13-14.8 Guernsey-Camaret-Sur-Mer 135 nm

Viereemme oli illalla saapunut ranskalainen puuveneklassikko ja jutellessamme heidän kanssaan matkastamme saimme hyviä vihjeitä Bretagnen pohjoispuolen satamista, Trebeurden ja L'aber Wrach. Suunnittelimme jo käyvämme jommassa kummassa, mutta saapuminen olisi sattunut yöaikaan, joten päätimme purjehtia suoraan Camaret Sur Meriin.
Aamulla oli HW (high water) klo 1236, joten satamasta pääsi ulos n. klo 1035 - 1435 välisenä aikana, jolloin kynnyksen päällä oli vettä tarvittavat min 2 m.
Kävimme ensin Mark& Spencerissä ruokaostoksilla ja n. klo 1130 irrotimme köydet.
Aluksi koneajoa salmesta ulos, mutta nostimme pian purjeet ylös ja saimme purjehtia 30 nm, kunnes tuuli tyyntyi. Matkaa oli jäljellä yli 100 nm, joten kone päälle.
Näimme ensimmäisen delfiinin Les Sept Ilesin lähellä, mutta emme ehtineet valokuvata sitä. Otus oli ainakin parimetrinen! Muutaman pyöriäisen ja hylkeen olemme nähneet aikaisemminkin, mutta delfiinin näkemistä olimme jo odottaneet innolla.
Yö oli tähtikirkas ja 50%-nen kuu nousi vasta klo 0016 antamaan meille hieman lisävaloa. Huvittuneena serasimme lentokalojen hyppelyä, jotkut tekivät jopa kolme loikkaa ennenkuin sukelsivat takaisin veteen. Kuulemma ne hyppäävät myös veneiden kannelle ja odottavat kunnes ne aamulla poimitaan paistinpannulle. Cantanan kansi oli aamulla toki kalaton!
Yö meni kipparin osalta kokonaan valvoessa ja aamulla lähestyessämme Bretagnen kärkeä taivas meni pilveen ja näkyvyys heikkeni selväsi. Lisämausteena saimme vielä kunnon sumun päällemme, joten kun Riitta seurasi tutkasta muuta liikennettä niin Mikko seurasi plotterista veneen kulkua. Selvisimme kuitenkin hyvin n. klo 1230 Camaret-Sur-Merin suojaiseen satamaan ja löysimme heti vapaan paikan Cantanalle.
Camaret-Sur-Mer on todella ihastuttava pieni kaupunki. Lienee ollut aikoinaan kalastajakylä, mutta nykyisin ilmeisen suosittu lomapaikka ranskalaisille. Täällä on useampi satama, mutta ainoastaan virallisessa Vaubanin vierassatamassa on vettä riittävästi Cantanan syväykselle. Rannalla makaavat laivahylyt ovat kuulemma suosittuja valokuvauskohteita, joten pitihän nekin kuvata.

Camaret Sur Mer on myös suosittu satama Biskajan ylitystä suunnitteleville, jossa on hyvä odottaa sitä sopivaa sääikkunaa.
Laitoimme veneen kuntoon ja otimme 1,5 tunnin pikatorkut, jonka jälkeen kävimme mm. ruokaostoksilla. Ostimme tuoretta kalaa ja Riitta valmisti meille gourmee-illallisen.

Täältä matkamme jatkuu Biskajan yli Espanjaan! Aikaa menee tuulista riippuen n. 3 vrk:n ylitykseen.

Olemme olleet matkalla nyt noin kaksi kuukautta ja kaikki ystävien ja muiden blogin lukijoiden tervehdykset ja viestit ovat aina vaan odotetumpia!

12.8 Guernsey Standby

Päätimme jäädä tänne vielä päiväksi, jotta ehtisimme tutustua paikkaan ja saada myös vesipumppumme korjatuksi.

Pesimme samalla sataman pesulassa 2 koneellista pyykkiä. Sekä pesukone että kuivuri toimivat punnilla, joten niitä meidän piti ensin mennä pankkiin vaihtamaan. Täällä on rinnan Englannin punnan kanssa käytössä myös Kanaalisaarten oma punnat, mutta niiden käyttöarvo lienee saaren ulkopuolella huono.

