Monday, October 5, 2009

5.10 Santa Cruz - San Miguel,Teneriffa, 34 nm


Tänään meistä alkoi jo tuntua siltä että Santa Cruz on nähty ja haluamme jatkaa matkaa.
Kun pari päivää aikaisemmin kävimme San Miguelissa, totesimme ettemme purjehdi ainakaan sinne! Suunnitelmia saa vapaasti päivittää ja nimenomaan sinne päätimme nyt mennä. Syy ei ollut paikan kauneudessa vaan sen sopivassa sijainnissa Santa Cruzin ja Gomeran puolessa välissä.
Kävimme aamulla vielä ruokakaupassa ja maksettuamme satamamaksut ja annettuamme vielä ukrainalaisille naapureillemme lahjaksi pullon kuohuviiniä, lähdimme merelle.
Ensimmäiset 20 nm meillä oli todella kevyttä vastatuulta mutta sen jälkeen alkoi taas tapahtua. Lähestyessämme Cap Abonaa, tuuli voimistui nopeasti 20-27 solmuun ja matkanteostamme tuli tosi märkää. Vettä tuli kannelle jatkuvasti mutta Cantana selvisi matkasta ihan hyvin.
Saavuimme n. 1900 San Migueliin jossa paikallinen marinero osoitti meille aisapaikan.
Matkalla olivat petivaatteemme kastuneet dorado-venttilin kautta tulleen veden takia, ja saimme ne saman tien pesukoneeseen ja kuivuriin.
San Miguel ei ole itse asiassa mikään hassumpi paikka!
Marineromme oli hyvin avulias mutta hänen englanninkielentaidossa oli kieltämättä rutkasti parantamisen varaa. Siitä huolimatta saimme kaikki asiamme hoidettua hienosti hänen kanssaan.
Saimme tänään hyvän uutisen Saksasta, Parasailorin valmistajalta. Purjeemme on tarkastettu ja se on korjattavissa kohtuullisin kustannuksin. Saamme purjeemme takaisin kuriiripostissa Las Palmasiin hyvissä ajoissa ennen lähtöämme

4.10 Santa Cruz Standby




Spicalaiset päättivät jatkaa matkaa San Migueliin ja sieltä luultavasti Gomeralle. Hyvä ajatus mutta me emme voineet vielä lähteä koska satamamaksumme oli maksamatta ja tänään sunnuntaina on toimisto kiinni. Jäi harkintaan, jos lähtisimme huomenna perässä, johan tämä kaupunki on nähty!
Teimme tästä päivästä kodinhoitopäivän. Riitta pesi pari koneellista pyykkiä sataman pesulassa ja siivosi veneen ja Mikko sukelsi veneen peräluukkuun irroittamaan ja huoltamaan pilssipumppua. Olimme todenneet, että siitä roiskuu pumpatessa jonkun verran vettä. Jotta pumppuun pääsee käsiksi on koko perälokero tyhjennettävä ja irroitettava koko pumppu. Työskentelyasento on hankala, mutta irtosihan pumppu lopulta. Syykin selvisi, imupuolen letkun klemmari oli huonosti kiinni. Tavarat paikoilleen ja homma oli hoidettu. Toimivat pumput ovat valtamerellä elintärkeitä ja avomerisäännöt edellyttävät, että niitä on tuplasti, sekä sisällä käytettäviä että istumalaatikosta käsin pumpattavat.
Teimme iltapäivällä kävelyretken pohjoisempana olevaan Darsena Pesqueran satamaan. Totesimme yksimielisesti valinneemme oikean sataman. Matkaa Darsenaan tuli kävellen 7 km keskustasta eivätkä maisemat mitenkään silmiä hiveltäneet.
Kuvasimme matkalla kauniita kukkia, papukaijakukan ja kiinanruusun. Papukaijakukkia oli tosi runsaasti Madeiralla, mutta ei tullut siellä kuvattua niitä.
Illallisen jälkeen istuimme istumalaatikossamme ja kuuntelimme ukrainalaisveneestä kuuluvaa laulua ja kitaransoittoa. Täysikuu paistoi ja tähdet loistivat.

