Cantanan Atlantin kierros

25.7 Linlandet – Laurinlahti, 11 nm

2010-07-27T21:00:00.009+01:00

Kotiinpaluu alkoi meitä jo aamulla hermostuttaa.Onko tämä todella nyt ohi ja paluu arkeen alkaa?
Kova itätuuli jatkui tänään ja lähdimme liikkeelle Linlandetista klo 15. Tulimme ns. puutarhaväylää pitkin Espooseen ja saavuttuamme kotoisen Espoonlahden suulle, oli meitä jo LLV:n hallituksen edustajat Antti Roto sekä Juha Posti miehistöineen vastassa Antin moottoriveneellä. Olimme otettuja tästä huomionosoituksesta.
Hidastelimme vauhtia koska olimme sopineet palaavamme kotisatamaamme klo 18:00. Näin myöskin tapahtui, eli 18:00 kiinnitimme Cantanan LLV:n varustelulaituriin, samaan paikkaan mistä lähdimme tasan 13 kk ja 9 vrk sitten.
Sekä lähimmät omaisemme että LLV:n ystäviä oli lukuisasti paikalla toivottamassa meidät tervetulleiksi.
Cantanan oikeassa saalingissa roikkui 20 maan vierasliput merkkinä kaikista maista missä olimme vierailleet.
Koko matkamme pituus oli 12 256 nm eli 23 164 km. Vierailimme 97:ssä eri satamissa ja 20 eri maassa. Aivan mahtava kokemus jota emme tule koskaan unohtamaan!

Riitta kirjoitti seuraavan runon:

Olen nähnyt maata niin monta,
kohdannut uutta ja tuntematonta.
Olen elänyt ilman arkityötä,
seilannut pitkin päivää ja yötä.

Olen kokenut tyynet ja myrskyt,
nähnyt kallioita vasten tyrskyt.
Olen katsonut kauniit auringonlaskut,
oppinut Cantanan kuin omat taskut.

Kun olin tavarat vuodeksi pakannut,
en Oskaria ja Ainoa kaipaamasta lakannut.
Matkalla uusia ystäviä sain,
Maijaa ja Toomasta katseella hain.

Joskus tuntui kuin vetäisi kivirekeä,
mutta pois en antaisi yhtään hetkeä.
Tulen kaipaamaan auringon hehkua hellää,
tuskin kuitenkaan valaan mahtavaa selkää.

Miusta on ihanaa kotiin palata,
kaikkia rakkaita tiukasti halata.
Kuunnella omaa kieltä tuttua,
kertoa ystäville monta juttua.

24.7 Linlandet Standby

2010-07-24T08:54:00.001+01:00

Ilma on muuttunut syksyisen koleaksi mutta lämpenee kuulemma taas huomiseksi, kotiintulopäiväksi.
Siivosimme venettä ja itseämme, eli nautimme nyt Linlandetin saunan upeista löylyistä ja näköaloista.
Seikkailumme viimeinen kokonainen päivä, koska huomenna klo 18 on tarkoitus saapua Laurinlahteen.

23.7 Barösund – Skrubbö/Linlandet, 23 nm

2010-07-24T08:53:00.000+01:00

Purjehdimme ”pelätyn” Porkkalan selän yli kevyessä sivutuulessa ja saavuimme Skrubbööseen jo puolilta päivin.
Pääsimme melkein heti uuteen, eteläiseen, saunaan, jonka Olli Nordenswan oli lämmittänyt valmiiksi. Satamassa oli nyt vain 4 muuta venettä.
Yöksi oli luvassa kovaa koillisenpuoleista tuulta, ts. tuuli puhaltaisi suoraan Skrubböön lahteen. Ei meillä siellä mitään hätää olisi mutta päätimme tehdä olotilamme helpoksi ja siirryimme vastapäisen Linlandetin suojan puolelle.

22.7 Matgrufvan – Barösund, 18 nm

2010-07-24T08:51:00.003+01:00

Jatkoimme aamulla matkaa kohti itää ja Laurinlahtea.
Saavuimme iltapäivällä Merikarhujen Barösundin satamaan ja saimme saunankin varattua jo klo 16:ksi. Kävelimme myös Barösundin Varubodeniin ostamaan lisää ruokaa ja veimme sinne samalla roskapussimme.
Reijo ja Auli saapuivat illalla s/y Jolly Oceanilla toivottamaan meidät tervetulleiksi kotiin. Todella mukava jälleentapaaminen, viimeksihän olimme nähneet heidät Las Palmasissa ennen Atlantin ylitystämme viime marraskuussa.
Ilta sujui mukavasti grillin ääressä.

21.7 Hanko -Matgrufvan, 16 nm

2010-07-24T08:48:00.003+01:00

Tarkoituksemme oli ennen lähtöämme käydä vielä Hangon torilla ostamassa savukalaa. Tori oli kuitenkin tänään suljettu ja vierassataman iltatori avattaisiin vasta klo 16. Emme halunneet jäädä tänne vaan päätimme jatkaa samantien matkaa.
Tankkasimme vielä dieseliä ja ajoimme seuraavaan Merikarhusatamaan, Matgrufvaniin. Paikalla oli jo maapallon kiertänyt Antero Järvinen Vivecan kanssa ja hieman myöhemmin sinne saapui myös Elina ja Ile Liukkonen s/y Melinalla. He kiersivät Atlantin 2005 ja ovat ensi vuonna lähdössä uudella veneellään maapalloa kiertämään. Saunan jälkeen istuimme Melinan tilavassa ruffissa juttelemassa mukavia valtameripurjehduksesta.

20.7 Sätuholmen – Hanko, 23 nm

2010-07-20T20:17:00.002+01:00

Vietettyämme 2 viikkoa mökkilomaa, jatkoimme kotimatkaamme.
Saavuimme Hangon itäsatamaan klo 15 maissa navakassa SW-tuulessa.
Kaupassa käyntiä jne.
Mikko tapasi vanhoja ystäviään: mm. Mirayan ja Blancan miehistöt.

7.7 – 19.7 Satusaari Standby

2010-07-20T20:16:00.007+01:00

Nautimme täysin siemauksin Suomen kesästä.
Vesi on Bromarvissa kirkasta (ja levätöntä !) ja 22 astetta lämmintä.
Saunoimme, uimme ja vietimme ansaittua mökkilomaa Mikolle niin rakkaassa piilopaikassa.
Mikon vanhin poika, Petteri, tuli käymään Lootus-tyttärensä kanssa katsomaan ”merimiespappaansa”. Todella ihanaa jälleennäkemisen riemua!

6.7 Hanko -Sätuholmen, 23 nm

2010-07-20T20:15:00.000+01:00

Ajoimme heikkenevässä tuulessa ” Satusaareelle” ja lämmitimme saunan. Ensimmäinen sauna sitten viime syyskuussa Lagosissa Riitta ja Pekka Kauppiloiden luona

5.7 Lickershamn – Hanko, 185 nm

2010-07-06T17:14:00.004+01:00

Lähdimme liikkeelle jo varhain, noin klo 5, tavoitteena ehtiä huomenna ennen pimeän tuloa Hankoon. Sää oli edelleen aurinkoista ja tuuli oli heikkoa, 0-10 solmua vaihtelevasta suunnasta. Oli hyvä että tankkasimme Kalmarissa, koska jouduimme käyttämään melkoisesti konetta.
Olimme saaneet Englantiin tulomme jälkeen molemmat nukkua öisin ”normaalisti”, mutta tämän viimeisen yön jouduimme vielä valvomaan vuorotellen.
Lickershamnista lähtömme jälkeen meitä on seurannut innokas itikkaparvi, pieniä kärpäsiä ja joitain niitä hieman suurempia raidallisia ötököitä. Huiskimista on riittänyt koko matkan ajan!
Bengtskärin upean majakan ohitimme klo 10 maissa ja iltapäivällä saavuimme Morgonlandetin kohdalle. Saavuimme vihdoin tiistaina klo 16:30 Hangon Itäsatamaan. Meneillään oli markkinat ja ostimme torilta mm. savukalaa.
Oli hauska yllätys huomata, että olimme parkkeeranneet Riitalle tutun Juslinin Päivin perheen veneen viereen.
Mikko löysi James A. Michenerin Karibien-eepoksen I-II, jota hän oli yrittänyt aikaisemminkin hankkia. Parempi myöhään kun ei milloinkaan. Kirjat lähtivät halvalla, 6 € yhteensä. Onpa sitten eläkepäivillä lukemista!
Hangon Sonera-liikkeessä vaihdettiin myös Mikon kännykän SIM-kortti, joten nyt yhteydet pelaavat taas.
Cantana on nyt palannut Suomeen lähes 13 kuukauden matkan jälkeen. Jatkamme huomenna Bromarfiin mökkeilemään, ja paluu Laurinlahteen 25.7 klo 18, kuten aikaisemminkin olemme suunnitelleet.
Päivitämme blogiamme viimeistään matkamme päätyttyä.

