Wednesday, October 21, 2009

16-27.10 Puerto Mogan Standby














16.10
Perjantaisin on Puerto Moganissa perinteinen markkinapäivä ja turisteja pyörii vilisemällä satamassa. Myös Puerto Ricosta järjestetään laivaristeilyjä tänne. Matka kestää ns. lasipohjaveneellä puolisen tuntia. Myynnissä on kaikenlaista turistikrääsää.
17.10
Kaunis ja helteinen (30 astetta) ilma jatkuu. Jääkaappimme lopetti yöllä toimintansa ja saimme sataman puuhanaisen, Maximien, kautta jo sovittua keskiviikoksi huollon saapuvan Las Palmasista. Pelastaaksemme tuoreruokamme, ostimme Spar-kaupasta pussillisen jääpaloja, mutta laite oli jäähtynyt iltapäivään mennessä jo sen verran, että se rupesi taas toimimaan. Peruimme huollon ja opimme tästä sen, että jos maasähkö on päällä, niin veneen akkujännite on korkea ja Isotermin säädin pitää olla manuaalisesti säädettynä heikommalle teholle, muuten se kuumenee liikaa. Sama ilmiö toistui Visbyssä neljä kuukautta aikaisemmin.
Mikko kävi mastossa siirtämässä spinnufallin tutkatelineen ulkopuolelle, jotta se juoksisi kitkattomammin.
Söimme illalla vaihteeksi ravintolaruokaa, Mikolle puolikas broileri ja Riitalle leivitetty kana. Ihan OK.
Helsinkiläinen s/y Tavino saapui satamaan. Tavinon Kippari ja kipparska täyttävät molemmat pyöreitä vuosia ja juhlistavat sitä kiertämällä Atlantin.
18.10.
Kävimme kaupassa ja muuten lomailimme ja laiskottelimme. Kotiruokana Riitan herkullisia katkarapuja ja vihanneksia..
19.10
s/y Lollo kadoksissa!
Eilen illalla oli tullut Navtexiimme seuraava viesti ja huolestuimme tietysti heti.
IA79 OCT/19 10:22 518kHz ERROR RATE=0.0%
ZCZC IA7918 2106 UTC OCT 09
SEARCH AND RESCUENR IMPORTANT AT 172030 UT OCTOBER 2009
OVERDUE FROM THE SAILING VESSEL LOLLO MMSI211450100 WITH TWO PERSONS ON BOARD LENTH 9.3 METRES. DEPARTURE FROM MARINA DE RUBICON (LANZAROTE) TO TENERIFE. PLEASE REPORT ANY SIGHTING TO THE NEAREST COAST STATION OR MRCC LAS PALMAS
NNNN
Olimme tavanneet Lollon matkamme aikana useasti ja viimeksi tiemme erkanivat Lissabonissa, jonne Lollon kippari Torsten odotti tyttöystäväänsä Irmiä saapuvaksi.
Sää Lanzaroten ja Teneriffan välillä oli viime aikoina ollut hyvä, joten meidän oli vaikeata uskoa, että heille olisi voinut tapahtunut jotain pahempaa. Vene oli hyvin varustettu Epirb-hälyttimillä ja pelastuslautoilla.
Totta kai tällainen tieto pistää ajattelemaan ja sai meidät huolestumaan ystävistämme.
Onneksi Navtex ilmoitti iltapäivällä peruuttavansa hälytyksen seuraavalla ilmoituksella:
IA81 OCT/19 15:01 518kHz ERROR RATE=0.0%
ZCZC IA8119 1359 UTC OCT 09
COASTAL WARNING NR IMPORTANT CANCEL NAVTEX IA79 (OVERDUE LOLLO) AND THIS MESSAGE
NNNN
Emme tiedä, mitä oli tapahtunut, mutta Torsten ja Irmi ovat kuitenkin turvassa Gomeralla. Olivatkohan Irmin vanhemmat huolestuneet tyttärestään aivan turhaan ja hälyttäneet merivartioston liikkeelle?
20.10
Aamulla kippari vaihtoi koneen öljyn ja öljysuotimen. Viime vaihdosta oli kulunut 250 h, joka lienee Yanmarin suosittelema vaihtoväli.