Mikko soitti myös moottorihuoltoon ja onneksemme huoltomies oli sattumalta juuri Victoria-satamassa käymässä ja oli paikalla 10 min:ssa. Pumppu palautettiin 30 min kuluttua stefa-tiiviste vaihdettuna. Sattuipa hyvin, koska vuotavalla pumpulla olisi ollut hankala tehdä varsinkin pidempiä etappeja.

Söimme illallista rantakadulla olevassa mukavassa ravintolassa. Riitan Fisch & Chipsillä meni nälkä ja Mikon Dover Sole oli tosi herkullinen.

11.8 Cherbourg-Guernsey 36 nm

Mikko kävi aamulla ensimmäiseksi hakemassa leipomosta tuoreen patongin, jona aikana Riitta valmisti aamiaisen. Herkullista!
Kävimme myös ruokakaupassa ja siirryimme bensa-aseman laituriin n. klo 1145 ja tankkasimme 89 l dieseliä. Tapasimme laiturilla Swan 36:n aiemmin omistaneen ranskalaispariskunnan, joka kuvasi ja ihaili Cantanaa.
Tämän etapin varrella on alue, ns Alderney Race, jonka ohittaminen tulee suunnitella tarkkaan, koska siellä saattaa merenkäynti muodostua tosi pahaksi tietyissa tuuli- ja virtaolosuhteissa. Virran voimakkuus on pahimmillaan jopa 10 solmua ja mikäli tuuli on vielä vastainen, niin siellä ei pienveneillä ole mitään tekemistä. Reedsin sekä Boulognessa tapaamamme hollantilaispariskunnan mielestä ainoa oikea aika lähteä Cherbourgista kohti Aldenary Racea on HW Dover - 3 h, joten noudatimme neuvoa. Nyt oli onneksemme hyvä ilma, kevyt vastatuuli ja saimme mukavan myötävirran vauhdittamaan matkaamme. Totesimme, että myös näissä olosuhteissa, varsinkin Cap de Haguen kohdalla, meri kiehui melkoisesti, joten olimme tyytyväisiä, että lähtömme sattui oikeaan aikaan.
Kone savutti välillä taas valkoista savua ja piti samalla jonkunlaista räpättävää ääntä, mutta vedenerottimen tyhjennys toi helpotusta. Kippari totesi myös konetta tarkistaessaan, että vesipumpusta vuotaa jatkuvana norona vettä. Pumppu avattiin, mutta päätettiin sulkea samantien, koska lähestyimme määränpäätä ja nyt tarvittiin myös konetta. Ongelma ei liene niin vakava, ettei sitä voisi sitten satamassa korjata.
Kohteenamme oli Guernsey, joka kuuluu Britannian hallitsemiin kanaalisaariin. Saaret ovat Ranskassa, mutta ovat olleet lähes 1000 vuotta brittiläisiä. Verovapautensa takia myös ilmeisen suosittuja ostospaikkoja! Bergerac on naapurisaarelta eli Jerseyltä. Saarilla vallitsee tietysti vasemmanpuoleinen liikenne ja kellot ovat UT:ssä eli tuntia ennen Ranskan aikaa

Saavuimme St Peters Portin odotusalueelle n. klo 1900 ja kiinnittäydyimme harbour controllin antaman ohjeen mukaan yhden saksalaisveneen kylkeen. Sataman henkilöstö kävi moottoriveneellä laskuttamassa satamamaksun ja jätti meille maahantulo-lomakkeen täytettäväksi. Tässä jouduimme odottamana 1,5 h kunnes vesi oli niin korkealle että sataman kynnyksen yli pääsee purjeveneellä. Tästä on myös Reedsin kirjassa selkeät ohjeet. Odottamassa oli ehkä noin sata venettä, joten viranomaiset huolehtivat siitä, etteivät kaikki ryntää sisälle samanaikaisesti.
Vierassatamassa eli Victoria-satamassa, kiinnittäydyimme hollantilaisen Swan 38:n, s/y Jan van Bloisin kylkeen ja nautimme veneessä myöhäisen illallisen. Naapuriveneessä matkustivat perheen vanhemmat, kolme lähes aikuista lasta ja yhden tyttöystävä eli yhteensä kuusi henkilöä. Totesimme meillä Cantanassa olevan sittenkin ruhtinaallisesti tilaa meille kahdelle!

