7.10 La Gomera Standby

Yöllä Atlantilta tuleva svelli häiritsi yöuniamme veneen riuhtoessa kiinnitysköysiämme sen verran pahasti, että kippari joutui keskellä yötä parantamaan kiinnityksiämme.
Aamu alkoi kuitenkin aurinkoisena ja edelleen tosi helteisenä ja totta on, että parempi vaihtoehto on huonosti nukuttu yö kuin valvottu yö!
San Sebastian on paitsi Gomeran pääkaupunki myös paikka, josta Kolumbus lähti v. 1492 ensimmäiselle matkalleen Atlantin yli. Kolumbuksen asuintalo on tietysti museona ja myös kirkko, jossa hänen retkikuntansa matka siunattiin on edelleen toiminnassa. Kävellessämme sen ohi, oli siellä menossa hautajaiset.
San Sebastian on kaiken kaikkiaan tosi viehättävä kaupunki ja marinamme on aivan sen keskustassa. Kaikki tarvitsemamme palvelut ovat siis kävelymatkan päässä. Vierailevat matkapurjehtijat edustavat todennäköisesti melko huomattavaa osaa matkailijoista, koska tämä ei ole mikään varsinainen lomamatkakohde.
Löysimme kaupungista myös purjeneulomon, jonka yhteydessä paikan omistaja, Thomas, pitää myös pientä venetarvikemyymälää. Mitä ei ole varastossa, hän tilaa Teneriffalta parissa päivässä. Ostimme mm. tulevien yöuniemme varmistamiseksi uudet kumijoustimet kiinnitysköysiimme, säilytysverkon hedelmille ja muuta pientä.
Kävimme uimassa ja snorklailemassa läheisellä lahdella, mutta kohtuullisen merenkäynnin takia vesi ei ollut erityisen kirkasta tänään.
Suomessa on kylmää ja myrskyistä, täällä on edelleen täysi kesä.
Saimme tänään yllättävän viestin s/y Pauliinan kipparilta. Hän oli purjehtinut vuotta aikaisemmin ARC:n ja on nyt seurannut mielenkiinnolla matkaamme blogistamme. Toivottavasti tapaamme St Luciasssa, jossa Pauliina vielä lienee joulukuussa.
.

6.10 San Miguel - La Gomera 29 nm

Tankkasimme aamulla tankin täyteen ja lähdimme liikkeelle. Diesel on tääällä varsin kohtuuhintaista, n. 60 snt/l eikä bensankaan hinta, 75 snt/l päätä huimaa.

San Miguelin satamassa toimii myös sukellusliike, joka järjestää paitsi omatoimisia sukellussafareja myös sukellusvenematkoja turisteille. Olisikohan tämä sukellusvene Suomessa rakennettu?

Ilma oli helteinen ja meillä oli vastatuulta 10-16 solmua. Nostimme purjeet melko nopeasti ja saimme hienon purjehduksen La Gomeran pääkaupunkiin, San Sebastianiin, saakka.

Kuvasimme matkalla Teneriffaa ja Teidenkin huippu näkyi hienosti kirkkkaalla säällä.

Perillä San Sebastianissa olimme n. 1700 ja hoidettuamme muodollisuudet satamakonttorissa söimme illallista veneessä. Olemme ihastuneet kanarialaisiin suolaperunoihin ja Riitta löysikin ohjeen netistä. Kokeilimme niiden valmistusta - ehkä seuraavalla kerralla saamme ne rypistymään oikeaoppisesti?
La Gomera on säilynyt melko hyvin turistien päävirtojen ulkopuolella, koska täällä ei ole kansainvälistä lentokenttää. Toki matkustajalautat kulkevat jatkuvasti Teneriffan ja La Gomeran väliä, mutta verrattuna Teneriffaan La Gomera on selvästi " kanarialaisempi" saari. Tarkoituksemme on viihtyä täällä muutama päivä.

Matkallamme ovat yhteydet omaisiimme meille molemmille todella tärkeitä ja aina missä on mahdollista, pyrimme lukemaan viestimme ja vastaamaan niihin, niin myös täällä La Gomerassa. Illalla kuuntelimme veneessä Karita Mattilan tulkintoja Lasse Mårtenssonin kauniista saaristoaiheisista lauluista.