Riitta kävi kaikki ruokakaapit läpi ja pesi ne ja tarkisti, ettei niihin ole pesiintynyt epätoivottuja vieraita.
Olimme yhden ruotsalaisveneen kipparilta kuulleet, että Moganissa on paljon torakoita. Suihkutimme kiinnitysköysiimme torakkasprayta, jotta ne eivät ainakaan köysien kautta tule Cantanaan. Tapanamme on myös jättää kenkämme laiturille ja muutenkin pyrkiä pitämään paikat puhtaina ja järjestyksessä. Torakat eivät ole vaarallisia, mutta epämiellyttäviä ja niiden hävittäminen on vaikeata. Saimme Lagosissa Kauppiloilta reseptin (maitotiiviste-hunaja-boorihappo), jolla kaappien ovet tulee sivellä, jos niitä ilmaantuu. Meillä on myös veneessä muutama ns. torakkahotelli odottamassa asukkejaan. Toistaiseksi emme ole niitä onneksi havainneet. Tehokkain tapa päästä niistä eroon on nostaa vene talvella ylös pakkkaseen!
Kipparin silmälaseista meni taas nenätyynyn piikki poikki, kuten kesäkuussa tapahtui myös Amsterdamissa. Korjaus ei täällä onnistu, mutta paikallinen optikko vaihtoi vanhat mutta edelleen hyvät linssit uusiin ja vahvempiin, titaanisiin kehyksiin. Olivatkohan Thaimaasta ostetut Tag Heuerit kuitenkaan ihan aitoja?
21.10.
Kävimme päiväretkellä Puerto Ricossa lasipohjaveneellä. Tapasimme Spican ja kävimme heidän kanssaan lounaalla.
22.10
Kaupassakäyntiä ja kotiaskareita.
Aamulla oli taivaalla jonkun verran pilviä, mutta edelleen lämmintä, 25–30 astetta.
Meillä on ollut nettiyhteyksien kanssa ongelmia. Marinalla on oma langaton verkko ja siihen saa tunnukset maksamalla 5,25 €/ vrk. Laite, joka antaa kuitin ja salasanan on ollut epäkunnossa, joten emme ole päässeet marinan verkkoon. Ruotsalaiselta naapuriveneeltämme saimme vihjeen, että Marina-ravintolassa on ilmainen wifi ja siihen saa tunnukset, kun käy siellä vaikka juomassa kupposen kahvia. Saimme naapuriltamme tunnuksen ja sillä saimme heikon yhteyden jopa veneestämme verkkoon. Yhteys oli kuitenkin selvästi parempi itse ravintolassa, joten kippari hoiti näitä blogimme päivityksiä sieltä käsin.
23.10
Kippari innostui Puerto Moganissa harkitsemaan uuden kameran ostamista. Edullisista hinnoista huolimatta ei kaupankäynti intialaisen myyjän kanssa edistynyt, joten toistaiseksi pärjätään vanhalla Canon G7:lla. Intialaisen ratkaiseva virhe oli, että hän kehui nykyistä kameraa niin laadukkaaksi, ettei ole mitään järkisyytä ostaa uutta!
Teimme päivällä bussimatkan Las Palmasiin ja takaisin. Paikallisbussilla ensin Puerto Ricoon vuorten yli ja sieltä moottoritietä pitkin Las Palmasiin. Kateeksi käy paikallisbussien korkea taso, lähes kaikki ovat uudehkoja ja hyvin siistejä. Innostuisivatkohan espoolaisetkin käyttämään enemmän julkisia, jos YTV:n vanhat romut korvattaisiin kunnon bussella? Saman havainnon teimme myös Portugalissa!
Kävimme katsomassa Las Palmasissa tulevaa satamaamme, jonka jälkeen nautimme välipalan rantaravintolassa.
Naapurissamme on irlantilainen teräsvene, joka on aloittanut maailmanympäripurjehduksen. Kuuntelimme, kun veneen kippari soitti hanurilla irlantilaisia kansanlauluja ja sehän innosti Mikonkin kaivamaan huilunsa esille Lasse Mårtenssonin nuottien kera.