9-10.8 Dieppe-Cherbourg 108 nm

Laskelmiemme mukaan klo 0900 oli hyvä lähtöaika kohti Le Havrea.
Totesimme monen muunkin päätyneen samaan aikatauluun, koska aamulla oli sen verran vilskettä satamassa. Tarkempi analyysimme kuitenkin osoitti, että silloin kannattaa mennä pohjoiseen eikä etelään, jonne me olimme menossa. Tässä tuli siis tehtyä perinteinen virhe, koska tuuli tuo mutta virta vie! Kun virtakaaviossa on mainittu virran suunta 054 astetta niin se tarkoittaa, että virtaus on noin koilliseen eikä koillisesta lounaaseen kuten tuulen suunta ilmoitetaan! Samapa se, koska matkaa oli 12 tuntia ja saisimme nauttia sekä myötä- että vastavirrasta joka tapauksessa riittävän tasapuolisesti.
Matkan aikana rupesimme myös miettimään, miten Le Havresta olisi paras lähteä kohti Cherbourgia, koska matka olisi melko pitkä, 70 nm, ja se veisi taas koko päivän. Jos mieli lähteä myötävirran alussa, niin pitää lähteä joko keskellä yötä tai sitten iltapäivällä, jolloin saapuisimme perille vastaavasti yöllä. Koska meillä oli nyt myötävirta ja jopa myötäinen luoteistuuli päätimme yksissä tuumin muuttaa suunnitelmaamme ja purjehtia suoraan Cherbourgiin. Le Havre katsotaan sitten joku toinen kerta!

Illalla ylitimme 0-meridiaanin 7,5 solmun nopeudelle mukavassa myötävirrassa!

Yö oli pimeä kuten näillä leveysasteilla yleensä, mutta 80%:nen kuu valaisi riittävästi merta, joten matka sujui ihan mukavasti. Tutkan avulla tarkkailimme melko vilkasta laivaliikennettä ja väistelimme tarvittaessa. Jomman kumman on oltava tähystysvuorossa läpi yön. Riitan silmät eivät yöpurjehduksen aikana pysy millään auki koko ajan, mutta parin tunnin nokoset auttoivat asiaa. Mikko kestää valvomista paremmin. Yhden yön purjehdus menee näinkin, mutta myöhemmin tulee useamman vuorokauden legejä, jolloin tähystysvuorot on jaettava tasapuolisemmin.
Le Havre on Euroopan suurimpia satamia, joten liikennettä riittää. Lähestyessämme Cherbourgia saimme taas myötävirran, joka oli aamulla 0400 maissa jopa 5 solmua. Olimme sitä mieltä, ettei tuntemattomaan satamaan kannata mennä ihan pimeässä, joten otimme keulapurjeen alas ja jäimme odottamaan Cherbourgin edustalle auringon nousua 0640, jolloin ajoimme sisään ilman mitään ongelmia. Väylä on hyvin selvä ja sataman lähellä oli virtakin mitättömän heikko.
Oletimme satamassa olevan vapaita paikkoja, koska veneitä tuli jonossa ulos. Löysimmekin visitors-laiturista P51 hyvän aisapaikan, jonne parkkeerasimme Cantanan ja menimme nukkumaan.

Aamutorkkujen jälkeen sitten tutustumaan kaupunkiin ja tottakai Riitalle piti saada aito ja alkuperäinen Cherbourgin sateenvarjo.

