Mikko kävi aamulla Watskissa hakemassa puhdistusainetta. Kyljet olivat pysyneet vitivalkoisena lähes koko matkan mutta saavuttuamme Pohjanmerelle, ne alkoivat jo selvästi kellastua. Hollannin kanavilla oli sama vaikutus joten saapuessamme Itämerelle, veneen kyljet olivat jo melko pahan näköisiä. Kellastumisen poistamiseen käytetään laimeata oksaalihappoa, jota saa joko halvalla apteekista tai kalliilla Watskista. Nyt oli Watski lähempänä.
Aurinkoinen ja kaunis sää jatkuu edelleen ja saimme hienon lenssin kevyessä myötätuulessa.
Saavuimme melko täyteen Byxelkrokin vierassatamaan Öölannin pohjoisosassa noin klo 19
Näimme täällä ensimmäistä kertaa ruotsalaisen venekerholipun! Onkohan kyseessä yksityinen viritelmä vai uusi käytäntö?
Kiinnitys tapahtui taas pitkästä aikaa peräpoijuihin! Aisapaikat ovat mieleemme mutta paalupaikkoja emme jääneet kaipaamaan
Tarkoituksemme on jatkaa matka huomenna Gotlantiin ja sieltä suoraan Hankoon, jolloin saavumme Bromarfiin, Mikon Satusaarelle, ehkä keskiviikkona.
Nettiyhteydet voivat olla jatkossa olemattomia, joten blogin päivitykset tulevat olemaan sattumanvaraisia.
Tavoitteemme on edelleen saapua kotisatamaamme, eli Laurinlahden Venekerholle sunnuntaina 25.7 klo 18. Tervetuloa halaamaan!
Mikon kännykkä ei enää toimi mutta Riitan toimii, 040 768 4851
Hei Riitta ja Mikko!
ReplyDeleteHyvää viimmeistä "pitkää" legiä. Ikävä, että palasitte takaisin. Olisimme kovin mielellämme nähneet teitä täällä Tynen meren puolella. Täällä ei juuri muita suomalaisia näy!
Terv.Kalle ja Helinä
Kalle ja Helinä!
ReplyDeleteViimeinen "pitkä" legi meni sujuvasti koneella, meri oli ajoittain rasvatyyni. Nukkumaan pystyi keulapiikin sängyssä, kun ei keikutus häirinnyt.
Tuntuu ihan oudolta, kun täällä Hangossa liehuu Suomen lippu lähes jokaisen veneen perässä.
Arvatkaas, mitä meillä tänään syödään? Aivan: uusia pottuja ja savulohta sekä kotimaisia mansikoita, nam.
Olette ajatuksissamme ja seuraamme blogianne.
Take care!
Halauksin Riitta ja Mikko