4.7 Byxelkrok – Lickershamn, 57 40 N 18 31E, 50 nm

2010-07-06T17:13:00.001+01:00

Upea ja helteinen kesäsää jatkuu.
Tuulta oli tänäänkin heikonlaisesti, 5-10 solmua SW.
Lähdimme liikkeelle noin klo 9 ja saimme upean lenssin Gotlantiin, Lickershamnin pieneen kylään. Cantana purjehti itsestään joten miehistö sai kuluttaa aikansa mm. lukemalla.
Lähestyessämme Gotlantia tunsimme sieraimissamme kauan kaivatun havumetsän tuoksun. Näimme myös pari suurta raukkia, kalkkikivimuodostelmia joiden ympäriltä vesi on huuhdellut pehmeämmän kiviaineksen pois. Näitä esiintyy paljon myös Fårön saarella, Gotlannin pohjoispuolella.
Perille saavuimme noin klo 20:30 ja söimme illallisen veneessä.
Aurinkolasku suoraan mereen sävähdyttää aina!
Lickershamn on pieni viihtyisä kalastuskylä jossa on paitsi noin 20 veneen vierassatama myös suosittu uimaranta ja leirintäalue. Aluetta kiertää luontopolku johon olisimme mielellään tutustuneet, mutta nyt halusimme hyödyntää hyviä purjehdussäitä ja jatkaa matkaa heti aamulla.

3.7 Kalmar – Byxelkrok, 52 20N 17 00E, 47 nm

2010-07-03T20:08:00.004+01:00

Mikko kävi aamulla Watskissa hakemassa puhdistusainetta. Kyljet olivat pysyneet vitivalkoisena lähes koko matkan mutta saavuttuamme Pohjanmerelle, ne alkoivat jo selvästi kellastua. Hollannin kanavilla oli sama vaikutus joten saapuessamme Itämerelle, veneen kyljet olivat jo melko pahan näköisiä. Kellastumisen poistamiseen käytetään laimeata oksaalihappoa, jota saa joko halvalla apteekista tai kalliilla Watskista. Nyt oli Watski lähempänä.
Aurinkoinen ja kaunis sää jatkuu edelleen ja saimme hienon lenssin kevyessä myötätuulessa.
Saavuimme melko täyteen Byxelkrokin vierassatamaan Öölannin pohjoisosassa noin klo 19
Näimme täällä ensimmäistä kertaa ruotsalaisen venekerholipun! Onkohan kyseessä yksityinen viritelmä vai uusi käytäntö?
Kiinnitys tapahtui taas pitkästä aikaa peräpoijuihin! Aisapaikat ovat mieleemme mutta paalupaikkoja emme jääneet kaipaamaan
Tarkoituksemme on jatkaa matka huomenna Gotlantiin ja sieltä suoraan Hankoon, jolloin saavumme Bromarfiin, Mikon Satusaarelle, ehkä keskiviikkona.
Nettiyhteydet voivat olla jatkossa olemattomia, joten blogin päivitykset tulevat olemaan sattumanvaraisia.
Tavoitteemme on edelleen saapua kotisatamaamme, eli Laurinlahden Venekerholle sunnuntaina 25.7 klo 18. Tervetuloa halaamaan!
Mikon kännykkä ei enää toimi mutta Riitan toimii, 040 768 4851

2.7 Utklippan –Kalmar 56 40N 16 22E, 50 nm

2010-07-02T19:46:00.003+01:00

Kesähelteet jatkuvat.
Meri oli peilityyni joten ei auttanut muu kuin ajaa koneella.
Matkalla meillä oli hyvin aikaa askarrella kaikenlaista ja huoltaa myös venettä.
Lueskelimme aikamme kuluksi. Mikko aloitti Heiligenhafenissa vaihdossa saamaansa ruotsalaisen Inger Frimanssonin kirjoittamaa dekkaria. Riitta ahnehtii ”Meren Katedraalia”
Fredrik Ekström, jolta Mikko osti Cantanan 21 v sitten, tuli meitä vastaan hieman ennen Kalmaria kirkkaanpunaisella Laurinkosterillaan, s/y Casellalla. Oli mukava nähdä ja vaihtaa lennossa pikakuulumiset.
Kävimme taas ruokakaupassa ja ainakin hintataso tuntuu jo kotoiselta, 2 repullista ja 2 kassillista maksoi yhteensä 1250 SEK, ilman juomia!
Mikon puhelin lakkasi yllättäen kokonaan toimimasta. Laite pyytää asettamaan SIM-kortin mutta siellähän se on ollut koko ajan! Mikolle ei siten voi toistaiseksi soittaa joten yhteyttä saa joko sähköpostilla, mikko@kaila.fi, tai soittamalla Riitan puhelimeen: 040 768 4851.

1.7 Christriansö – Utklippan, 55 57N 15 42E, 46 nm

2010-07-02T19:45:00.002+01:00

Aurinkoinen ja lämmin sää jatkuu.
Nostimme purjeet ja saimme upean lenssin Utklippanin majakkasaarelle.
Purjehdimme Hanön lahden yli. Lahtea on myös kutsuttu "Pohjolan Biskajaksi". Tuulet saattavat olla kovia jolloin meri muodostuu todella hankalaksi. Nyt meillä oli tuulta 10–15 solmua SW, eli kannaltamme ihanteellinen purjehdussää.
Olimme perillä noin klo 17. Täällä on nyt paljon saksalaisia, muutama tanskalainen ja loput ruotsalaisia veneitä. Meidän lisäksi ei muita suomalaisia ollut.
Saarta hallinnoi Svenska Kryssarklubben, jolla on täällä pieni kahvila ja myös jonkunlaisia majoitustiloja. Satamamaksu on kohtuullinen 100 SEK jäsenille, jota satamamestari käy iltaisin keräämässä.
Käydessämme täällä viimeksi, päivälleen vuosi sitten, oli satama-allas täynnä levää. Nyt vesi on kirkasta ja puhdasta. Kevään myöhäinen saapuminen lienee siirtänyt myös leväkautta?
Mikko liimasi veneen kylkeen uudet, lain vaatimat rekisteritunnukset. Mikäli tunnukset puuttuvat ja omistaja on itse veneessä, ei pelkällä rikesakolla selviä! Nyt on Cantanassa siten vierekkäin kaksi rekisterinumeroa: Purjehtijaliiton Fin-6505 ja maistraatin U 51261. Yksinkertaisen selvää!
Mikolle tämä taisi olla 10:s vierailu tällä saarella ja Riitallekin jo 3:s

30.6 Ystad-Christiansö, 55 19N 15 11E, 50 nm

2010-06-30T18:10:00.004+01:00

Aurinko paistoi edelleen ja luvassa oli heikkoa etelätuulta.
Lähdimme liikkeelle jo 08:30 ja pian saimmekin purjeet ylös. Tuulikin heräsi ja puhalsi parhaimmillaan jopa 20 solmua takavasemmalta, joten matka sujui mukavasti.
Lueskelimme aikamme kuluksi matkalla. Riitta oli saanut vaihdossa Klintholmenissa tapaamiltamme Korhosilta ”Meren Katedraalin” jota hän luki innoissaan ja Mikolla oli Heiligenhafenissa vaihdossa tullut hauska purjehdusromaani, ”Aufgetakelt”, menossa.
Saavuimme Bornholmin itäpuolella olevaan Christiansön pienen linnoitussaaren satamaan klo 17 maissa. Täällähän kävimme jo menomatkallakin ja Mikolle tämä olikin jo 8:s kerta tällä saarella. Merkintä tuli myös tehtyä Merikarhujen vieraskirjaan.
Kiersimme saaren ja nautimme päivällisen veneessä.
Olimme sataman ainoa suomalaisvene, mutta vieraskirjan mukaan täällä oli käynyt jo tänä kesänä s/y Nayo ja s/y Atalanta.

29.6 Klintholm – Ystad, 55 26N 14 49E, 56 nm

2010-06-29T19:34:00.002+01:00

Aurinkoinen sää jatkuu. Tuuli oli nyt idästä 10–15 solmua, joten saimme purjeet pian ylös ja nautittavan purjehduksen Ruotsin puolelle.
Ohitimme päivällä Möns Klintin kuuluisat liitukalliot, jotka muistuttavat paljon Doverin valkoisia kallioita.
Täällä näkyi paljon hyvin merkattuja pyydyksiä rannan läheisyydessä.
Mikko oli aamulla saanut luettua yhden Henning Mankkelin dekkarin loppuun, joten mikä olisikaan sen parempi aika saapua Ystadiin, jossa kirjojen sankari Kurt Wallander toimii poliisina.
Saavuimme satamaan noin klo 19
Kävimme vielä Konsumissa ruokaostoksilla ja sieltä löytyi melkein mitä tahansa, jopa Fazerin sinistä suklaata. Mankkelin dekkareita ei valitettavasti löytynyt vaikka Ystadissa olemme!