3.10 Santa Cruz Standby




Aamupäivällä hoidimme vuorotellen nettiasioitamme puistikossa palmun alla.
Viereemme oli yöllä saapunut ukrainalainen Swan 371. Heidän tavoitteensa oli purjehtia vuodessa maapallon ympäri ja nyt he odottavat jotain postipakettia tänne Teneriffalle. Miehistönä 3 miestä. Vanhin heistä, Alexander, lahjoitti meille heidän kotikaupungistaan Odessasta kertovan kirjan. Hän kutsui meidät veneeseensä vodkalasilliselle ja toki otimme kutsun kiinnostuneina vastaan. Erikoista oli heidän omavaraisuutensa matkan aikana, mm. kokonainen säkki oli täytetty ukrainalaisella kuivatulla leivällä. Aika kova urakka purjehtia vuodessa pallon ympäri eikä silloin voida edes aina hyödyntää suotuisa tuulia.
Iltapäivällä teimme kävelyn kaupungin tavarataloon, El Cortes Inglesiin. Stockan kokoinen ja tasoinen tavaratalo, josta saimme melkein kaiken tarvitsemamme. Muoviset munakotelot, pari säilytyslaatikkoa ylitystä varten ja hieman venetilpehööriä auto-osastolta.
Kaupunkinäkymää hallitsee mereltä päin katsottuna Sydneyn oopperan näköinen rakennus, iso auditorio.
Mikko teki Cantanassa sähkötöitä, jotta eri laitteiden lataaminen olisi yksinkertaisempaa eli Iridium ja PC on nyt kytketty pysyvästi veneen sähköverkkoon.
Illalla menimme ulos syömään ja pitkän etsinnän tuloksena löysimme kalaravintolan jossa oli tarjolla tuoretta paikallista " whitefishiä" grillattuna. Todella herkullista.

Saturday, October 3, 2009

2.10 Santa Cruz Standby









Retkeilypäivä.
Vuokrasimme taas Spican kanssa auton. Ajoimme sillä ensin Teiden huipulle n. 3000 m:n korkeuteen, josta käsin ihailimme Teneriffan vuoristomaisemia. Ihan huipulle olisi pitänyt mennä köysiradalla, mutta koska kyyti oli melko arvokas, turistihinta 25 €/henk., eikä näkyvyys ollut tänään paras mahdollinen tyydyimme ihailemaan huippua alhaalta käsin.
Maisemat olivat vaihtelevia, hienoja mänty- ja eukalyptusmetsiä ja välillä laavan peittämää erämaata kuin jossain lännen filmissä.
Teiden jälkeen ajoimme San Miguelin uuteen venesatamaan saaren lounasrannikolla. Tarkoituksemme oli katsastaa olisiko tämä satama sopiva etappisatama meille Santa Cruzin jälkeen. Teneriffalla ovat vierasveneitä vastaanottavat marinat tosi vähissä ja usein näin syksyllä melko täynnä, joten jatkopurjehdusta tulee suunnitella hyvin. San Miguel ei tehnyt meihin minkäänlaista houkuttelevaa vaikutusta. Pitkä betoninen laituri ja jonkun verran venepaikkoja, jotka useimmat olivat jo varattuina eikä sen ympäristössäkään ollut mitään erikoista paitsi lukuisia golfkenttiä. Atlantin swelli keinutteli veneitä satama-altaassa. Tänne emme halua tulla!
Ajoimme sen jälkeen Los Christianokseen, jossa nautimme välipalan. Täälläkin on satama, mutta ei tilaa vierasveneille. Vieressä' oleva Los Americanos on varsinainen rantaloma-paikka, mutta se vaikutti tähän aikaan vuodesta vielä melko hiljaiselta!
Jatkoimme matkaa länsi- ja pohjoisrantaa pitkin Puerto La Cruziin. Hieno kaupunki ja suosittu myös lomakaupunkina mutta P-paikkojen puuttumisen johdosta emme jääneet sinne vaan ajoimme Santa Cruzista n 5 km:n päähän olevaan jättimäiseen hypermarkettiin. Kukaan meistä ei ollut ennen nähnyt niin valtavaa elintarvikekauppaa.Kokoa kuin Cittarilla ja Prismalla yhteensä! Siellä menikin aikaa ostoskärryjen täyttämisessä.
Palasimme veneille n 21 ja nautimme myöhäisen illallisen istumalaatikossa. Ulkona paistoi melkein täysikuu ja lämmintä oli vielä reilut 20 astetta.

1.10 Santa Cruz Standby


Kävelímme kaupungilla ja kävimme samalla parissa venetarvikeliikkeesä etsimässä pikkutarvikkeiita.
Preventteriämme, joka estää ns. vahinkojiipit, varten löysimme kumijoustimen joka vähentänee sen aiheuttama narskuntaa veneen sisällä?
Spica oli tilannut iltapäiväksi mastofirman edustajat tarkistamaan heidän rikinsä. Sovimme että he voivat tarkistaa samalla myös Cantanan rikin. Nähtyään Nautorin rod-vantit liikkeen edustaja ihmetteli mikä ongelma meilä on, rikihän on "perfect". No, senhän me toivoimme kuulevammekin mutta 40 v vanha riki on aina 40 v. vanha.
Nettiyhteydet toimivat täällä siten että pitää kävellä sataman ulkopuolella olevan info-kioskin luokse. Heilä on ilmainen wifi ja kioskin takana on puisto jonka puut antavat sopivasti varjoa työskentelylle. Veneisiin saakka tämä yhteys ei valitettavasti toimi.