Saimme illan kuluessa vielä kutsun siirtyä Namihaniin jatkamaan soittamista ja tosiasiahan on, että muutaman viinilasillisen jälkeen soittotaito vain paranee? Jatkoimme illanviettoa Namihanilla, kunnes naapurilta tuli viimeiset suosionosoitukset 00:30!
24.10
Tanskalainen eläkeläis-Peter valmisti ruostumattomat suojat doradeventtiilellemme. Niiden tarkoitus on estää skuuttien tarttumista ja vähentää turhia käyntejä etukannella kovassa kelissä. Tänään pesimme myös veneen ja teimme muitakin kotitöitä.
Saimme vihdoin netin toimimaan kunnolla Cantanassa , ongelmana oli, ettei antennin asetukset olleet oikein.
26.10
Puerto Moganiin saapui suomalaisvene, s/y Elaine, joka osallistuu myös ARCiin. Helinä ja Kalle ovat aloittaneet maailmanympäripurjehduksen uudella Arcona 430:lla. Kaikenlaisia kommelluksia on heillekin ehtinyt tapahtua, mutta ne kuuluvat asiaan, oli vene sitten 40 vuotta vanha tai suoraan pakasta otettu!
Suomi on varsin hyvin edustettuina , 6:n veneen armadalla, täällä Puerto Moganissa.
Spicalaiset sen sijaan olivat nyt saapuneet Gomeralle, jossa he tapasivat s/y Lollon, Torstenin ja Irmin.
Heillä on kaikki hyvin ja kävi ilmi että Torstenin vanhemmat olivat hermostuksissaan hälyttäneet merivartioston, kun eivät olleet kuulleet pojastaan mitään. Tprsten ja Irmi olivat kuulemma myös tavanneet Marokon ulkopuolella joitain paikallisia kalastajia, joiden käytös huolestutti heitä sen verran, että Irmi oli päättänyt hypätä Atlantin ylityksen yli.
27.10
Koneasiantuntija Robert kävi tarkistamassa Cantanan koneen. Hän sääti venttiilit ja hänen mukaansa kone toimii ihan niinkuin sen pitää eikä sen pitäisi aiheuttaa meille harmeja matkallamme. Valkoisen savun ja räpättävän äänen hän selitti sillä, että joku sylinteri ei joskus saa riittävästi polttoainetta, jolloin se ei jaksa käydä. Sitävastoin, että vähennetään kaasua, kuten olemme tehneet, sitä pitää lisätä. Ilmiö ei ole vakava eikä sen suhteen kannata tehdä mitään. Rauhoittava tieto!
Pesetimme ison IKEA-kassillisen pyykkiä pesulassa. Todella helppoa.
Tänään sovimme menevämme Elainelaisten kanssa yhdessä ulos syömään.
Huomenaamulla siirrymme Las Palmasiin.

2 comments:

  1. Moi!

    Edelleen tosi kiinnostava lukea näitä kuulumisia vaikkette mihinkään tällä hetkellä liikukaan.

    Tuli sellainen asia mieleen (jota en googlaamalla löytänyt), että huhu kertoo, että Atlantilla uiskentelee kalojen lisäksi myös laivoista pudonneita kontteja isojakin määriä. Onko kyseessä naviaalilegenda?

    ReplyDelete
  2. Moi Tintti.
    Pitää paikkansa että valtamerille hukkuu laivoista vuosittain tuhansia kontteja. Useimmat vajoavat luultavasti suorasan meren syvyyksiin mutta jotkut jäävät kellumaan joksikin aikaa pinnalle. Ne ovat kieltämättä vaaraksi muille aluksille mutta vakavat konttikolarit ovat kyllä melko harvinaisia.
    Sama koskaa valaita, eivät ne huvikseen jää purjeveneen alle mutta sitäkin sattuu.
    Ratikan alle tuskin jäämme merellä!
    Mikko

    ReplyDelete