Vaihdoimme kaasupullomme sataman veneliikkeessä. Suomesta lähtiessämme hankimme Camping-Gaz-pullot niihin kuuluvine alennusventtiileineen. Pullojen paras puoli on että niitä on saatavissa lähes kaikkialla: tyhjän pullon kanssa liikkeeseen ja täyden pullon kanssa ulos! Ulkomailla suomalaisten pullojen kanssa pelatessa tulee yleensä ongelmia ja päivän tärkein tehtävä on monella matkapurjehtijalla ollut kaasupullon täyttö ! Kuulemma Camping-Gaz-pulloja vaihdetaan myös Karibialla.

Söimme herkullisen kalaillallisen Cherbourgin pursiseuran ravintolassa ja luovutimme heille myös Laurinlahden Venekerhon lipun. He lupasivat kiinnittää sen seinälleen muiden lippujen joukkoon. Saimme vastalahjaksi LLV:lle vietäväksi isäntäseuramme viirin.

Kielitaitomme puolesta olemme selvinneet oikein hyvin paitsi Itämeren alueella myös Saksassa ja Hollannissa. Hollannin kielen sanotaan syntyneen silloin, kun saksalaiset merimiehet erehtyivät Rotterdamilaisessa kapakassa puhumaan englantia, koska he uskoivat olevansa jo Englannissa. Kielessä on vivahteita molemmista kielistä ja varsinkin tekstin ymmärtäminen välttävästi käy melko nopeasti. Puheesta on vaikeampaa saada selvää, mutta hollantilaiset puhuvat yleensä hyvin myös englantia tai saksaa.

Ranskassa tilanne on erilainen. Marinoiden henkilökunnnan kanssa olemme selvinneet englannilla, mutta esim. tarjoilijat ja kauppiaat eivät tunnu puhuvan sitä lainkaan. Ja minkä takia pitäisi, ranskahan on maailman kaunein kieli ja sillä pärjää täällä aivan erinomaisesti. Ruuan tilaaminen ranskankielisestä listasta on jännittävää!

Nettiyhteydet toimivat yleensä siten, että satamissa on langaton verkko. Joissain satamissa se sisältyy satamamaksuun ja joissakin siitä pitää maksaa tietty summa. Muutamassa paikassa olemme maksaneet tietystä ajasta, mutta todenneet, ettei yhteys kanna venepaikkaamme saakka. Yhteys on käytettävissä joko tietyn ajan sen ensimmäisestä avaamisesta alkaen tai joskus maksu on yhteyden todellisen käyttöajan mukaan eli sen voi sulkea välillä ja avata uudelleen myöhemmin. Ranskassa toimii myös Netabord-operaattori. Jos ostaa visalla yhteysajan ensimmäisessä satamassa, sitä voi käyttää lähes kaikissa satamissa matkan varrella. Idea on hieno, mutta käytännössä sen avaamiseen liittyy liuta ärräpäitä, koska sisäänloggaus ei yleensä onnistu ohjeiden mukaisesti. Nyt tuntuu kuitenkin toimivan.