5.10 Santa Cruz - San Miguel,Teneriffa, 34 nm

Tänään meistä alkoi jo tuntua siltä että Santa Cruz on nähty ja haluamme jatkaa matkaa.
Kun pari päivää aikaisemmin kävimme San Miguelissa, totesimme ettemme purjehdi ainakaan sinne! Suunnitelmia saa vapaasti päivittää ja nimenomaan sinne päätimme nyt mennä. Syy ei ollut paikan kauneudessa vaan sen sopivassa sijainnissa Santa Cruzin ja Gomeran puolessa välissä.
Kävimme aamulla vielä ruokakaupassa ja maksettuamme satamamaksut ja annettuamme vielä ukrainalaisille naapureillemme lahjaksi pullon kuohuviiniä, lähdimme merelle.
Ensimmäiset 20 nm meillä oli todella kevyttä vastatuulta mutta sen jälkeen alkoi taas tapahtua. Lähestyessämme Cap Abonaa, tuuli voimistui nopeasti 20-27 solmuun ja matkanteostamme tuli tosi märkää. Vettä tuli kannelle jatkuvasti mutta Cantana selvisi matkasta ihan hyvin.
Saavuimme n. 1900 San Migueliin jossa paikallinen marinero osoitti meille aisapaikan.
Matkalla olivat petivaatteemme kastuneet dorado-venttilin kautta tulleen veden takia, ja saimme ne saman tien pesukoneeseen ja kuivuriin.

San Miguel ei ole itse asiassa mikään hassumpi paikka!
Marineromme oli hyvin avulias mutta hänen englanninkielentaidossa oli kieltämättä rutkasti parantamisen varaa. Siitä huolimatta saimme kaikki asiamme hoidettua hienosti hänen kanssaan.
Saimme tänään hyvän uutisen Saksasta, Parasailorin valmistajalta. Purjeemme on tarkastettu ja se on korjattavissa kohtuullisin kustannuksin. Saamme purjeemme takaisin kuriiripostissa Las Palmasiin hyvissä ajoissa ennen lähtöämme

4.10 Santa Cruz Standby

Spicalaiset päättivät jatkaa matkaa San Migueliin ja sieltä luultavasti Gomeralle. Hyvä ajatus mutta me emme voineet vielä lähteä koska satamamaksumme oli maksamatta ja tänään sunnuntaina on toimisto kiinni. Jäi harkintaan, jos lähtisimme huomenna perässä, johan tämä kaupunki on nähty!

Teimme tästä päivästä kodinhoitopäivän. Riitta pesi pari koneellista pyykkiä sataman pesulassa ja siivosi veneen ja Mikko sukelsi veneen peräluukkuun irroittamaan ja huoltamaan pilssipumppua. Olimme todenneet, että siitä roiskuu pumpatessa jonkun verran vettä. Jotta pumppuun pääsee käsiksi on koko perälokero tyhjennettävä ja irroitettava koko pumppu. Työskentelyasento on hankala, mutta irtosihan pumppu lopulta. Syykin selvisi, imupuolen letkun klemmari oli huonosti kiinni. Tavarat paikoilleen ja homma oli hoidettu. Toimivat pumput ovat valtamerellä elintärkeitä ja avomerisäännöt edellyttävät, että niitä on tuplasti, sekä sisällä käytettäviä että istumalaatikosta käsin pumpattavat.

Teimme iltapäivällä kävelyretken pohjoisempana olevaan Darsena Pesqueran satamaan. Totesimme yksimielisesti valinneemme oikean sataman. Matkaa Darsenaan tuli kävellen 7 km keskustasta eivätkä maisemat mitenkään silmiä hiveltäneet.

Kuvasimme matkalla kauniita kukkia, papukaijakukan ja kiinanruusun. Papukaijakukkia oli tosi runsaasti Madeiralla, mutta ei tullut siellä kuvattua niitä.

Illallisen jälkeen istuimme istumalaatikossamme ja kuuntelimme ukrainalaisveneestä kuuluvaa laulua ja kitaransoittoa. Täysikuu paistoi ja tähdet loistivat.

3.10 Santa Cruz Standby

Aamupäivällä hoidimme vuorotellen nettiasioitamme puistikossa palmun alla.

Viereemme oli yöllä saapunut ukrainalainen Swan 371. Heidän tavoitteensa oli purjehtia vuodessa maapallon ympäri ja nyt he odottavat jotain postipakettia tänne Teneriffalle. Miehistönä 3 miestä. Vanhin heistä, Alexander, lahjoitti meille heidän kotikaupungistaan Odessasta kertovan kirjan. Hän kutsui meidät veneeseensä vodkalasilliselle ja toki otimme kutsun kiinnostuneina vastaan. Erikoista oli heidän omavaraisuutensa matkan aikana, mm. kokonainen säkki oli täytetty ukrainalaisella kuivatulla leivällä. Aika kova urakka purjehtia vuodessa pallon ympäri eikä silloin voida edes aina hyödyntää suotuisa tuulia.

