20.7 Leeuwarden-Harlingen 16 nm

Köydet irti n. klo 0915 ja koneella taas sulkujen läpi ulos kaupungista.
Nyt otimme suunnan Wattimeren rannalla olevaan Harlingeniin, jonne mennään Harinxmakanaalia pitkin.
Olimme luopunet ajatuksesta ajaa suoraa reittiä Ijsselmeeriin, koska kartan mukaan myös Groun kaupungin kohdalla oli pätkä kanavaa, jossa on vettä vain 1,5 m. Emme usko, että näin on mutta emme viitsineet enää lähteä seikkailemaan näille matalille kanaville.
Harinmaxkanaal on 3-4 m syvä ja kulkee maaseudun ja parin kaupungin läpi Harlingeniin. Saavuimme perille pieneen HWSV:n satamaan juuri ennen sulkuja n. klo 1400 ja koska nyt oli laskuvesi päätimme jäädä tänne yöksi ja jatkaa Pohjanmeren kautta Ijsselmeerille heti aamulla korkean veden aikaan. Kartan mukaan väylän syvyys on paikoitellen alle 2 m, joten siellä purjehtiminen kovassa tuulessa matalaveden aikaan tuntui turhan urheilulliselta.

Merkillepantavaa oli mielestämme hollantilaisten mieltymys perinnealuksiinsa, platboodemeihin. Matalakulkuisia veneitä, joissa sivukölit. Niitä oli todella runsaasti ja useimmat olivat viimeisen päälle entisöityjä ja osa ilmeisesti myös melko uusia?
Kävimme tässä mukavassa rantakaupungissa tosi täyttävällä pannukakulla ja kahvilla ja palatessamme huomasimme ystäviemme Fåkelin (s/y Fågel Blå, S&S 40) olevan Noorderhavenissa. Lähetimme heille tekstarin ja kerroimme missä olemme. Merja ja Olli tulivatkin sitten käymään luonamme ja oli tosi kiva tavata hyviä ystäviä pitkästä aikaan. Olli auttoi myös PC-karttamme ongelmien kanssa. Nyt sekin toimii! Kiitos Olli!!!

Luovutimme myös paikalliselle isäntäseurallemme LLV:n pienoislipun. Lipulle luvattiin kunniapaikka muiden vieraslippujen edessä.

Tänään oli taas Cantanassa pyykkipäivä ja pesimme 2 koneellista pyykkiä sataman pesukoneella. Tarkoitus oli mennä vielä kaupungille iltapalalle, mutta koska emme löytäneet sopivaa avoinna olevaa ravintolaa niin söimme veneessä.

19.7 Dokkum-Leeuwarden 36 nm

Köydet irti klo 1000 ja tavoite oli ajaa ensin Leeuwardeniin ja sieltä Grou:n kautta Lemmeriin.
Sää oli taas tänään hollantilaisittain vaihtelevaa, mutta enimmäkseen kuivaa ja lämmintä. Tuulta edelleen 5-11 m/s, mutta kanavilla sillä ei nyt ole erityistä merkitystä.