8.8 Boulogne-sur-Mer - Dieppe 53 nm

Herätys 0630 ja lähtö 0800.
Meillä oli alussa 2 solmun myötävirtaa noin 3 h ajan, jonka jälkeen virta kääntyi vastaiseksi, mutta oli seuraavat 6 tuntia alle 2 solmua. Meri oli lähes peilityyni, joten jouduimme ajamaan koneella koko päivän. Tuulen hieman herätessä nostimme myös purjeet, joilla saimme 0,5 solmun lisänopeuden.
Olimme nyt Normandiassa ja rannikko oli muuttut selvästi Hollannin ja Belgian hiekkaranta-dyyneistä korkeiksi kalkkikivirannoiksi. Kieltämättä kipparilla kävi entiset työasiat mielessä, koska se leipä oli tullut hankittua mineraaliteollisuuden parissa työskennellessä.
Huviveneiden liputuksesta sen verran, että Itämeren alueella käytämme luonnolisesti oman seuramme LLV:n perälippua veneen perässsä kuten tapoihin kuuluu. On suositeltavaa käyttää seuralipun tilalla Suomen lippua kansainvälisimmillä vesillä, koska sen tunnistettavuus on paljon parempi. Jo Ruotsissa on moni ihmetellyt, että mikä ihmeen lippu meillä on perässä!
Perälipun oikea paikka on tietysti veneen perässä, mutta ulkomailla moni kiinnittää sen perästaagiin ja pitää lippua ylhäällä yötä päivää. Maassa maan tavalla ja liputtaminen myös yöllä on sikäli perusteltua, että viranomaiset jne. tunnistavat satamissa paremmin ulkolaiset veneet.
Me siirsimme myös lippumme perästaagiin, mutta teimme sen ennenkaikkea puhtaussyistä. Veneen perässä se likaantuu melko nopeasti moottorin pakokaasuista ja mielestämme puhdas lippu väärässä paikassa on parempi kuin likainen lippu, oli se sitten missä tahansa! Meillä on matkassa pari Suomen lippua ja suurempi määrä LLV:n lippuja, joten voimme liputtaa ehjällä lipulla koko vuoden!
Saapuessamme Dieppeen oli Reedsissä selvät ohjeet, että piti ilmoittautua satamaan kanavalla 12, jottei häiritsisi lautta- ja muuta hyötyliikennettä. Kippari oli VHF:llä yhteydessä, mutta sai vain ranskankielisiä vastauksia, joten dialogista tuli hieman yksipuolinen. Sama tapahtui, kun soitimme kännykällä Dieppen Jehan Ango Marinaan kyselläksemme satamapaikkaa. Vastaus tuli täältäkin ranskankielellä, jota kumpikaan meistä ei valitettavasti vielä hallitse!
Ajoimme kuitenkin sisään satamaan ilman minkäänlaisia ongelmia ja marinaan saavuttessamme menimme vapaaseen pilttuuseen parkkiin. Satamamestari tuli melko nopeasti paikalle kumiveneellään ja auttoi myös kiinnityksessä.

Dieppe on tosi mukavan tuntuinen aito ranskalainen kaupunki. Olimme lukeneet s/y Jonegan loistavasta matkakertomuksesta heidän kokemuksistaan ja miten he ihastuivat Ranskan satamista juuri Dieppeen. Oli helppo ymmärtää miksi.
Satama on keskellä ihastuttavaa kaupunkia ja teimme kävelykierroksen keskustaan ja kävimme samalla ruokakaupassa, kun sellainen sattumalta osui kohdalle! Valikoima lähes samaa surkeaa tasoa kuin Boulognen Spar-kaupassa, mutta saimme joitakin perustarvikkeita hankittua repun täydeltä. Ranskassa on lukematon määrä erilaisia herkkukauppoja, joista voisi erikseen kerätä juustot, lihat, leivät ja muut ihanuudet. Purjehtijalla on valitettavasti harvoin aikaa keräillä yhtä sieltä ja toista täältä vaan käytännöllisintä on ostaa kaikki samasta marketista ja lihat mieluiten vakuumipakattuina, jotta ne säilyvät mahdollisimman pitkään ahtaassa altaanmallisessa jääkaapissa.
Täytimme myös vesitankin täällä Dieppessä. Olemme todenneet että satamissa on ollut sekä sähköä että vettä kiitettävästi saatavissaa mutta sitä kauemmaksi kun Suomesta purjehtii, sitä harvemmassa satamassa on myös vesiletkut sataman puolesta. Meilläkin on tätä varten hankittu rullattava kangasletku joka menee tosi pieneen tilaan. Sen lisäksi erilaisia liittimiä.
Illallinen nautittiin Cantanan istumalaatikossa myrskylyhdyn valossa. Myöhemmin illalla ihailimme ilotulitusta mutta emme tiedä minkä kunniaksi se järjestettiin!

