10.3 Iles des Saintes –Pointe A Pitre, 21 nm 16 14 N 61 32W

Oli taas aika vaihtaa maisemia.
Nostimme ankkurin n klo 0930 ja ajoimme ulos lahdestamme. Matka taittui sekä purjein että kevyessä myötätuulessa koneella ja noin klo 14 kiinnitimme veneen Pointe A Pitren laituriin Guadeloupen toiseksi suuremmassa kaupungissa. Sataman capitainerie oli meitä veneellä vastassa ja auttoi peräköyden kiinnittämisessä paikkaan 7/15. Mikko kävi kirjoittautumassa sisään ja varasimme paikan alustavasti 3:ksi vuorokaudeksi.
Swan-clubin jäsenkirjan mukaan tämä satama myöntää meille varattomille Swan-omistajille 10%:n alennuksen satamamaksuista. Kun kerroin siitä virkailijahenkilölle, hän ei ollut koskaan kuullutkaan mistään Swan-clubista. Asia tuli sitten selvitettyä ja alennus myönnettyä. Laiturimme portilla on muuten iso kyltti jossa lukee ClubSwan! Pitäisiköhän henkilökunnan infoa parantaa?
Vaihdoimme viimeksi kaasupullon Bequassa ja Mikko totesi silloin vaihdon yhteydessä että pullosta vuotaa kaasua kun venttiili ruuvataan siihen kiinni. Tiiviste oli siis kulunut, joka ei tunnut hyvältä. Tällaista voi tapahtua jos pulloja ei huolleta kunnolla täytön yhteydessä. Monessa pienemmässä paikassa vanhat pullot täytetään uudelleen liikkeen takapihalla jolloin niiden kunnosta ei ole mitään varmuutta. Satamassa oli hyvin varustettu venetarvikeliike jossa vaihdoimme molemmat pullomme ihka uusiin.

9.3 Iles des Saintes Standby

Säätila palasi normaaliin eli aurinko näyttäytyi heti aamusta ja paistoi siniseltä taivaalta koko päivän. Lämpötila oli yli 30 astetta ja tuuli kevyttä.
Päätimme tehdä kävelyretken Le Chameaun huipulle jossa oli jonkunlainen näköalatorni. Matkaa sinne oli vain 3 km mutta koska huippu on yli 300 m:n korkeudessa, jouduimme kävelemään melko jyrkkää ylämäkeä lähes koko ajan. Hiki virtasi ja harmitti kun hellehatut unohtuivat veneeseen eikä vettäkään tullut mukaan kuin yksi pieni pullo. Perillä meidät kuitenkin palkittiin satumaisilla näkymillä. Paitsi Iles des Saintes, täältä näkyi myös Guadeloupen jylhät vuoret ja muita lähisaaria.
Palattuamme takaisin belgialainen kaveri, jonka erikoinen vene oli ankkurissa vierellämme, pyysi liftiä veneeseensä. Mikäpäs siinä, tarjosimme mielellämme kyydin ja kun meitä pyydettiin astumaan laivaan, niin saimme tilaisuuden tutustua erilaiseen veneeseen kuin Cantana. Tämä vene, ”Boheme 37” oli kipparin itse 6 vuoden aikana rakennettu vanerivene. Painoa sillä on vain 2,5 tonnia (Cantana painaa 8 tonnia) ja vene on hyvin askeettisesti sisustettu. Mm. vessa puuttuu kokonaan. Keveyden etuna on tietysti se, ettei se tarvitse tuulta kuin nimeksi saavuttaakseen jo hyvän matkanopeuden
Ruokakaupasta kun ei nyt löytynyt kunnon raaka-aineita, päätimme tänään syödä ulkona. Menimme Le Genois-ravintolaan aiva meren äärellä. Söimme molemnmat pääruokana grillattuja jättikatkarapuja. Ihan hyviä