Iltapäivällä teimme kävelyn kaupungin tavarataloon, El Cortes Inglesiin. Stockan kokoinen ja tasoinen tavaratalo, josta saimme melkein kaiken tarvitsemamme. Muoviset munakotelot, pari säilytyslaatikkoa ylitystä varten ja hieman venetilpehööriä auto-osastolta.

Kaupunkinäkymää hallitsee mereltä päin katsottuna Sydneyn oopperan näköinen rakennus, iso auditorio.

Mikko teki Cantanassa sähkötöitä, jotta eri laitteiden lataaminen olisi yksinkertaisempaa eli Iridium ja PC on nyt kytketty pysyvästi veneen sähköverkkoon.

Illalla menimme ulos syömään ja pitkän etsinnän tuloksena löysimme kalaravintolan jossa oli tarjolla tuoretta paikallista " whitefishiä" grillattuna. Todella herkullista.

2.10 Santa Cruz Standby

Retkeilypäivä.
Vuokrasimme taas Spican kanssa auton. Ajoimme sillä ensin Teiden huipulle n. 3000 m:n korkeuteen, josta käsin ihailimme Teneriffan vuoristomaisemia. Ihan huipulle olisi pitänyt mennä köysiradalla, mutta koska kyyti oli melko arvokas, turistihinta 25 €/henk., eikä näkyvyys ollut tänään paras mahdollinen tyydyimme ihailemaan huippua alhaalta käsin.
Maisemat olivat vaihtelevia, hienoja mänty- ja eukalyptusmetsiä ja välillä laavan peittämää erämaata kuin jossain lännen filmissä.
Teiden jälkeen ajoimme San Miguelin uuteen venesatamaan saaren lounasrannikolla. Tarkoituksemme oli katsastaa olisiko tämä satama sopiva etappisatama meille Santa Cruzin jälkeen. Teneriffalla ovat vierasveneitä vastaanottavat marinat tosi vähissä ja usein näin syksyllä melko täynnä, joten jatkopurjehdusta tulee suunnitella hyvin. San Miguel ei tehnyt meihin minkäänlaista houkuttelevaa vaikutusta. Pitkä betoninen laituri ja jonkun verran venepaikkoja, jotka useimmat olivat jo varattuina eikä sen ympäristössäkään ollut mitään erikoista paitsi lukuisia golfkenttiä. Atlantin swelli keinutteli veneitä satama-altaassa. Tänne emme halua tulla!
Ajoimme sen jälkeen Los Christianokseen, jossa nautimme välipalan. Täälläkin on satama, mutta ei tilaa vierasveneille. Vieressä' oleva Los Americanos on varsinainen rantaloma-paikka, mutta se vaikutti tähän aikaan vuodesta vielä melko hiljaiselta!
Jatkoimme matkaa länsi- ja pohjoisrantaa pitkin Puerto La Cruziin. Hieno kaupunki ja suosittu myös lomakaupunkina mutta P-paikkojen puuttumisen johdosta emme jääneet sinne vaan ajoimme Santa Cruzista n 5 km:n päähän olevaan jättimäiseen hypermarkettiin. Kukaan meistä ei ollut ennen nähnyt niin valtavaa elintarvikekauppaa.Kokoa kuin Cittarilla ja Prismalla yhteensä! Siellä menikin aikaa ostoskärryjen täyttämisessä.
Palasimme veneille n 21 ja nautimme myöhäisen illallisen istumalaatikossa. Ulkona paistoi melkein täysikuu ja lämmintä oli vielä reilut 20 astetta.

1.10 Santa Cruz Standby

Kävelímme kaupungilla ja kävimme samalla parissa venetarvikeliikkeesä etsimässä pikkutarvikkeiita.

Preventteriämme, joka estää ns. vahinkojiipit, varten löysimme kumijoustimen joka vähentänee sen aiheuttama narskuntaa veneen sisällä?

Spica oli tilannut iltapäiväksi mastofirman edustajat tarkistamaan heidän rikinsä. Sovimme että he voivat tarkistaa samalla myös Cantanan rikin. Nähtyään Nautorin rod-vantit liikkeen edustaja ihmetteli mikä ongelma meilä on, rikihän on "perfect". No, senhän me toivoimme kuulevammekin mutta 40 v vanha riki on aina 40 v. vanha.

Nettiyhteydet toimivat täällä siten että pitää kävellä sataman ulkopuolella olevan info-kioskin luokse. Heilä on ilmainen wifi ja kioskin takana on puisto jonka puut antavat sopivasti varjoa työskentelylle. Veneisiin saakka tämä yhteys ei valitettavasti toimi.