7.8 Dunkerque-Boulogne-Sur-Mer 35 nm

Herätys siis klo 0600 ja lähdimme samantien ulos satamasta, aamiaisen söimme sitten matkalla. Totesimme tyytyväisinä, että pari muutakin venettä oli lähdössä samanaikaisesti samaan suuntaan, joten tuskin virtalaskelmamme ihan pieleenkään menivät!
Sataman ulkopuolella oli meri melko levoton luoteistuulesta ja itäisestä virrasta johtuen, mutta saimme purjeet ylös ja sammutimme koneen. Vauhti GPS:n mukaan n. 8-9 solmua ( loki näytti 5- 6 pinnan suhteen,) joten saimme mukavaa työntöapua myötävirralta.
Tällä kohtaa Englannin kanaali on kapeimmillaan ja purjehduksellisesti siten melko haastavaa aluetta. Laivaliikenne oli hyvin vilkasta, mutta mitään vaikeita tilanteita meille ei sattunut.
Päivä oli lämmin, mutta pilvinen ja hieman utuinen. Tuulta oli aluksi NW 10 m/s, mutta se tyyntyi myöhemmin n. 5 m/s:ksi. Cap Griz Nezin ohitimme tunnin etuajassa hyvässä myötävirrassa ja perillä Boulogne-Sur-Merissä olimme n. klo 1400.
Riitta oli tyytyväinen, ettei tällä kertaa kukaan ystävällinen rientänyt vastaanottamaan köysiä. Olemme todenneet, että rantautuminen aisapaikalle ainakin tyynellä säällä sujuu paremmin, kun saamme hoitaa köysihässäkät omalla tyylillämme.
Satama on keskellä kaupunkia hyvin suojassa kaikilta tuulilta. Kyseessä on vuorovesisatama, jossa vuoroveden takia veden korkeus vaihtelee jopa 9 m kaksi kertaa vuorokaudessa! Tullessamme oli nousuvesi, mutta illlalla Cantana oli jo 8,5 m alempana. Meille se ei aiheuta ongelmia, koska veneet ovat kiinnitettyinä laitureihin, jotka puolestaan liikkuvat pilareiden varassa.
Boulogne on keskiaikainen kaupunki vanhoine rakennuksineen ja muureineen, todella ihastuttava paikka. Alunpitäen oli tarkoituksemme purjehtia Calaisiin, mutta Oostendessä hollantilainen naapurimme suositteli purjehtimista suoraan Boulogneen. Varmaan kannatti. Kävimme ihastelemassa vanhaa St Nikolauksen kirkkoa, jossa oli sattumalta juuri häät menossa. Kirkko oli täpötäynnä häävieraita, joukossa oli mitä mielikuvituksellisempiin hattuihin sonnustautuneita daameja ja "ei vois vähempää kiinnostaa"-oloisia nuorukaisia. Kun emme saaneet selvää papin ranskankielisestä liturgiasta päättelimme, että eiköhän se nuoripari saa toisensa ja jatkoimme kierrosta.
Etsimme kauppaa, mutta ainoa mikä löytyi oli surkea Spar-valintamyymälä. Kyllä tuli omaa Seiloriamme ikävä! Ostimme kuitenkin leipomosta leivän ja patongin, olimmehan Ranskassa! Ostamistamme kananmunista oli 2 mennyt rikki jo repussa, joten päätimme nauttia herkullisen munakkaan illalliseksi.

6.8 Oostende-Dunkerque 27 nm

Herättyämme oli taas matalavesi.
Satamamestari kävi heti aamulla kumiveneellään laskuttamassa meiltä satamamaksun, koska olimme saapuneet illalla virka-ajan ulkopuolella satamaan.
Tavoitteemme oli jatkaa matkaa Dunkerqueen ja vuorovesilaskujemme mukaan meidän olisi pitänyt lähteä tosi aikaisin, jotta olisimme voineet hyödyntää myötäisen virran koko matkalta. Söimme kuitenkin aamiaisen kaikessa rauhassa ja lähdimme liikkeelle vasta klo 0945. Satama-altaan aukon kohdalla on liikennevalot, jotka näyttivät meille punaista eli laivoja oli tulossa pääsatamaan ja pienveneiden oli pysyttävä omassa karsinassaan. Kun väri muuttui vihreäksi ajoimme ulos.
Päivästä oli tulossa taas tosi helteinen ja Pohjanmeri oli aivan sileä, joten ei auttanut muu kuin ajaa koneella. Mikäpäs siinä, olihan meillä potkuri!
Belgian rannikko on itse asiassa melko yksitoikkoinen. Pitkät hiekkadyynit ovat rakennettu täyteen tylsän näköisiä hotelli- ja kerrostalokomplekseja. Tänneköhän EU-rahamme menevät? Belgiassa ei purjehdus tunnu olevan kovinkaan suuri harrastus verrattuna esim. Hollantiin. Maalta puuttuu kunnon reviirit pl. muutama kaupunkisatama Pohjanmeren rannalla. Oostenden satamassakin näimme enimmäkseen hollantilaisia veneitä, paria saksalaista ja yhtä pikkuruista suomalaista unohtamatta.