Wednesday, September 30, 2009

28-30.9 Quinta do Lorde - Santa Cruz, Teneriffa 253 nm





28.9
Tankkasimme aamulla tankin täyteen dieseliä ja irrotimme köydet 1000. Saimme heti hienon lenssin, jota jatkui iltaan saakka. Aurinko paistoi ja oli tosi lämmintä. Yöllä tuuli tyyntyi, joten jouduimme käynnistämään koneen nopeuden laskiessa alle 3 solmuun. GPS:n ilmoittama ETA eli arvioitu saapumisaika Teneriffalle siirtyi samalla vuorokaudella myöhäisemmäksi.
29.9
Yövahdit sujuivat tuttuun tapaamme, Riitalla auringonlasku ja -nousu. Mikolla siinä välissä koiravahti. Aamulla havaitsimme muutaman sadan metrin päässä venestämme valaita niiden aiheuttamasta vesisuihkusta päätellen. Myös kohtuukokoinen kilpikonna uiskenteli kaukana mantereesta!
Päivä meni Mikon nimipäivää viettäen ja suomalaisia hapankorppuja syöden.
Etenimme hyvää vauhtia kohti Teneriffaa.
30.9
Yö oli tosi lämmin ja pystyimme melkein purjehtimaan T-paidassa keskellä yötä! Tähän asti on yöpurjehduksilla tarvittu goretexejä. Kuu oli entisestään kasvanut ja oli 75%:nen, joten se yhdessä lukemattomien tähtien kanssa antoi meille hyvin valoa.
Saavuimme kahden vuorokauden purjehduksen jälkeen Kanarian saarille, Teneriffalle. Teneriffa on saariryhmän korkein saari ja sen jylhät vuoret oli helppo tunnistaa jo aamuyöllä. Saaren huippu, Teide, kohoaa yli 3000 m merenpinnan yli ja on koko Espanjan korkein vuori!
Kiinnittäydyimme pääkaupungin, Sant Cruzin, uudehkoon Marina Atlanticoon n klo 11. Olimme sitä ennen olleet yhteydessä VHF:llä satamaan ja kaksi marineroa oli meitä jo vastassa ponttooni nro 3:lla.
Ystävämme Spica oli saapunut jo yöllä, mutta he lähtivätkin liikkeelle meitä aikaisemmin, aamulla klo 04!

Sunday, September 27, 2009

27.9 Quinta do Lorde Standby








Lomamme jatkuu ja innostuneena torstaisesta levada-vaelluksestamme kaipasimme sitä lisää.
Eihän siinä silloin muu auta kuin vuokrata taas auto ja lähteä levadalle spicalaisten kanssa.
Nyt valitsimme vaativamman levadan eli yhden, joka seuraa vuoren rinnettä yli 1800 m:n korkeudella. Tämä alkaa Pico do Arrieirosta ja päättyy Pico Ruinoon, josta palasímme lähtöpisteeseen. Tämä oli todella upea reitti, mutta kieltämättä aika vaativa. Polku seurasi vuoren reunaa ja lähes koko ajan kuljimme jyrkänteen reunalla, tosin meitä suojeli pahimmissa paikoissa kaide. Välillä oli polku räjäytetty tunneliin, jolla siirryimme vuoren toiselle puolelle. Nousut ja laskut olivat jyrkkiä ja näin korkealla siellä kyllä hengästyi aivan kunnolla. Ulkolämpötila oli n 12 astetta, mutta vaikka kuljimme pelkissä shortseissa ja T-paidoissa emme palelleet.
Matkan pituudeksi tuli tällä kertaa vain n 13 km mutta rasittavuudeltaan mielestämme ainakin edellisen 25 km:n levadan veroinen, koska liikuimme niin korkealla ja jyrkkiä nousuja ja laskuja oli paljon enemmän.
Palasimme satamaan n 18, jolloin Mikko maksoi satamamaksumme ja Riitta meni vielä spicalaisten kanssa kaupassa käymään Machinossa.
Olimme päättäneet lähteä heti aamulla jatkamaan matkaamme, koska sääennusteiden mukaan oli tulossa kovempia ja vastaisempia tuulia keskiviikkona. Matkaa Teneriffalle on n 250 nm, joten laskimme olevamme perillä keskiviikon aikana mikäli irroitamme köydet heti maanantai-aamulla.