28.6 Gedser – Klintholm, 54 57N 12 28E, 34 nm

2010-06-29T19:33:00.004+01:00

Kävimme aamulla ensin tankkaamassa löpöä. Tankkaussysteemit ovat olleet Tanskassa ennenkin erikoisia mutta Gedserin mittarilla piti ensin syöttää mittarille kuinka monella sadalla Tanskan kruunulla haluaa tankata. Sen jälkeen voi aloittaa tankkaamisen. Mistä sitä etukäteen tietä paljonko tankkiin mahtuu ja mitä se maksaa Tanskan kruunuissa? Mikko arvioi että 700 DKK on sopiva summa ja sillä saimme juuri tankkimme täyteen, eli 65 l.
Kaunis ja helteinen sää jatkui. Tuuli oli sivuvastainen, 10–15 solmua, joka antoi meille mukavan 6 solmun vauhdin.
Saavuimme 15:30 Klintholmin pieneen satamaan. Satamassa on ollut aikoinaan kalastajakylä mutta nykyisin tällä on lähinnä loma-asutusta. Rannassa on kalasavustamo mutta harmiksemme se suljettiin jo klo 15 joten emme päässeet herkuttelemaan savukalalla.
Langatonta nettiyhteyttä ei ole, on kuulemma kyllä suunnitteilla
Satamaan saapui suomalainen vene, Juha ja Sari Korhosen Najad 322, jonka he ovat tuomassa kotiin Najadin telakalta Orustista. Istuimme hetken heidän veneessä vaihtamassa kuulumisia

27.6 Heiligenhafen- Gedser, 54 35N 11 55 E, 40 nm

2010-06-29T19:33:00.003+01:00

Aamulla Mikko kävi vaihtamassa kolme kirjaa satamakonttorissa ja nouti tilaamamme sämpylät.
Yritimme vielä päästä nettiin mutta sen kanssa oli ongelmia. Emme voi kun ihmetellä, että karibialaisessa pikkusaaressa langaton netti toimii usein paremmin kuin huipputekniikasta tunnetussa Saksassa!
Päivä on edelleen lämmin ja vähätuulinen joten löpöä kului. Taivas pysyi pilvettömänä koko päivän.
Fehmarin jälkeen tuli tuttu merikarhuvene meitä vastaan, Jukka Ohlsin s/y Casse Tete. Mikko yritti ottaa yhteyttä VHF:llä mutta heillä ei ilmeisesti ollut radio päällä. Olisi ollut kiva tervehtiä heitä ja kuulla heidän suunnitelmistaan!
Pyöriäisparvi toivotti meidät iloisesti tervetulleiksi Itämerelle.
Näimme valtavia tuulivoimaloita pitkin Saksan ja Tanskan rannikkoa. Täällä todella panostetaan vihreisiin arvoihin. Tänään ne olivat kyllä melko tuottamattomia heikon tuulen takia.
Saavuimme Gedserin pieneen vierassatamaan klo 17 ja kiinnitimme Cantanan paalujen väliin.
Alueella ei ole muuta nähtävää kun tämä satama ja sen eteläpuolella oleva suurempi lauttasatama.
Saksa voitti Englannin 4-1 ja sen myös kuuli koska täällä on nyt paljon tv:llä varustettuja saksalaisia veneitä!
Nettiyhteydet eivät valitettavasti toimineet vaikka olimme Visalla maksaneet 100 minuutista. Jostain syystä syöttämämme tunnukset eivät kelvanneet operaattorille. Hukkaan meni nekin rahat!

26.6 Kiel, Holtenau – Heiligenhafen, 38 nm

2010-06-26T20:56:00.003+01:00

Aamulla meidän oli vielä käytävä ruokaostoksilla ennen lähtöämme. Aikamme etsittyämme ja kyseltyämme, löysimme paikallisen marketin. Kaupan valikoima oli runsas ja saimme täytettyä molemmat reppumme ja kahdet kassit.
Siirryttyämme nyt kotivesille, päätimme jälleen ottaa käyttöön perinteiset liputuskäytännöt. Uusi ja puhdas seuralippu kiinnitettiin lipputankoon veneen perään. Samalla nostimme myös Merikarhujen lipun vasempaan saalinkiin.
Irrotimme köydet noin klo 12 ja suuntasimme keulamme kohti Kielin lahtea.
Täällä on nyt menossa jokavuotinen suurtapahtuma, Kieler Woche, ja koko Kielin lahti oli täynnä kaikenlaisia ja kokoisia veneitä ja laivoja. Osalla oli käynnissä totinen kilpailu ja osa purjehti muuten vain edestakaisin lahdella. Tilaisuuteen osallistui myös lukuisia suuria purjelaivoja, joiden menoa oli mukava seurata. Veneitä oli tuhansia, joten lahden läpi purjehtiminen vaati tarkkuutta ja huolellisuutta ettemme törmäisi muihin.
Koko päivänä oli tuuli hyvin heikkoa ja suunnaltaan vaihtelevaa. Kaunis ja puolipilvinen sää jatkui.
Saavuimme Heiligenhafenin suureen marinaan noin klo 19. Sataman muodollisuuksien jälkeen kävimme vielä kaupungilla täydentämässä juomavarastojamme, olemmehan nyt siirtymässä kalliimpien juomien maihin!
Illallisen nautimme mukavassa ravintolassa jossa molemmille maistui grillattu villilohi rostiperunoiden kanssa.

25.6 Cuxhafen – Kiel,Holtenau, 70 nm

2010-06-26T20:51:00.005+01:00

Tänään on Mikon 65 v-synttärit.
Meillä ei ollut tarvetta jäädä juhlimaan synttäreitä Cuxhafenissa, vaan lähdimme heti aamulla liikkeelle kohti Brunsbütteliä eli Kielin kanavan Pohjanmeren puoleista sulkua. Sitä ennen tankkasimme marinan uudesta diesel-asemasta tankkimme täytteen löpöä, olihan tullut viime päivinä ajettua todella paljon koneella. Merikarhuvene s/y Atalanta oli illalla saapunut tänne ja Kalliot ovat nyt menossa Helgolandiin. Oli mukava nähdä!
Meillä oli mukava 3 solmun myötävirta 15 nm:n päässä olevaan Brunsbütteliin ja odotettuamme sulun edessä noin 15 min, syttyi sulun päällä oleva valkoinen valo merkiksi siitä että tervetuloa sisään. Sulutus tapahtui hyvin ja siirryimme kanavan puolelle hieman ennen klo 12. Nyt ovat kaikki nousu- ja laskuvedet sekä kovat merivirrat takanamme ja kotoinen Itämeri odottaa edessämme.
Suomessa kuulemma sataa mutta täällä paistaa aurinko siniseltä taivaalta ja ajamme kanavassa shortseihin pukeutuneina
Kielin kanava on 54 nm pitkä ja lienee maailman pisin kanava (?). Purjehtiminen on kanavalla kielletty ja huviveneet saavat liikkua kanavalla vain auringon nousun ja – laskun välisenä aikana.
Liikennettä on todella paljon, sekä muita huviveneitä että kaikenlaisia kontti- ja tankkilaivoja. Matka taittui hyvin mutta muutaman kerran jouduimme odottamaan liikennevalojen edessä. Jos nimittäin valotolpassa palaa 3 punaista valoa päällekkäin, on ajo kielletty. Silloin on suurempi laiva tulossa kapeasta kohdasta vastan eivätkä pienveneetkään saa mennä niiden kulkua häiritsemään.
Aikaa näissä odotuksissa kului ehkä tunnin verran ja aloimme jo huolestua ehtisimmekö lainkaan Holtenaun sulkuun ennen sen sulkemista pienveneille auringon laskun aikoihin.
Kaikki meni lopulta hyvin ja olimme sululla n 21:30 ja sulutuksen jälkeen löysimme paikan venesatamasta saksalaisen moottoriveneen kyljestä.
Saimme tänään uutisia muilta tutuilta Atlantinkiertäjiltä. Spica on tänään saapunut Kustaviin ja s/y Margarita Falmouthiin. Onnea molemmille!
Meitä valtasi mahtava tunne olla pitkästä aikaa taas kotivesillä! Merivesi vaikutti niin puhtaalta ja kirkkaalta verrattuna Pohjanmeren ja Hollannin kanavien ruskeaan kuraveteen!
Mikon syntymäpäivän kunniaksi avasimme illalla pullon samppanjaa, jonka nautimme ennen Riitan valmistamaa gourmet-makkarapastaa.

24.6 Norderney – Cuxhafen, 71 nm

2010-06-26T20:49:00.003+01:00

Lähdimme jatkamaan matkaamme noin klo 9 ja saimme mukavan myötävirran Pohjanmerellä. Jossain vaiheessa virta kääntyi vastaiseksi mutta alkuillalla taas myötäiseksi, voimaltaan noin 3 solmua. Täällä ei virtoihn ilmeiseti vaikuta vain vuoro-ja laskuvesi-ilmiö vaan myös Elben vírtaaman veden määrä. Virrat poikkesivat siksi jonkun verran taulukoiden mukaisista.
Purjehdimme samaa matkaa parin hollantilaisen veneen kanssa joilla oli myös määränpäänä Cuxhafen.
Päivällä jouduimme keskelle sumurintamaa jolloin seurasimme silmä tarkkana tutkan näyttöä. Muutaman tunnin kuluttua aurinko kuivasi sumun ja näkyvyys pysyi koko loppupäivän hyvänä.
Pohjanmerellä on todella paljon liikennettä ja meidän oli pysyttävä visusti reittijakojärjestelmän ulkopuolella. Purjehtimisesta väärällä puolella sakotetaan kuulemma kunnolla!
Saavuimme illalla juuri auringonlaskun aikaan jo ennestään tuttuun Cuxhafenin satamaan.
Parkkeerasimme Cantanan hollantilaisen S&S veneen, s/y Circus, viereen. Kyseessä on Cantanan kokoinen She 36. Istuimme hetken juttelemassa mukavia Norbertin ja Nicolen kanssa.

