. 1492 ensimmäiselle matkalleen Atlantin yli. Kolumbuksen asuintalo on tietysti museona ja myös kirkko, jossa hänen retkikuntansa matka siunattiin on edelleen toiminnassa. Kävellessämme sen ohi, oli siellä menossa hautajaiset.
San Sebastian on kaiken kaikkiaan tosi viehättävä kaupunki ja marinamme on aivan sen keskustassa. Kaikki tarvitsemamme palvelut ovat siis kävelymatkan päässä. Vierailevat matkapurjehtijat edustavat todennäköisesti melko huomattavaa osaa matkailijoista, koska tämä ei ole mikään varsinainen lomamatkakohde.
Löysimme kaupungista myös purjeneulomon, jonka yhteydessä paikan omistaja, Thomas, pitää myös pientä venetarvikemyymälää. Mitä ei ole varastossa, hän tilaa Teneriffalta parissa päivässä. Ostimme mm. tulevien yöuniemme varmistamiseksi uudet kumijoustimet kiinnitysköysiimme, säilytysverkon hedelmille ja muuta pientä.
Kävimme uimassa ja snorklailemassa läheisellä lahdella, mutta kohtuullisen merenkäynnin takia vesi ei ollut erityisen kirkasta tänään.
Suomessa on kylmää ja myrskyistä, täällä on edelleen täysi kesä.
Saimme tänään yllättävän viestin s/y Pauliinan kipparilta. Hän oli purjehtinut vuotta aikaisemmin ARC:n ja on nyt seurannut mielenkiinnolla matkaamme blogistamme. Toivottavasti tapaamme St Luciasssa, jossa Pauliina vielä lienee joulukuussa.
.

Tuesday, October 6, 2009

6.10 San Miguel - La Gomera 29 nm





Tankkasimme aamulla tankin täyteen ja lähdimme liikkeelle. Diesel on tääällä varsin kohtuuhintaista, n. 60 snt/l eikä bensankaan hinta, 75 snt/l päätä huimaa.
San Miguelin satamassa toimii myös sukellusliike, joka järjestää paitsi omatoimisia sukellussafareja myös sukellusvenematkoja turisteille. Olisikohan tämä sukellusvene Suomessa rakennettu?
Ilma oli helteinen ja meillä oli vastatuulta 10-16 solmua. Nostimme purjeet melko nopeasti ja saimme hienon purjehduksen La Gomeran pääkaupunkiin, San Sebastianiin, saakka.
Kuvasimme matkalla Teneriffaa ja Teidenkin huippu näkyi hienosti kirkkkaalla säällä.
Perillä San Sebastianissa olimme n. 1700 ja hoidettuamme muodollisuudet satamakonttorissa söimme illallista veneessä. Olemme ihastuneet kanarialaisiin suolaperunoihin ja Riitta löysikin ohjeen netistä. Kokeilimme niiden valmistusta - ehkä seuraavalla kerralla saamme ne rypistymään oikeaoppisesti?
La Gomera on säilynyt melko hyvin turistien päävirtojen ulkopuolella, koska täällä ei ole kansainvälistä lentokenttää. Toki matkustajalautat kulkevat jatkuvasti Teneriffan ja La Gomeran väliä, mutta verrattuna Teneriffaan La Gomera on selvästi " kanarialaisempi" saari. Tarkoituksemme on viihtyä täällä muutama päivä.
Matkallamme ovat yhteydet omaisiimme meille molemmille todella tärkeitä ja aina missä on mahdollista, pyrimme lukemaan viestimme ja vastaamaan niihin, niin myös täällä La Gomerassa. Illalla kuuntelimme veneessä Karita Mattilan tulkintoja Lasse Mårtenssonin kauniista saaristoaiheisista lauluista.