Tavoitteenamme oli Madeiran pääsaari, jonne lähdimme heti aamulla selvitettyämme taas maasta- ja satamastalähtö-muodollisuudet.Sataman virkailijan kysellessä, olemmeko varanneet paikan Quinta do Lordesta ja vastattumme kielteisesti, hän hoiti sen puolestamnme.
Alkuperäinen tavoitteemme oli purjehtia Funchalin satamaan, mutta siellä käynnissä olevien purjehduskilpalujen johdosta (Yksinpurjehdus Atlantin yli nurinpäin olevilla vessanpytyn kansilla!) satama oli muilta veneiltä suljettu.
Meillä oli heikko myötäinen tuuli ja lähestyimme satamaa n.klo 16. Meitä oli jo merellä kumiveneellä vastassa satamamestari, joka ilmoitti ohjaavansa meidät paikallemme ja avustavansa kiinnittäytymisessä.
Satama on rakennettu muutama vuosi sitten uudelle alueelle Madeiran kaakkoiskulmaan, jonne on rakenteilla myös jonkunlaista lomakylän tapaista. Palvelut satamassa ovat aivan erinomaisia, mutta paikka on kieltämättä melko syrjässä kaikista muista palveluista. Täältä järjestetään ilmainen autokuljetus lähellä olevaan Machicon kaupunkiin, jossa on mm. ruokakauppa. Jonkunlaiset bussiyhteydetkin toimivat myös sekä sinne että Funchaliin.
Spica oli saapunut tänne muutamaa päivää aikaisemmin ja jälleennäkemisen riemu oli tietysti tavaton. Käytyämme läpi kaikki viime aikojen tapahtumat päätimme mennä yhdessä syömään lähimpänä olevaan Canicalin satamakaupunkiin.
Jonkunlaiset fiestat lienee olleet menossa, koska kaupunki oli kukitettu ja siellä oli kaikenlaisia myyntikojuja, nyt illalla tosin jo suljettuina.
Aikamme etsittyämme löysimme Amarillo-nimisen ravintolan ja nautimme maukkaasta kalaruoasta. Kävely Canicaliin vuoren yli kesti noin 30 min, mutta kotiin palasimme taksilla, koska meillä ei ollut taskulamppuja mukana. Ja etelän yöt ovat pimeitä, varsinkin uuden kuun aikana.
No comments:
Post a Comment