23.6 Lauwersoog –Norderney, 53 42N 07 10E, 53 nm

2010-06-23T19:32:00.005+01:00

Satamamestarin suosituksen mukaan paras lähtöaika kohti Saksaa on LW – 2 h, eli huomenna olisi kannattanut lähteä vasta klo 12.
Meillä oli kuitenkin pitkä matka edessämme Norderneyhin, joten halusimme lähteä aikaisemmin. Mikon omien laskelmien mukaan kannatti lähteä yhtä hyvin aikaisemmin, jolloin meillä olisi jo alkumatkan matalilla vesillä myötävirta. Ja kieltämättä näin pitkällä matkalla saamme joka tapauksessa nauttia sekä myötä – että vastavirroista, joten missä vaiheessa aloitamme matkan, ei mielestämme ole väliä! Totesimme yhdessä että lähtömme klo 10 osui nappiin!
Pohjanmerelle vievä sulku avattiin meille melko nopeasti ja ajoimme sen sisään. Nyt tapahtui kaksi mokaa: Sekä Riitan että Mikon kädessä olevat poijuhaat putosivat veteen meidän pitäessämme kiinni sulun seinässä olevasta köydestä! Syykin oli selvä: tässä sulussa oli poikkeuksellisen kova virtaus ja vaikka kone oli jo pysäytetty, vene jatkoi matkaansa eikä sen kulkua voitu käsin pysäyttää. Saimme veneen kuitenkin hyvin kiinnitettyä ja seurasimme katseella kun molemmat haat uivat kohti sulun päätä! Sulun hoitaja huomasi onneksi tämän ja ennen kuin hän aloitti sulun täyttämisen, hän poimi molemmat haat ylös ja toi ne meille. Danky!
Aurinko paistoi koko päivän pilvettömältä taivaalta mutta tuulesta ei ollut tietoakaan. Ajoimme koneella ja välillä yritimme purjein mutta sillä vauhdilla olisimme olleet vasta aamuyöllä perillä.
Virta oli lähes koko päivän myöteistä, 1-2 solmua, joten matkamme taittui ihan mukavasti. Näimme myös paljon troolia vetäviä kalastusaluksia.
Seurasimme kahta hollantilaista purjevenettä, jotka olivat kanssamme samaan aikaan sulussa, ja saavuimme jo ennestään tuttuun Friisien saariiin kuuluvaan Nordenreyhin klo 20 maissa. Satama oli jo hyvin täynnä mutta löysimme vielä sopivan aisapaikan.
Mikko kävi suorittamassa satamamaksun ja tilasi samalla meille aamuksi tuoreet sämpylät

22.6 Leeuwarden – Lauwersoog, 53 24 N, 06 12 E, 25 nm

2010-06-22T17:18:00.010+01:00

Kesä palasi Hollantiin!
Pohjoissillan portti avattiin klo 09 ja koska olimme juuri portin takana parkissa, päätimme saman tien ajaa sillan läpi ulos.
Kanavamatkailu jatkui leppoisissa merkeissä ja ihailimme hollantilaista maalaismaisemaa pitkin päivää. Dokkumin läpi ajaessamme ehdimme ajaa 5 sillan alta ennen kun kello oli 12 ja siltavahtien tunnin pituinen ruokatunti alkoi. Ei auttanut muu kuin odotella kanavan keskellä ja yrittää pitää venettä paikallaan tunnin verran. Se ei ollut kovinkaan vaikeata koska tuuli oli jo melko heikko mutta kevyt myötävirta työnsi meitä jatkuvasti hiljaa kohti siltaa. Kanavan reunat olivat niin matalia, ettemme voineet kiinnittää veneettä mihinkään.
Tätä kanavan osuutta pidetään Hollannin yhtenä kauneimmista. Ammattiliikenne loistaa poissaolollaan ja kanava kiertää pieniä kyliä ja Dokkumin vanhan kaupungin tuulimyllyineen. Vettä on kuitenkin niukasti, kanavan syvyys vaihteli 1,8 – 2,3 m:n välillä ja muutaman kerran saimme myös pohjakosketuksen. Kaasua lisää niin olimme taas syvemmillä vesillä!
Pienempien siltojen avaaminen maksaa ja maksu suoritetaan siltavahdin ongella ojentamaan puukenkään. Maksun suuruus ilmoitetaan etukäteen taulussa ja on muutaman €:n luokkaa.
Alkuperäinen suunnitelmamme oli kulkea kanavia pitkin Delfzijliin saakka mutta Lauwersoogissa meistä alkoi jo tuntua siltä että pitäisi päästä jo merelle. Onhan näitä kanavia jo tullut koluttua ihan tarpeeksi ja nyt oli sää Pohjanmerelläkin muuttunut ihan hyväksi purjehdussääksi.
Lauwersoogissa kävimme myös menomatkalla viime kesänä ja valitsimme saman marinan, jossa olimme silloinkin. Ehkä meillä on myös sama paikka, D39?
Satama sijaitsee aivan Pohjanmerelle aukeavien sulkujen vieressä. Hyvin suojainen satama. Vieraspaikat ovat merkitty vihreällä laatalla.

21.6 Enkhuizen- Leeuwarden 53 12N 05 48 E, 48 nm

2010-06-22T17:16:00.002+01:00

Ilmanpaine oli nyt selvässä nousussa ja tuulikin oli jo tyyntymässä.
Tankkasimme aamulla sataman mittarista tankin täyteen löpöä ja lähdimme purjehtimaan yli, edelleen kuoppaisen, Ijsseelmeerin. Noin 16 nm:n jälkeen saavuimme Lemmerin sululle, josta pääsimme melko nopeasti kahden jokilaivan kanssa kanaville.
Viime kesänä oli tarkoituksemme purjehtia kanavia pitkin Leeuwardenista kohti Lemmeriä, mutta jouduimme kääntymään viralliselta reitiltä takaisin liian matalan veden takia.
Nyt yritimme samaa vastakkaisesta suunnasta, mutta erästä toista kanavaa pitkin, jonka syvyyden piti olla 2,15 m. Tämän olimme saaneet tarkistettua Richardin kartasta. Staande Mastroute-karttakirjassa tätä reittiä ei ole mainittu, joten olimme hieman jännittyneitä kääntyessämme Wartenin kohdalla tuntemattomalle kanavan osuudelle.
Wartenin pikkukaupungissa odotimme 30 min. sillan avaamista ja siltavahdin mukaan olimme oikealla tiellä, kyllä tämä vie Leeuwardeniin. Jossain kohtaa kölimme tömähti pohjaan kaiun näyttäessä 1,7 m. Emme jääneet mutapohjaan kiinni vaan lisäsimme kaasua.
Saavuimme illalla noin 19.45 Leeuwardeniin pohjoisen sillan eteen ja kiinnitimme veneemme puiston reunaan.
Nautimme illallisen Cantanassa.

20.6 Enkhuizen Standby

2010-06-20T15:15:00.013+01:00

Päätimme jäädä vielä päiväksi tähän mukavaan kaupunkiin.
Käydessämme täällä menomatkallamme viime heinäkuussa oli meillä liian vähän aikaa kaupunkiin tutustumiseksi. Sää on tänään edelleen kovatuulista ja koleata joten totta puhuen, ei lähtö kuoppaiselle Ijsselmeerillekkään houkutellut kovin paljoin.
Pukeuduimme kunnolla ja lähdimme kiertämään kaupunkia.
Asukkaita täällä on alle 20 000 mutta veneitä sen eri satamissa tuhansia. Paikka on tuttu myös monelle saksalaiselle purjehtijoille, joiden kotisatamana tämä suuri Compagnieshaven on. Hollantihan on Keski-Saksaa lähempänä kuin esim. Saksan Pohjan- tai Itämeren rannikko.
Kaupunki on hyvin pittoreski ja sen keskiaikainen keskusta on hyvin säilynyt, suurten markettien pysyessä kaupungin ulkopuolella. Kuvat puhunevat puolestaan.
Nautimme välipaloiksi ”ulkoministerit” eil Uitminsterit. Tyypillinen hollantilainen välipala joka koostuu paahtoleivästä, jonka päällä on esim. kinkkua, juustoa ja munia.
Kävimme ruokaostoksilla Albert Hejinin marketissa täydentämässä varastojamme.
Sataman palvelut toimivat kiitettävästi. Täällä on hyvin varustettu supermarketti ja venetarvikeliike, jotka ovat auki myös sunnuntaisin.
Illalla katsoimme veneteatterissamme elokuvan "Keskenjäänyt elämä" Pääosissa Robert Redford ja Jennifer Lopez. Ihan katsottava elokuva.