8.3 Iles des Saintes Standby

Yö tuli vaihteeksi nukuttua hyvin koska nyt ei ollut mitään mainittavaa swelliä. Ankkurointilahtemme on myös tuulilta hyvin suojainen joten ankkurin pitoon oli helppo luottaa.
Tämä päivä alkoi vaihteeksi sateisena! Edellisen kerran täällä satoi ehkä joskus tammikuussa joten sadekuuro oli kyllä paikallaan ja raikasti selvästi ilmaa. Sade kesti ehkä tunnin verran jonka jälkeen päivä jatkui pilvisenä.
Soudimme maihin ja kävimme tullissa huolehtimassa muodollisuuksista. Mikko täytti lomakkeen ja tullivirkailija ilmoitti että meidän pitää palata 30 min kuluttua. Sillä välillä hän faksaa sen pääsaarelle, Guadeloupeen, ja saamme kopion vahvistuksesta.
Kävelimme kaupungin rantoja pitkin tutustumassa tähän viehättävään paikkaan. Paljon boutiqueja ja ravintoloita joka makuun.
Tänne on lauttayhteys Guadeloupesta joten lautan saapumis- ja lähtöaikoihin on kaupungissa paljon vilskettä. Paikka on ilmeisen suosittu turistien päiväretkikohde.
Saaren väestön enemmistö on valkoihoista(tai vaaleanruskeita!), joskus ilmeisesti Ranskasta tänne muuttaneiden jälkeläisiä. Koska täällä ei ole mitän maataloutta, ei tänne ole myöskään ostettu orjia.
Söimme jäätelöt ja kävimme katsomassa paikkakunnan kirkkoa. Riitta sytytti kynttilän isällensä jonka jälkeen palasimme tulliin.
Pilottimme, eli Doylen Leeward Islands-kirjanen, kehui 8 a´Huit kauppaa monipuoliseksi ja hyvin varustetuksi. Kaupan hyllyt olivat nyt kuitenkin lähes tyhjät! Ostimme pari tonnikalapurkkia mutta emme löytäneet paljon muuta. Onneksi tämä ei ollut ainoa kauppa! Leipomosta löysimme kuitenkin leipää ja patongin.
Tullin jälkeen veimme ostoksemme veneelle ja välipalan jälkeen palasimme maihin ja lähdimme kävelemään v. 1867 rakennettuun Napoleonin linnoitukseen. Matkaa oli muutama kilometri vuoren rinnettä pitkin ylös.
Ylhäältä oli upeat näkymät ankkurilahteen ja myös lähellä olevaan Marigot Bayhin. Linnoituksessa on myös museo mutta se oli jo tältä päivältä suljettu.
Palasimme veneelle ja valmistauduimme naisten päivän viettoon laittamalla pullon samppanjaa jääkaappiin!

7.3 Portsmouth – Iles des Saintes, Guadeloupe 21 nm, 15 52N 61 35W

Yöllä swelli oli selvästi vähentynyt joten saimme jopa nukuttua jotenkuten.
Lähtö n. klo 10 mutta poijuköysi oli kietoutunut poijun ympäri sen verran paljon ettei auttanut muu kun laskea jolla uudelleen veteen ja selvittä ensin se sotku.
s/y Kastehelmi oli saapunut illalla lähellemme ankkuriin mutta emme havainneet siellä aamulla mitään liikehdintää, joten emme voineet edes vilkutella heille.
Tuuli oli melko heikkoa, 5 solmua myötäistä, joten osan matkaa purjehdimme reilun 5 solmun vauhtia mutta kun vauhti laski 3:een solmuun pistimme koneen päälle. Emme tavanneet kuin pari muuta purjevenettä matkamme aikana. Mielestämme täällä näki kuukausi sitten paljon enemmän veneitä. Satamissa veneitä kyllä näyttää olevan mutta emmehän osaa arvioida onko niitä vähemmän nyt kuin aikaisempina vuosina.
Olimme perillä Guadeloupelle, eli Ranskalle, kuuluvassa Iles des Saintesin saariryhmässä noin klo 15.
Laskimme ankkurin Bourg de Saintesin edustalle lähelle kalastajasatamaa. Veneitä oli ankkurissa todella paljon koska tämä on Karibian suositumpia satamia.
Saapuessa tänne Dominicalta ei kontrasti voisi olla suurempi. Tulimme vihreästä mutta rutiköyhästä Dominicasta vauraaseen Ranskalle kuuluvaan saareen.
Saariryhmä on luonnoltaan melko karu ja lähes puuton mutta itse kaupunki on vihreä ja talot palmujen piirittämiä.
Tulli avataan tällä maanantaiaamulla, joten nostimme keltaisen Q-lipun saalinkiin osoituksena että venettä ei ole vielä tullattu.
Veneen vesilinja oli Dominican lahdessa likaantunut swellin johdosta melkoisesti joten Mikko harjasi sen puhtaaksi samalla kuin teki uintikierroksen veneen ympäri. Kaikenlaista ruohoa alkaa tarttua veneen pohjaan ja pitänee harkita olisiko syytä nostaa vene vielä ennen paluumatkaa ylös pohjan maalausta varten