Tietyt sillat ovat maksullisia. Maksun suuruus ilmoitetaan kyltillä ennen sillalle saapumista ja maksu suoritetaan sillanhoitajan ongenvavan päässä roikkuvaan puukenkään. Samalla maksulla pääsee joko yhden tai muutaman sillan läpi ja maksun suuruus on muutaman € luokkaa
Reittimme seuraa ns. mastopystyssä-reittiä, jonka minimikulkusyvyydeksi on opaskirjassamme määritetty 1,95 m eli Cantanalle juuri ja juuri riittäväksi. Hankkimamme uusimman "Staande Mastroute"-oppaan mukaan meidän tuli Leeuwardenin jälkeen siirtyä syvemmälle väylälle, mutta Leeuwaardenin jälkeen oli rannalle pystytetty viitta, että ko. reittiä on oikaistu Vargan kaupungin läpi suoraan Grou- nimiseen kaupunkiin ja sitä kautta sitten Lemmeriin. Vargan kohdalla kanava mataloitui ja pysyi 1,8 - 2,0 m:n syvyydessä ja ajoittain saimme selviä pohjakosketuksiakin, mutta tosin vain mutaan, joten ne eivät sen kummemmin hidastaneet matkaamme. Katsoimme uudelleen kartasta ja siinä oli tosiaan merkitty, että kanava edelleen mataloituu 1,4 - 1,5:metriin de Tuutsin sillan jälkeen. Teimme sen johdosta päätöksen ennen siltaa kääntyä takaisin ja yrittää kartan mukaista syvempää reittiä pitkin. Saavuttuamme syvälle Prinsessa Margrietan kanavalle kuulimme ohiajavalta moottoriveneilijältä, että avattavaksi merkitty siltä oli lopullisesti suljettu. Ihmettelimme tätä, koska opas oli painettu 2009 ja tiedot jo näinkin nopeasti vanhentuneita!
Päätimme siksi palata Leeuwardeniin ja saimme P-paikan yhden venekeskuksen laiturissa. Esitteessä mainitussa Niew Yachthavenissa piti olla vettä 2,1 m, mutta lokimme näytti vain 1,7 m joten siirryimme kanavan vastarannalle olevan venekeskuksen laituriin.
Huomioitavaa on mielestämme myös se, että hollantilainen reittiopas on vain hollanninkielinen vaikka sitä myydään ainakin Saksassa; samoin kaikki opastaulut ja kaikenlainen satamainfo oli pelkästään hollanninkielellä. Enimmäkseen saimme niistä kyllä selvää, koska hollanninkieli on kirjoitettuna saksan ja englannin väliltä, mutta puheesta emme paljonkaan ymmärrä.
Illalla maistui kuitenkin ruoka omassa veneessämme ja olimme taas yhden arvokkaan kokemuksen rikkaampia.
Saimme viestin Vekalta ja Hannalta ja he olivat tsempanneet 7 bf vastatuulessa koko päivän Etelä-Hollannin vesillä.

18.7 Lauwersoog-Dokkum 16 nm

Kanavamatkailu alkoi kovahkossa vastatuulessa ja ajoittain vesisateessa.
Seurasimme yhtä hollantilaisvenettä Lauersmeerissä, mutta onneksi huomasimme heidän kääntyvän Delfzijlin suuntaan emmekä lähteneet heidän peräänsä.
Navigointi kokemattomalle on näillä kanavilla varsin mielenkiintoista. Viitat ovat osittain pystyssä olevia luudanvarsia ja osittain asiallisia ja numeroituja vihreitä ja punaisia viittoja. Edellämme kulki toinen hollantilaisvene, joka ohitti yhden saaren väärältä puolelta. Olimme ensin menossa heidän peräänsä ja kun vielä rannalla melovat partiolaiset heiluttivat meille niin ymmärsimme, että saari pitää nimenomaan kiertää siltä puolelta vaikka kartan mukaan sen tulisi tapahtua toiselta puolelta. Ei pitäisi uskoa muita, joten Cantana oli hetkessä kiinni kanavan pohjamudassa. Pakki päälle ja takaisin väylälle ja tällä kertaa luotimme enemmän karttaan ja pääsimme hyvin läpi.
Sää oli tyypillistä hollantilaista, välillä sataa ja välillä paistaa.
Ajoimme kapeahkoa kanavaa pitkin kesken maalaismaisemien. Saatoimme katsoa lehmiä ja hevosia silmiin! Syvyys 2-4 m:n välillä, joten kaikuluotain piippasi aika ajoin varoitukseksi matalasta vedestä.

Noin klo 1200 saavuimme Dokkumin mukavaan kaupunkiin ja kiinnittäydyimme hollantilaisveneen kylkeen kanavan reunalla. Kuulimme heiltä, ettei meidän kannata jatkaa matkaa Leeuwardeniin, koska satama olisi jo tässä vaiheessa tupaten täynnä ja näin lauantaina melko levoton. Päätimme siis jäädä tänne yöksi. Kiersimme kaupungilla ja teimme taas hieman ruoka- ja juomaostoksia. Dokkum oli aito hollantilainen pikkukaupunki kujineen ja toreineen Siistiä ja hyvinhoidettua. Todella viihtyisää. Kävimme paikallisessa C1000 supermarketissa ostoksilla ja myöhemmin myös Aldissa ostamassa mm. viinejä kohtuuhintaan, reilu 2 € pullo.