19.6 Amsterdam- Enkhuizen, 52 42N 05 18E, 30 nm

2010-06-19T17:47:00.005+01:00

Yöllä oli satanut jonkunverran mutta sade lakkasi aamulla. Tuuli oli edelleen navakkaa, 20 – 30 solmua pohjoista ja säätila kolea ja pilvinen.
Lähdimme liikkeelle totuttuun aikaan, eli noin klo 10.
Ajoimme sataman jälkeen kanavan vasenta reunaa, koska tarkoituksemme oli pysähtyä sillä puolella olevalla huoltoasemalla tankkaamassa. Hollantilainen poliisivene lähestyi meitä ja poliisi ilmoitti meille että kuljemme kanavan väärää puolta. Tästä voisi rupsahtaa 90 €:n sakot! Emme ensikertalaisina rikollisina saaneet sakkoja, mutta siirryimme kiltisti väylän oikealle puolelle. Olemme kuulleet useammalta Hollannissa kävijältä, viimeksi Spicalaisilta, että poliisi tulee täällä usein ulkomaalaisiin veneisiin ja saattaa jopa tarkastaa koko veneen kuten mm. Spican tapauksessa. Etsivät kai huumeita? Ainakaan toistaiseksi meitä ei ole tarkastettu meno- eikä tulomatkallamme.
Lähestyessämme huoltoasemaa, näimme että siellä oli parastaikaa parkissa iso jokilaiva, joka näytti vievän koko laituritilan. Emme jääneet odottamaan vaan päätimme tankata myöhemmin Enkhuizenissa.
Savuimme Markenmeerille, joka on entistä merenpohjaa ja nykyisin padottu sisäjärvi. Järven syvyys on vain 2,5- 4 m ja näin kovalla tuulella, 20–30 solmua, meri oli tosi kuoppainen. Aalto on lyhyttä ja terävää ja selvästi hidastaa veneen kulkua varsinkin vastatuulen purjehdittaessa kuten me nyt.
Joskus klo 17 maissa saavuimme Markenmeeriä ja Ijsellmeeriä jakavan penkereen sululle. Sulutuksen jälkeen ajoimme Enkhuizenin jo ennestään tuttuun isoon marinaan. Satama oli melko täynnä paikallisia veneitä mutta puhelimitse saimme varattua itsellemme paikan M19.
Hollanti pelasi tänään Japania vastaan tuloksella 1-0.

18.6 Haarlem – Amsterdam, 13 nm

2010-06-18T17:28:00.008+01:00

Aamulla oli taivas pitkästä aikaa pilvessä. Lämpötilakin oli vain noin 15 astetta mutta ei onneksi satanut. Tuuli oli jo hieman tyyntynyt mutta ennusteiden mukaan se saattaa voimistua uudelleen.
Ensimmäinen silta avattiin noin klo 9 ja pujahdimme samalla sen läpi. Parin muun sillan ja yhden sulun jälkeen saavuimme Zijkanaalin moottoritiesillalle noin klo 10. Tämä silta avataan vain tiettyinä aikoina ja seuraava aika oli 12 – 13. Jäimme sillan edessä olevalle odotuspaikalle odottelemaan.
Nordzeekanaal, joka yhdistää Amsterdamin Pohjanmereen, on tylsä teollisuuskanava jossa on todella paljon lauttaliikennettä.
Kanavamatkailu on todella hidasta, etenimmehän tänään vain 13 nm 7 tunnin aikana, tosin jouduimme odottamaan 2 tuntia moottoritiesillan avaamista. Useimmat sillat kyllä avataan melko nopeasti saavuttuamme niiden lähelle.
Lähestyessämme Amsterdamia nousi takanamme jonkunlainen sumurintama, joten päätimme jäädä yöksi jo viime kesästä tuttuun Sixhavenin satamaan. Satamahan on aivan Amsterdamin rautatieasemaa vastapäätä. Nopeat lautat huolehtivat liikenteestä kaupungin puolelle. Viime kesänä satama oli ollut tupaten täynnä mutta nyt siellä oli vielä runsaasti tilaa.
Kiinnitimme veneen ja välipalan jälkeen kävimme kaupungilla ruokaostoksilla. Mikko löysi myös Muntpleinin vierestä pienen venetarvikeliikkeen, josta ostimme uuden venehaan hukkuneen tilalle
Käynnissä olevat jalkapalloilun MM-kisat huomaa täälläkin yhtä selvästi kuin Englannissa. Lukuisat talot ja veneet ovat koristetut oransseilla viireillä ja kaikenlaisella fanikamalla. Joissakin veneissä ja proomuissa on jopa perälipun tilalle ilmestynyt oranssi futislippu! Huomenna on taas Hollannin vuoro otella!

17.6 Gouda –Haarlem, 52 23 N 04 39 E, 30 nm

2010-06-18T17:25:00.005+01:00

Päivä alkoi taas aurinkoisena mutta tuuli oli edelleen navakkaa, NE 15-25 solmua.
Goudan kohdalla on vilkasliikenteinen rautatiesilta joka avataan vain 3 tunnin välein. Ensimmäinen avaus tapahtuu klo 10.13 joten lähdimme satamasta jo noin 09:30 ja menimme sillan edessä olevalle odotuslaiturissa. Siellä oli taulu jossa ilmoitettiin että seuraava avaus onkin vasta 13.13! Mitä ihmettä! Mikko otti VHF:llä yhteyttä ja edellinen avaus oli aivan oikein ollut 10.13! Nyt meille vasta selvisi että olimme unohtaneet siirtää kellojamme Keski-Euroopan aikaan tultuamme Englannista Ranskaan! Syy eilisenkin hämmennykseen selvisi samalla. Jäimme odottamaan ja sillan avattua jatkoimme kanavamatkailuamme.
Meillä oli hieman ennen Alphen a/d Rijniä olevan sillan kohdalla vaikeuksia koska jouduimme odottamaan sen avaamista turhan kauan. Nyt oli sekä kova tuuli ja lisäksi 1 solmun myötävirta. Venettä on silloin hyvin vaikeata pitää paikallaan koska eihän ohjaus toimi ilman vauhtia. Sama ongelma oli myös edessämme olevalla hollantilaisveneellä. Kun olimme poikittain tässä kapeassa kanavassa tuli takaa kovaa vauhtia hiekkaproomu, jolla ei ollut aikomustakaan pysähtyä ja antaa meidän kääntää veneemme rauhassa. Läheltä piti, ettei proomu törmännyt meihin mutta kaikki meni onneksi hyvin.
Jatkoimme matkaa ja noin klo 17 saavuimme Sassenheimin rautatiesillan kohdalle, jonka nostoa jouduimme odottamaan klo 18.28 saakka. Täällä oli odotuslaituri johon kiinnitimme veneen ja rupesimme aikamme kuluksi lukemaan.
Seurasimme hollantilaista Bavaria 30:tä, s/y Amistadia, joka oli myös menossa Goudaan. Peräkkäin ajamisessa on se hyvä puoli että pääsee samalla sillan avauksella läpi, ehkä siltoja ei kannata erikseen avata yksinäiselle veneelle?
Saavuimme illalla noin klo 21 Haarlemiin ja kiinnitimme veneemme keskellä kaupunkina olevan kanavan varrelle. Aikomamme paikka oli meille liian matala mutta siirsimme veneen vieressämme olevan pienemmän hollantilaisveneen kylkeen veneen nuoren miehistön avustamana. Sillat suljetaan klo 22 joten pidemmälle emme olisi tänään enää päässeet, emmekä myöskään jaksaneet.
Nautimme myöhäisen pihvi-illallisen veneessä.

16.6 Strijensas- Gouda, 52 01 N 04 42W, 26 nm

2010-06-16T20:38:00.002+01:00

Tänään on kulunut tasan vuosi siitä kun lähdimme Laurinlahden satamasta. Merimaileja on kerääntynyt jo nyt noin 11 000 ja reilut 1000 on vielä purjehdittava ennen kuin olemme kotona.
Strijensasisin marina oli hyvin rauhallinen ja suojainen joten siellä ei ulkopuolella vallitsevia kovia tuulia huomattu.
Lähdimme taas liikkeelle noin klo 10 ja suuntasimme nyt pohjoiseen Dordrechtiin vilkasta Dordtse Kil- kanavaa pitkin. Alussa meillä oli noin 2 solmun myötävirta mutta Dordrechtin kohdalla kääntyessämme kohti Noord-kanavaa, virta loppui kokonaan.
Dordrechtin kohdalla on ensin rautatiesilta sekä sen vierellä moottoritiesilta, jotka avataan 2 tunnin välein joten jouduimme kiinnittämään veneen odotuspaikalle odottamaan seuraavaa avausta. Yllättäen silta avattiinkin jo tunnin kuluttua koska pohjoisesta oli tulossa suurempi laiva. Livahdimme parin muun purjeveneen kanssa samalla sillan alitse.
Mikolla tuli melkein kyynel silmään kun hän näki Dordrechtissa proomun, minkä kyljessä oli pitkäaikaisen työnantajan, Omyan, logo.
Saavuimme Goudan pittoreskiin kaupunkiin n klo 17 ja saimme paikan ahtaasta marinasta. Olimme lukeneet muiden purjehtijoiden kokemuksista että täällä on liian matalaa, mutta veneemme alle riitti kyllä tarpeeksi vettä.
Kun kerran olimme Goudan juustokaupungissa, ostimme juustakaupasta pyöreän Gouda-juuston. Juusto oli tosi herkullista ja rasvaprosentit myös varmaan ihan kohdallaan!
Teimme kierroksen tässä keskiaikaisessa kaupungissa. Löysimme pankkiautomaatin ja siellä rikastuneena menimme Lidliin ruokaostoksille. .
Kannoimme kaksi repullista ja kaksi isoa kassia veneeseen ja nautimme juhlaillallisen kotona.