Suurimman osan ajasta purjehdimme 1-2 solmun myötävirrassa, mutta lähestyessämme Ranskaa muuttui virta vastaiseksi ja oli pahimmillaan n. 2 solmua. Käytännössä tämän huomaa siitä, että jos loki näyttää 5,5 solmua niin GPS-navigaattori vain 3,5 solmua. Pinnan suhteen vene liikkuu 2 solmua (vajaa 4 km/h) nopeammin kuin pohjan suhteen. Pahimmillaan virta voi olla yli 5 solmua, jolloin vene ei liiku minnekkään vaikka loki näyttäisi 5 solmua! Kovassa myötävirrassa etu on siis meidän puolellamme!

Seurasimme ns. sisäreittiä suoraan Dunkerqueen ja kipparin mielessä kävi myös tapaus, kun sankaripurjehtija Duncker erehtyi 70-luvulla navigoinnissa ja löysi Merivuokkonsa hiekkariutalta Dunkerquen edustalla. Ei mikään ihme, koska väylän läheisyydessä oli paikoitellen vettä jopa alle 1m. Onneksi nykyaikaiset navigaattorit tekevät navigoinnin näissäkin vesissä helpoiksi ja varmoiksi (?).
Nyt saavuimme siis vihdoin Ranskaan!

Dunkerquessa valitsimme ensin pilotkirjamme suositteleman ns. pääsataman eli Port de Grand Largen, mutta siellä olivat kiinnityssysteemit melko alkeellisia ja laiturit olivat rakennettu lähinnä lyhyempiä moottoriveneitä varten.

Saatuamme Cantanan kuitenkin kiinnitettyä, Mikko soitti Yacht Club Mer du Nordin satamamestarille ja tiedusteli meille paikkaa sieltä. Tervetuloa tänne vastattiin ja saimme paikan E15. YCMN-klubi oli kanavan vastarannalla kaupungin puolella ja siirryimme sinne hetkessä. Selvästi parempi vaihtoehto purjehtijoille!

Tähän sakkaa olemme pärjännneet kielitaidoillamme ihan hyvin, mutta nyt on jännittävää nähdä miten ranskalaiset puhuvat englantia. Jopa Hollannissa havaitsimme kuinka heikko monen hollantilaisen englanninkielentaito oli!
Kiertelimme kaupunkia ja ensimmäiseksi ostimme Belgian vieraslipun kotimatkaamme varten. Aikamme etsittyämme löysimme myös ruokakaupan.

Kaiken kaikkiaan mukavan tuntuinen merellinen pikkukaupunki.

Gourmee-illallinen aidon samppanjan kera Cantanassa! Skoolaukselle oli kaksi hyvää syytä: uusi maa ja Riitan pojan syntymäpäivä, kolmekymmentä vuotta äitinä tuli täyteen.

Illalla laskimme Reedsin taulukosta mikä olisi paras lähtöaika aamulla. Ongelmana oli Calaisin jälkeen Cap Grip Nezin aluella oleva 3-4 solmun vastavirta jota siis tulisi välttää. Päädyimme siihen että alueella on slakki eli virta juuri kääntymässä n 1200. Laskimme että 6 solmun keskinopeudella myötävirrassa meidän tulisi lähteä satamasta 0600.