Swelli keinutti venettä tänäkin yönä muttei yhtä pahasti kuin edellisenä.
Olimme eilen sopineet yhden kaupustelijan kanssa että hän toimittaa meille aamulla klo 07:30 mennessä tuoretta leipää aamiaiseksi. Eipä tullut leipää joten nautimme aamiaiseksi näkkileipää joten meillä oli vielä hieman varastossa.
Albert tuli sovitusti noutamaan meidät noin klo 09 ja lähdimme päivän retkelle. Matkalla näimme monta hurrikaanin rannalle huuhtomia laivan hylkyjä.
Ensin meidän piti mennä joen suulla olevalle Texacon huoltoasemalle lunastamaan Site Passit, a´5 US$ jolla saimme siis luvan vierailla joessa. Albert on vetänyt näitä opastusmatkoja 26 vuotta ja tuntee ilmeisesti joen jokaisen puun ja linnun. Jokia Dominicassa on runsaasti, satoja, ja saari on ehkä senkin takia niin vihreä. Joella on koneen käyttö kielletty joten Albert tarttui airoihin ja soudimme joella parin tunnin verran. Karibian piraattielokuvien joku kohtaus on filmattu tällä joella. Mielenkiintoinen matka erilaiseen Karibiaan.
Jokimatkan jälkeen Albert vei meidät veneellä vielä tullitoimistoon joka oli kaupungin toisessa laidassa. Emme vieläkään ymmärrä miksi meidän piti erikseen tullata ulos mutta tullivirkailija mukaan teimme aivan oikein ja saimme leimat papereihimme. Mikäli joku vene yrittää livistää maasta ilman ulostsekkausta, on olemassa riski että seuraavan maan tullivirkailija käskee palaamaan takaisin hakemaan oikeata leimaa papereihin!
Palattuamme Cantanalle, soudimme saman tien maihin ostamaan leipää. Portsmouth on aivan erilainen kaupunki kuin mihin olemme täällä Karibialla tottuneet, hyvin sekava ja epäsiisti ja todella köyhän tuntuinen. Ihmiset vaikuttivat kuitenkin ystävällisiltä eikä meille tullut sellaista kuvaa että täällä ei olisi ollut turvallista liikkua.
Otimme tienvarrella olevasta hanasta vettä kanistereihimme ja soudimme veneelle. Swelli on sen verran isoa että jollamme oli hyppinyt laiturin päässä niin paljon että airot olivat menneet veteen. Mikko löysi ne onneksi rannalta joten pääsimme hyvin kotiin.
No comments:
Post a Comment