15.6 Kortgerne – Strijensas, 51 43 N 0435 E, 37 nm

2010-06-15T20:57:00.002+01:00

Mikko kävi aamulla hoitamassa satamakonttorissa muodollisuudet jonka jälkeen olimme valmiita jatkamaan kanavamatkailuamme noin klo 10.
Kova tuli jatkui edelleen ja Pohjanmerelle oli annettu lähes myrskyvaroitus. Ennusteen mukaan sää jatkuisi tällaisena koko viikon. Päätös siirtyä kanaville tuntui entistä fiksummalta!
Kortgenen jälkeen saavuimme suureen lahteen joka oli suorassa yhteydessä mereen, joten täällä vaikuttivat sekä virrat että nousu- ja laskuvesi. Me saimme nauttia molemmista joten meno oli märkää koska merenkäyntikin oli kovasta tuulesta johtuen melkoista.
Jatkoimme matkaa Kramersluizenin suluille, jota Richard ja Marjo olivat suositelleet meille yöpymispaikaksi. Koska saavuimme sinne jo iltapäivällä, emme halunneet jäädä vaan jatkoimme matkaa Volkerkaksluizenin sululle. Sulkuja on täällä useampia ja valitsimme tietysti pienveneitä varten varatun sulun. Nyt oli kuitenkin käynyt niin että isoja proomuja varten tarkoitettu sulku oli epäkunnossa joten ne käyttivät nyt pienveneiden sulkua. Olimme VHF:llä yhteydessä sulun valvomoon ja saimme ohjeet siirtyä sulkuun heti ms Imerellan jälkeen. Mikäpäs siinä, hieman arvelutti jäädä ison proomun taakse koska niiden potkurien aiheuttama virta on melko voimakasta ja saattaa aiheuttaa ongelmia pienveneille niiden lähtiessä liikkeelle. Kaikki meni kuitenkin oikein hyvin ja siirryimme tosi vilkkaalle Hollands Diepin syväväylälle. Proomuliikenne on täällä todella vilkasta joten koneellakin ajaminen vaatii tarkkuutta.
Olimme olleet puhelimitse yhteydessä Strijensasin marinaan josta meille oli luvattu laituripaikka yöksi. Pilot-kirjamme mukaa sataman syvyys on alle 2 m mutta satamamestari vakuutti meille että 1,9 m:n syvällä veneellä mahtuu hyvin. Niinhän siinä kävi ja saimme vaivoin parkkeerattua Cantanan kahden paalun väliin.
Kävimme ravintolassa maksamassa satamamaksun ja kysellessämme mahdollista leipomoa kuulimme, ettei kylässä ole lainkaan liikkeitä. Tarjoilija haki kuitenkin meille keittiöstä ison pussin pakastettua paahtoleipää. Kiitos siitä.
Kävimme suihkussa ja nautimme illallisen veneessä.

14.6 Vlissingen – Kortgene 51 33N 03 49 E, 15 nm

2010-06-14T17:23:00.005+01:00

Saksalaisnaapurimme herätti meidät klo 06 koska hän oli lähdössä myötävirrassa kohti Belgiaa.
Saatuamme Cantanan uudelleen kiinnitettyä laituriin, menimme jatkamaan keskeytettyjä uniamme. Kyllä ne maistuivatkin ja nukuimme klo 10 saakka.
Irrotimme köydet ennen klo 12 ja siirryimme odottamaan ensimmäisten siltojen avaamista. Aikaa kului ehkä puoli tuntia jonka jälkeen olimme "Kanal door Walcherenilla". Ajoimme koneella Middelburgin pienen kaupungin halki jossa myös odotimme siltojen avaamista jonkun aikaa. Kanavapurjehdus vaatii kärsivällisyyttä ja aikaa!
Koti-ikävä lisääntyi kun näimme kanavan varrella koivua muistuttavia puita. Saisikohan niistä saunavihdan taitettua?
Schutsluisin sulkujen kautta siirryimme Veersemerin sisäjärvelle jossa tuuli navakasti, jopa 30 solmua NE. Noin klo 16 saavuimme Kortgeneen jossa päätimme yöpyä. Pohjoisrannalla on valtava marina, Delta Marin, ja kiinnitimme veneen laiturin ulkopuolelle. Koillisenpuoleiset kovat tuulet, mitä on luvattu seuraaviksi päiviksi, eivät osu tässä meihin. Satamamestarin virka-aika päättyy klo 17 emmekä saaneet enää häneen yhteyttä.
Päätöksemme siirtyä kanaville tuntui järkevältä koska kova vastatuuli Pohjanmerellä on turhan rasittavaa.
Tapasimme satamassa mukavan hollantilaisperheen, Marjon ja Richardin, jotka purjehtivat Norlinin piirtämällä s/y Sommar. Heillä on sama matka kanavalla kuin meillä ja saimme heiltä arvokkaita vihjeitä mm. yöpymispaikoista ja rautatiesiltojen aikatauluista.

13.6 Dunkerque – Vlissingen, Hollanti 56 nm

2010-06-13T21:50:00.004+01:00

Aamuaskareidemme jälkeen irrotimme köydet laiturista ja suuntasimme nokkamme kohti pohjoista.
Alustavasti oli tavoitteemme purjehtia Belgian Oostendeen, jossa kävimme menomatkallakin viime elokuussa. Belgian vieraslippu nousi siis saalinkiin!
Olimme todenneet jo menomatkalla että Belgian rannikko on aika masentava: täyteen rakennettu korkeita kerrostaloja! Ehkä kaikki EU:n virkailijat haluavat asua meren läheisyydessä?
Lähestyessämme Oostendeä meillä oli niin hyvä myötävirta että halusimme hyödyntää sitä enemmän joten päätimme jatkaa matkaa aina Hollannin Vlissingeniin saakka. Vieraslippu vaihtui samalla Hollannin lippuun.
Virta oli 2-3 solmun luokkaa myöteistä, mutta noin tunti ennen Vlissingeniä se muuttui yhtä paljon vastaiseksi.
Pohjanmerelle on luvattu lähipäiviksi NE-tuulia, eli meille vastaisia, ja päätimme siirtyä Hollanin kanaville. Eivät vastaiset tuulet meitä sinänsä haittaa, mutta kokemuksemme mukavista kanavamatkoista Hollannissa viime kesänä oli edelleen mielessä joten oli helppoa siirtyä takaisin sisämaahan.
Vlissingeniin mentäessä jouduimme pitkästä aikaan sulkuun. Odotettuamme ehkä 5 min, portit aukesivat ja ajoimme sisään. Vesi nousi muutaman metrin ja ajoimme taas ulos. Satama oli melko täynnä mutta kiinnitimme Cantanan saksalaisen yksinpurjehtijan kylkeen. Vene oli tullut samaa kanavareittiä mitä mekin suunnittelemme ajavamme joten Mikko sain häneltä joitakin vihjeitä.

12.6 Dover- Dunkerque 43, nm

2010-06-13T21:48:00.003+01:00

Oli taas aika siirtyä Manner-Euroopan puolelle.
Mikko kävi aamulla vaihtamassa kaasupullon uuteen ja noin klo 10 olimme valmiita irrottamaan köydet.
Doverin satamassa on laivaliikenne niin vilkasta että tänne tullessa ja täältä poistuessa pitää aina ensin olla yhteydessä Port Controlliin saadakseen luvan ajaa sataman aallonmurtajan läpi.
Doverin ja Calaisin välillä on liikennettä todella niin paljon että laivat kulkevat ns. reittijakojärjestelmää pitkin, tietyntyyppistä kaksikaistaista laivojen maantietä pitkin. Ko. maantien saa pienveneet kyllä ylittää, mutta sen pitää tapahtua 90 asteen kulmassa ja mahdollisimman vilkkaasti. Samanlaisia kaistojahan on myös Suomenlahdella mm. Tallinnaan mentäessä!
Liikennettä oli todella paljon, kymmeniä laivoja oli näkyvissä jatkuvasti. Meillä oli myötävirta ja koko noin 10 nm:n alueen ylitys tapahtui ilman ongelmia. Käännyttäessämme koilliseen kohti Dunkerquea, saimme täyden hyödyn virrasta nopeutemme ollessa pohjan suhteen jopa yli 9 solmua.
Saavuimme perille jo ennestään tuttuun Yacht Club de la Mer du Nordin satamaan noin klo17. Kävimme kaupungilla ruokaostoksilla ja söimme kotona.
Saavuttuamme tänne, on ympäri sulkeutunut, lähdimmehän Dunkerquesta 7.8 kohti etelää ja purjehdittuamme tällä välillä yli 9600 nm olemme jälleen täällä. Eiköhän se ole samppanjan arvoinen kierros?