6.3 Portsmouth Standby

Swelli keinutti venettä tänäkin yönä muttei yhtä pahasti kuin edellisenä.
Olimme eilen sopineet yhden kaupustelijan kanssa että hän toimittaa meille aamulla klo 07:30 mennessä tuoretta leipää aamiaiseksi. Eipä tullut leipää joten nautimme aamiaiseksi näkkileipää joten meillä oli vielä hieman varastossa.
Albert tuli sovitusti noutamaan meidät noin klo 09 ja lähdimme päivän retkelle. Matkalla näimme monta hurrikaanin rannalle huuhtomia laivan hylkyjä.
Ensin meidän piti mennä joen suulla olevalle Texacon huoltoasemalle lunastamaan Site Passit, a´5 US$ jolla saimme siis luvan vierailla joessa. Albert on vetänyt näitä opastusmatkoja 26 vuotta ja tuntee ilmeisesti joen jokaisen puun ja linnun. Jokia Dominicassa on runsaasti, satoja, ja saari on ehkä senkin takia niin vihreä. Joella on koneen käyttö kielletty joten Albert tarttui airoihin ja soudimme joella parin tunnin verran. Karibian piraattielokuvien joku kohtaus on filmattu tällä joella. Mielenkiintoinen matka erilaiseen Karibiaan.
Jokimatkan jälkeen Albert vei meidät veneellä vielä tullitoimistoon joka oli kaupungin toisessa laidassa. Emme vieläkään ymmärrä miksi meidän piti erikseen tullata ulos mutta tullivirkailija mukaan teimme aivan oikein ja saimme leimat papereihimme. Mikäli joku vene yrittää livistää maasta ilman ulostsekkausta, on olemassa riski että seuraavan maan tullivirkailija käskee palaamaan takaisin hakemaan oikeata leimaa papereihin!
Palattuamme Cantanalle, soudimme saman tien maihin ostamaan leipää. Portsmouth on aivan erilainen kaupunki kuin mihin olemme täällä Karibialla tottuneet, hyvin sekava ja epäsiisti ja todella köyhän tuntuinen. Ihmiset vaikuttivat kuitenkin ystävällisiltä eikä meille tullut sellaista kuvaa että täällä ei olisi ollut turvallista liikkua.
Otimme tienvarrella olevasta hanasta vettä kanistereihimme ja soudimme veneelle. Swelli on sen verran isoa että jollamme oli hyppinyt laiturin päässä niin paljon että airot olivat menneet veteen. Mikko löysi ne onneksi rannalta joten pääsimme hyvin kotiin.

5.3 Roseau - Portsmouth, Dominica 22 nm 15 34 N 61 28W

Yö oli ollut tosi levoton kovan swellin takia joten lähdimme heti aamiaisen jälkeen jatkamaan matkaamme. Ohitimme Rouseaun keskustan ja siellä oli yksi valtavan kokoinen loistoristeilijä, Caribbean Princess, satamassa, lienee niitä Suomessa rakennettuja?
Nostimme purjeet melko nopeasti mutta tuuli tyyntyi lähes olemattomaksi vastatuuleksi joten ajoimme suuren osaa matkasta koneella.
Tulipahan samalla akkujakin ladattua.
Saavuimme Dominican luoteisosassa olevaan pienkaupunkiin, Portsmouthiin. Kaupungin edustalla on laaja Prince Ruppert Bayn lahti jossa meitä oli vastassa Albert-niminen boatboy. Hän auttoi meitä kiinnittämään veneen yhteen poijuun joka oli melko lähellä dingilaituria. Sovimme myös hänen kanssaan että osallistumme huomenna jokiristeilyyn. Nouto klo 09 Cantanalta ja paluu 2-3 tunnin jälkeen.
Ruotsalainen tuttavamme Reinhard oli s/y Kristina 2:lla lähellämme ja Mikko kävi jollalla juttelemassa heidän kanssaan. Pari kirjaakin tuli vaihdettua mutta ehkä ei sellaisiin kirjoihin mitä tulee luettua? Vaihto mikä vaihto ja pääasia että luetut kirjat saadaan kiertoon!
Juomavesi alkaa olla lopussa ja Mikko souti rannalle ja täytti siellä 3 kannullista vettä ja täytti ne Cantanan vesitankkiin.
Dominica on selvästi köyhempi maa kuin Martinique ja St Lucia. Ihmiset tuntuivat olevan täälläkin hyvin ystävällisiä. Täällä on aikaisemmin kuulemma esiintynyt melko paljon varastelua mutta sataman valvontaa on tehostettu ja nyt tilanne lienee parantunut.
Nautimme sundownerit Cantanan istumalaatikossa ja söimme kotona.