Marigot Bayn marina
Happy Hoursilla Elainen Helinän ja Kallen kanssa
Aamulla tankkasimme vesitankkimme täyteen ja totesimme että vesimittarimme mukaan tankkimme on edelleen 50 % täynnä vaikka hanasta ei tule kuin ilmaa. Anturi oli siis juuttunut paikoilleen ja kun kippari avasi tankin ja hieman putsattuaan hammasharjallaan anturia totesi että kyllä sen pitäisi nyt toimia. Tankki taas kiinni ja vettä täyteen mutta mittari ei liikahtanut enää juuri lainkaan. Tilanne on nyt sellainen että tankki joudutaan pumppaamaan melko tyhjäksi ennen kuin se voidaan uudelleen avata, muuten vesi valuu mittarin aukosta veneen turkille. No, eihän tämä ole mikään ongelma ja täytimme varmuuden vuoksi yhden 5 l irtokanisterin jotta vesi ei lopu kokonaan.
Lomamme seuraava vaihe alkoi ja irrotimme köydet Rodney Bayn satamasta n 1200. Olimme sitä ennen käyneet myös maksamassa satamakonttorissa käyttämästämme vedestä ja sähköstä, yhteensä 20.02 EC$.
Nostimme pian genuan ja sammutimme moottorin. Jolla oli hinauksessa koska matkaa oli vain n 6 nm. Tuulimittarimme rupesi yllättäen toimimaan n 5 nm:n päästä Rodney Baystä
Saavumme Marigot Bayn satamaan ja paikallinen boatboy oli meitä vastassa tarjoten meille poijupaikkaa. Spica oli sitä enne ilmoittanut meille VHF:llä että he pyytävät 80 EC$:a mutta Spica oli onnistunut tinkimään sen 40 EC€:iin. Käytimme samaa taktiikka ja teimme myös dealin 40 EC€:stä.
Satamassa snorklasimme ja uimme ja kippari pesi veneen vesilinjan ja osan pohjaa. Hyvin oli pysynyt puhtaana koko Atlantin ylityksen ajan. Kiitos ja kehut taas Kyöstille Jotunin tehokkaasta pohjamaalista
Klo 17 tapasimme Elainen porukan rannassa olevassa ravintolan happy hoursissa. Ihailtuamme auringonlaskua, jäimme sinne vielä Riitan kanssa syömään maittavan mahimahi-illallisen.
Lomamme seuraava vaihe alkoi ja irrotimme köydet Rodney Bayn satamasta n 1200. Olimme sitä ennen käyneet myös maksamassa satamakonttorissa käyttämästämme vedestä ja sähköstä, yhteensä 20.02 EC$.
Nostimme pian genuan ja sammutimme moottorin. Jolla oli hinauksessa koska matkaa oli vain n 6 nm. Tuulimittarimme rupesi yllättäen toimimaan n 5 nm:n päästä Rodney Baystä
Saavumme Marigot Bayn satamaan ja paikallinen boatboy oli meitä vastassa tarjoten meille poijupaikkaa. Spica oli sitä enne ilmoittanut meille VHF:llä että he pyytävät 80 EC$:a mutta Spica oli onnistunut tinkimään sen 40 EC€:iin. Käytimme samaa taktiikka ja teimme myös dealin 40 EC€:stä.
Satamassa snorklasimme ja uimme ja kippari pesi veneen vesilinjan ja osan pohjaa. Hyvin oli pysynyt puhtaana koko Atlantin ylityksen ajan. Kiitos ja kehut taas Kyöstille Jotunin tehokkaasta pohjamaalista
Klo 17 tapasimme Elainen porukan rannassa olevassa ravintolan happy hoursissa. Ihailtuamme auringonlaskua, jäimme sinne vielä Riitan kanssa syömään maittavan mahimahi-illallisen.
No comments:
Post a Comment