11.6 Brighton- Dover, 68 nm

2010-06-11T23:44:00.004+01:00

Sade alkoi joskus keskiyöllä ja jatkui taukoamatta aamupäivään saakka. Tuuli oli selvästi tyyntynyt eilisestä. Jätimme Brightonin taaksemme noin klo 9.
Heikon vastatuulen takia jouduimme ajamaan osan matkasta koneella.
Puolen päivän maissa ohitimme Etelä-Englannin upeat liitukalliot.
Matkalla katkesi laturin hihna jonka Mikko vaihtoi saman tien uuteen. Varahinta oli jostain syystä useamman millin leveämpi kuin siinä aikaisemmin oleva hihna, huolimatta aivan samasta tyyppimerkinnästä, eikä siitä syystä sopinut. Onneksi mukana oli toinenkin, sopivanlevyinen, hihna joten ongelma tuli ratkaistua. Mikä ihmeen sattuma kun muutama päivä aikaisemmin oli vesipumpun hihna vaihdettu!
Saavuimme Doverin satamaan klo 22 maissa ja saimme suojaisen paikan,F119, sisäsatamasta. Olemme nyt pitkästä aikaa taas itäisellä pallonpuoliskollamme!
Nautimme myöhäisen illallisen veneessä.

10.6 Brighton Standby

2010-06-10T21:10:00.041+01:00

Tänään vietimme kaupunkilomaa Lontoossa.
Lähdimme noin klo 9 junalla Brightonista Lontoon Victoria-asemalle. Matka kesti tunnin verran. Lontooseen päästyämme oli tavoitteenamme tietysti nähdä koko Lontoo ja sen kaikki tärkeimmät nähtävyydet muutamassa tunnissa. Ihan niin nopeastihan se ei onnistunut. Kävelimme ensin Tower Bridgen takana olevaan Katherine Docks-marinaan jossa söimme välipalan hienossa Dickens Innissä. Matkalla sinne bongasimme mm. Westminster Abbeyn ja Parlamenttitalon Bigbeneineen josta kävelimme Thames-joen rantaa seuraavaa rantaraittia pitkin Towerille. Towerin kohdalla ammuttiin 62 kunnialaukausta Edinburgin Herttuan(kukahan lienee?)syntymäpäivän kunniaksi. Paluumatkalla Cityn kautta kävimme tietysti St. Pauls Cathedralissa ja Piccadillyn kautta saavuimme vähitellen Buckingham Palatsiin.
Klo 17 maissa istuimme taas junassa jalat väsyneinä kävelemisestä. Ihan mukava matka, emmehän olleet kummatkaan vierailleet Lontoossa pitkään aikaan. Vaikka eihän täällä mikään parissa kymmenessä vuodessa muutu!
Kaikesta huomaa täällä että huomenna alkavat jalkapallon MM-kisat. Englannin punaristilippuja(!)liehuu kaikkialla ja pubitkin mainostavat kilpaa itseään kaupungin suurimmilla screeneillä
Saavuimme veneelle klo 19 maissa jolloin meitä kävi tervehtimässä kaksi virolaista purjehtijaa. Hekin olivat purjehtineet tänne ja ovat nyt jo paluumatkalla Saarenmaalle. Juttelimme Karibian kokemuksistamme heidän kanssaan, aihe tuntui heitä kovasti kiinnostavan.

9.6 Brighton Standby

2010-06-09T19:00:00.005+01:00

Tänään meillä oli taas huoltopäivä eli aamupäivän ohjelmassa oli pyykin- ja veneenpesua.
Sää suosi meitä ja oli tänään edelleen harvinaisen aurinkoinen ja kesäinen.
Iltapäivällä kävelimme puolen tunnin matkan Brightonin keskustaan. Söimme siellä välipalan ja tutustuimme hieman kaupunkiin.
Brighton lienee monelle suomalaiselle, varsinkin entisille teineille, tuttu paikka täällä järjestettävien suosittujen kielikurssien takia.
Kaupunki mainostaa itseään UK:n parhaana ”seafront-citynä”. Uimaranta on kilometrien pituinen ja kauniina kesäpäivänä suosittu lomailukeidas.
Rannan suuntaan liikennöi edelleen maailman vanhin sähköjuna, Volk, jolla lomailijat siirtyvät helposti ja aitoon brittiläiseen tyyliin paikasta toiseen. Junaliikenne aloitettiin jo v. 1883!
Kaupungin yhtenä vetonaulana pidetään myös mahtavaa Royal Pavilion palatsia. Melkoinen rakennuskompleksi! Meille sen historia jäi nyt selvittämättä. Arkkitehtuuriltaan se kieltämättä poikkeaa melkoisesti tyypillisestä brittityylistä!
Rannasta lähtevän pitkän laiturin päässä on suosittu huvipuisto, Brighton Pier, hieman samanlainen kuin Scheveningenissäkin. Jokaiselle pitää olla jotain mukavaa.
Kävimme kotimatkalla valtavassa supermarketissa, ASDA:ssa, täydentämässä ruokavarastojamme.
Huomenna meidän tarkoituksemme on lomailla, eli ajetaan aamulla junalla Lontooseen.

8.6 Cowes – Brighton, 48 nm

2010-06-08T20:57:00.003+01:00

Yöllä oli satanut vettä ja aamullakin sitä tihkui vielä jonkun verran. Päivällä saimme tosin nauttia auringonpaisteesta!
Tankkasimme vesitankin täyteen viereisestä olevasta letkulla varustetusta vesipostista. Yleinen tapahan on satamissa ollut se että vettä otetaan omalla letkulla mutta täällä siis vaihteeksi toisin. Cantanan oma letku oli hajonnut jo Karibialla joten käytimme tilaisuutta hyväksi.
Irrotimme köydet noin klo 10 ja ajoimme polttoainelaiturille tankkaamaan. Tankkasimme taas sekoitusta joka koostui 60 % dieselistä ja 40 % lämmitysöljystä! Ovelaa veroisuunnittelua!
Ajoitimme tänäänkin lähtömme siten, että saimme täyden hyödyn myötävirrasta. Solentin salmessa meillä oli aluksi hieman vastavirtaa mutta jo tunnin kuluttua se kääntyi myötäiseksi ja oli voimakkuudeltaan 1-2 solmua. Tuuli oli sopivan sivumyötäinen, 5 – 15 solmua joten matka taittui ihan mukavasti.
Saavuimme Brightonin valtavaan marinaan klo 18 maissa. Satamassa on tilaa yli tuhannelle veneelle ja vieraspaikkojakin on niitä tarvitseville.
Brighton on sen sijainnista johtuen hyvin suosittu etappisatama Englannin kanaalia ylittäville. Satama on myös hyvin suojainen joten täällä kelpaa odotella sopivia säitä.
Töitä piisaa. Mikko huolsi moottorin eli vaihtoi öljyt ja suotimet. Vesipumpun hihna oli melkein poikki joten sekin meni vaihtoon. Onneksi oli varahihna mukana.
Riitta valmisti meille illalliseksi herkullisia lihapullia. Kunnon kotiruokaa!

7.6 Weymouth – Cowes, Isle of Wight, 50 nm

2010-06-07T20:05:00.008+01:00

Ruokavarastomme alkoi taas olla melko tyhjä joten menimmne heti aamulla ostoksille paikalliseen Tescon supermarkettiin.
Irrotimme köydet noin 1030 ja ajoimme ulos satamasta.
Tiedotteen mukaan Weymouthista itään on mahdollisesti ampumaharjoituksia joten ko. alue pitää kiertää melko kaukaa. Näin teimmekin vaikka näimme että moni muu vene ajoi suoraan alueen läpi. Ehkä tänään ei ammuttu? Asia olisi voitu tarkistaa etukäteen satamatoimistosta mutta eipä sen ampuma-alueen kiertäminenkään niin vaikeata ollut!
Rannan muoto oli täällä Dorsetissa samanlainen korkea, vaikeasti vallattavissa oleva kallioranta, mitä olemme jo tottuneet näkemään koko Englannin lounaisrannikolla tähänkin saakka. Kallio lienee sen vaaleasta väristä päätellen muuttunut paikoitellen liitukallioksi? Sitähän täällä riittää!
Ilma oli taas utuinen ja muutama sadepisarakin osui Cantanaan. Tuuli tuli lounaasta, noin 5-10 solmua, joten tänäänkin meillä oli melko heikkotuulinen päivä.
Kiersimme riittävän kaukaa merikortissamme mainitun Saint Albans Ledgen turbulenssi-alueen vaikka virran voimakkuus oli juuri nyt neapin johdosta varsin pieni.
Joskus klo 16 maissa purjehdimme sisään Solentiin, salmeen joka erottaa Isle of Wightin mantereesta.
Saaren länsipäässä on purjehtioiden tuntema majakka, The Needles upeiden kalkkikivikallioiden ympäröimänä. Tätä Solentia ja Cowesta, sen keskustaa, pidetään yleisesti englantilaisten purjehtijoiden Mekkana.
Virta salmessa oli melkoinen, noin 3 solmua myötäistä, joten Cantana kulki pohjan suhteen jopa 8 solmun nopeudella.
Cantana saapui klo 18:40 Cowes Yacht Havenin pohjoiseen altaaseen paikalle B2. Vettä satoi koko illan ja nautimme kunnon kotiruoasta!