17.7 Norderney-Lauwersoog 48 nm

Lähtö 0715 korkean veden aikaan. Ensin koneella ulos ja sitten pelkällä genualla 6-7 solmua.
Sää oli aluksi puolipilvinen, mutta yhdessä vaiheessa saimme kunnon ukkoskuuron yllemme, jolloin tuulen nopeus oli puuskissa jopa 16 m/s. Pienensimme genuaa vastaavasti ja myöhemmin tuulen hieman tyynnyttyä avasimme genuan kokonaan.
Lähestyessämme Shiermonnikoogin saarta alkoi tuntua siltä, että kepsi on mennyt sekaisin tai hollantilaiset ovat siirtäneet viittojensa paikkoja alati siirtyvien hiekkasärkkien perään? Oli miten oli, Lauerswoogin sululle saavuimme n.1600 ja hetken odotettuamme sulku avattiin ja menimme ensimmäisenä sisään. Vesi laski allamme 1- 2 metriä ja olimme sisämaassa. Lauwersoogin satama on hyvin suojainen kaikilta tuulilta ja saimme mukavan paikan paalujen välissä.
Merkillepantavaa oli, että lähes kaikki info on saatavissa vain hollanninkielisenä!
Lauwersoog oli myös matkamme ensimmäisiä satamia, jossa kukaan ei ollut ottamassa köysiämme vastaan saapuessamme satamaan. Onkohan tämä enne erilaisesta asenteesta Saksan jälkeen? Toivottavasti ei!
Plussana sopiva sijainti ja sekä toimiva että ilmainen langaton nettiyhteys. Muuten sataman ympäristössä ei ollut mitään erikoista

16.7 Nordenrey standby

Tarkoitus oli lähteä tänä aamuna 0600 liikkeelle, mutta koska luvassa oli navakkaa SW-tuulta eli suoraan nenään niin päätimme siirtää lähtöämme vielä päivällä. Huomiseksi piti tuulen kääntyä E-SE eli myötäisempään.
Matkalla Holtenauhun olimme saaneet vettä venttiilin kautta keulapiikkin eli suoraan sänkyymme ja asian hyväksi piti tehdä jotain. Saimme Hafenmeisterilta palan PVC-putkea, josta kippari sitten rakensi venttiilin alle kanavan, joka estäisi veden tulon sisälle. Toivottavasti vene pysyy nyt kuivempana.
Saksalaisia purjehtijoita pitänee sen verran kehua, että lähes aina kun olemme tulleet satamaan on joku saksalaisveneilijä ottanut köytemme vastaan ja olleet muutenkin kovin ystävällisiä. Tervehtiminen täälllä Pohjois-Saksassa on hyvin kotoisen tuntu,ista eli mojmoj!
Satamissa on palvelu toiminut hyvin ja Hafenmeisterit ovat olleet aina auttavaisia ja hyväntuulisia.

Kävimme päivällä kävelyllä keskustassa ja nautimme herkulliset Pohjanmeren "krabben" -leivät. Ihailimme myös kivipyramiidia jonne 61 saksalaista kaupunkia oli 1800-luvulla toimittanut palan oman kaupungin kiveä.

Viereeellemme saapui hollantilainen vene s/y Zephyr, jonka kotipaikka on Enkhuizenissa Isselmeerin rannalla. Saimme heiltä runsaasti hyviä vihjeitä hollantilaisista satamista ja
ennenkaikkea minkälainen elämys olisi ajaa kanavia pitkin Hollannin läpi takaisin Pohjanmerelle. Päätimme päivittää suunnitelmaamme ja nähdä Hollantia paremmin kuin vain mereltä käsin.

Illalla istuessamme istumalaatikossamme tuli paikkakuntalainen mies tervehtimään meitä. Hänen vanhemmat muuttivat Suomen Kuruun täältä 45 v. sitten ja mies käy säännöllsesti talvisin Suomessa. Mukava keskustella Suomesta ja matkastamme. Ehkä tapaamme taas sitten paluumatkalla?

15.7 Norderney standby

Nousimme siis klo 0500 ja siirsimme veneen jo vapautuneelle aisapaikalle.
Hafenmeister kertoi meille, ettei Borkumiin voi purjeveneellä mennä (?) vaan ehdotti Lauweroogia Hollannin puolella. Kuulemma hollantilaiset purjehtijat menevät yleensä sinne ja sieltä voi parhaiten jatkaa joko avomerellä tai kanavien kautta eteenpäin.
Matka on sen verran pitkä, joten lähtömme olisi pitänyt tapahtua jo 0600, joten päätimme jäädä vielä päiväksi Norderneyhin.
Tänään oli helteinen kesäpäivä, mutta merellä oli navakka lounaistuuli. Vuokrasimme polkupyörät ja teimme muutaman tunnin lenkin saarella. Saarta kiertää rantaraitti ja pyöräily on ilmeisen suosittu laji täällä. Kävimme myös saaren majakalla, mutta täällä ei ollut eläkeläishintoja kuten Heiligenhafenissa, joten emme nyt kiivenneet sen huipulle. Pohjoisosassa on iso nuderanta , mutta emme viitsineet mennä sinne vaatteet päällä ihmettelemään.
Projektiksi otimme kierroksen päätteeksi alkuperäisen Nordenreyn meri-ilmassa kuivatun kinkun ostamisen. Kävimme ensin Penny-marketissa, jossa ostimme 2 repullista ruokaa ja juomaa yhteensä n. 7:llä €:lla ja siellä kuulimme, että Edeka myy sitä kinkkua. Ohjeista huolimatta emme löytäneet Edekaa, mutta kierrettyämme riittävän kauan kaupungin kujia löysimme vihdoin ruokakaupan, joka myi tavoittelemaamme kinkkua. Kinkku oli oikein hyvää ja ostimme samalla 2 pakettia.
Kipparin entinen liiketuttu, Ari Poukka perheineen saapui HR 352:lla Hollannista ja juttua riitti sekä meidän matkastamme että s/y Bluemarinen useamman vuoden kestävästä Euroopan matkasta. Ari kehui myös Hollannin kanavia ja saimme heiltä siihen tarvittavat kortit lupauksella, että kerromme oman reissumme jälkeen matkastamme.
Söimme illallista yachtclubin ravintolassa, Riitalle haudutettua lohta ja Mikolle Pohjanmeren kengänpohjallisia. Nälkä meni.

14.7 Cuxhafen-Norderney 68 nm

Köydet siis irti klo 0700 ja ulos satamasta.

Päivä oli kaunis ja aurinkoinen, mutta melkein tyyni.

Ajoimme ensin koneella n. 3 h, jonka jälkeen aloimme vihreän merkin nro 3 kohdalla nostaaa purjeita. Nostettuamme veneen vasten tuulta ajoimme suoraan hiekkasärkkään. Kartan mukaan piti vettä olla yli 10 m, mutta hiekkasärkät tunnetusti liikkuvat, joten tässä sitä oltiin. Pääsimme kuitenkin omin avuin irti ja jatkoimme matkaa sekä purjein että myös konevoimin. Pienveneiden on ohjeitten mukaan liikuttava laivaväylän ulkopuolella, joten kaikuluotaimen seuraaminen on tärkeätä. Vahingosta viisastuneena laitoimme hälytyksen 5:een metriin.

Purjehdimme osittain konetta apuna käyttäen 12 tunnin ajan ja saavuimme klo 1900 Norderneyn satamaan. Koko tämä Itäfriiseihin kuuluva saari on lomakeskus ja sen eteläkärkeen on rakennettu toinen toista suurempia hotellikomplekseja. Satama oli aivan täynnä, mutta saimme paikan 5:nä veneenä yhden hollantilaisveneen kyljessä. Ongelmana tietysti, että laiturinpuoleiset veneet olivat lähdössä aamulla jo klo 0500 liikkeelle nousuveden aikaan, joten aikainen herätys oli taas tiedossa. Söimme istumalaatikossa illallisen ja kippari kävi vielä Hafenmeisterin luona hoitamassa viralliset asiat.