6.6 Dartmouth – Weymouth, 54 nm

2010-06-07T20:00:00.007+01:00

Matka jatkuu joensuusta seuraavaan joensuuhun. Sää oli tänäänkin epätyypillinen englantilainen, eli aurinko paistoi koko päivän eikä näkyvyydessäkään ei ollut mitään valittamista.
Meillä oli myötätuuli, aluksi noin 10 solmua ja lopussa jo reilusti yli 20 solmua ja aikaa meni koko purjehdukseen noin 9 tuntia.
Cantana sai ylimääräisen matkustajan tänään. Rengastettu lintu laskeutui puomin päähän lepäämään. Annoimme sen olla siinä melko kauan, mutta kun se toisen kerran innostui kakkimaan, oli kippari jo sitä mieltä että ilmainen kyyti riittää.
Etelään työntyvä niemi, Portland, on pahamaineinen paikka kovien ja vaarallisten swellien johdosta. Virta kiertää Portlandin niemen ja on vallitsevista tuulista ja vuorovedestä riippuen pahimmillaan yli 6 solmua ja yleensä suoraan vastaan. Koska nyt oli neap-aika, oli virta vain parin solmun paikkeilla kun kiersimme niemen noin klo 18.
Portlandin satamaan on rakennettu iso marina vuoden 1012 Olympialaisia silmälläpitäen. Kävipä mielessä että onkohan näillä vaikeilla vesillä tottuneilla purjehtijoilla jonkunlainen kotikenttäetu?
Saavuimme noin klo 19 Weymounthin idylliseen satamaan ja kiinnitimme veneen kolmantena yhden Southamptonilaisen veneen kylkeen.
Rannanpuolimaisin vene oli upea saksalainen puuvene, S/y Quinta, vm 68. Veneen kippari kertoi hänen suunnittelevansa purjehtia Vaasaan ensi kesänä.
Olemme ulkosatamassa ja avattavan sillan toisella puolella on myös iso marina, lähinnä paikkakuntalaisia varten. Kaupunki on tosi mukavan tuntuinen ja täällä on juuri päättynyt jonkunlaiset kesäfestarit.
Kävimme syömässä aidossa pubissa aitoa englantilaista pubiruokaa ja on myönnettävä että englantilainen ruokakulttuuri on maineensa arvoinen. Nälkä meni kuitenkin.

5.6 Plymouth- Dartmouth, 35 nm.

2010-06-05T21:47:00.003+01:00

Heti aamulla oli Mikolla tarkoitus käydä ostamassa uuden polttoainemittarin. Koska satamamme on joen vastakkaisella puolella kuin kaupunki, niin täältä on liikuttava lautalla keskustaan. Mikko lähti 09 lautalla etsimään sitä oikeata liikettä. Liike ei ollutkaan keskustassa, ja turistitoimistossa selvisi että se onkin kaupungin toisella puolella. Mikko yritti soittaa sinne ensin varmistaakseen että liike on myös auki ja heillä on myös se haluttu mittari varastossa. Puhelu meni nyt vastaajaan, joten ei auttanut muu kun lähteä kävelemään kohti liikettä. Ehkä he olivat niin kiireisiä, etteivät ehdi vastata puhelimeen? Liike löytyi noin 4 km:n päässä mutta oli tänään, lauantaina, suljettu. Ei sitten muu kun kävellä toiset 4-5 km takaisin satamaamme, nyt toista kautta kiertäen, ilman mittaria. Mikäpäs siinä, mukavaa liikuntaahan aamukävely oli.
Lähdimme liikkeelle noin 11:30 mutta koska oli edelleen tyyntä, ajoimme koneella koko päivän.
Ihastelimme näitä nummimaisia maisemia. Korkeat ja vihreät rannat ovat tunnusomaisia koko Lounais-Englannin rannikolle. Välillä näkyy siellä vanhoja linnoituksiakin. Kalapyydyksiä on melkoisesti mutta ne ovat enimmäkseen hyvin merkittyjä.
Matkalla Mikko avasi onnettoman mittarinsa ja onnistui kytkemään sen piuhat uudelleen niin että mittari toimii nyt ainakin väliaikaisesti. Juottokolvilla olisivat liitoksista tulleet hieman parempia mutta pääasia on että mittari nyt tuntuu toimivan. On taas mukava tietää paljonko tankissa on löpöä!
Saavuimme n klo 17 Dartjoen suulla olevaan Dartmouthin idylliseen kaupunkiin. Harbour Officer Peter oli meitä kumiveneellä vastassa ja ohjasi meidät yhteen, keskellä jokea kelluvaan, ponttoniin. Tämä ponttoni oli varattu vierasveneitä varten.
Täältä ei siis pääse ilman jollaa tai vesitaksia minnekään mutta eipä meillä mikään kummempi hinku ollut mennä kaupunkiin. Kaupat ovat lauantai-iltana kiinni mutta Cantanan varastosta löytyy sen verran tarvikkeita että Riitta osasi loihtia niistä taas gourmet-illallisen.

4.6 Falmouth- Plymouth, 41 nm

2010-06-04T18:32:00.003+01:00

Aamu alkoi taas aurinkoisena ja tänään vaihteeksi vähätuulisena.
Lähdimme liikkeelle noin klo 9 tankattuamme ensin sekä polttoainetankkimme että varakanisterimme täyteen löpöä. Isossa Britanniassa oli ennen, kuten Suomessakin, mahdollista ostaa verotonta polttoainetta mm. veneitä varten. EU:n määräykset kieltävät sen nykyisin, mutta engelsmannit ovat keksineet mukavan porsaanreiän. Lasku jaetaan kahteen osaan käyttötarpeen mukaan: 60 % polttoaineesta käytetään veneen kuljettamiseen ja 40 % sen lämmittämiseen. Vm. on edelleen verovapaata!
Tuuli oli tänään hyvin heikko ja vastainen, joten ajoimme lähes koko matkan etupäässä koneella. Perille saavuimme noin klo 17
Plymouthissa on useampi marina ja tarkoituksemme oli mennä ”Queen Anne Battery Marinaan”, jota Falmouthin venenaapurimme oli meille suositellut. Mikko otti yhteyttä marinaan VHF:llä mutta valitettavasti satama oli jo aivan täynnä koska viikonloppuna on kilpailut.
Saimme paikan rannan toisella puolella sijaitsevasta yksityisestä ”Plymouth Yacht Harbourista” mutta täältä on melko pitkä ja hankala matka itse kaupunkiin.
Plymouth on kuten Falmouth tärkeä purjehduskaupunki. Täältä on lähtenyt ja tänne on päättynyt moni maailmanympäripurjehdus. Täällä näyttää olevan myös melkoinen laivastotukikohta.

3.6 Falmouth Standby

2010-06-04T18:15:00.002+01:00

Sääfaximme datakaapeli oli edelleen niin hapettunut ettemme saaneet taaskaan sillä yhteyttä , eli ajankohtaisia säätietoja. Nyt ei auttanut muu kun pistää kaapeli reppuun ja lähteä etsimään apua. Muutaman kilometrin päässä satamasta on venesähköliike joka myy Furunon, eli faxi n valmistajan, tuotteita. Uutta kaapelia ei sieltä löytynyt mutta he vaihtoivat vanhaan kaapeliimme pistokkeen. Nyt laite toimii taas.
Toinen pikku riesa on ollut polttoainetankin hapettunut mittari. Nyt osoittautui että se oli niin pahasti hapettunut, ettei sitä enää pysty pelastamaan mikään. Maahantuoja vastasi Mikon email-kyselyyn, että Plymouthissa on liike jossa on uusia mittareita varastossa. Täytyy yrittää hankkia se sieltä muta mikäli ei onnistu niin täyty vaan pitää itse lukua paljonko polttoainetta kuluu.
Koko päivä oli aurinkoinen mutta tuuli taas melko kovaa idästä.
Laiturillemme saapui tänään 13 veneen ranskalaiseskaaderi. He järjestivät pienimuotoisen brunssin laiturillamme ja meidätkin kutsuttiin mukaan.
Eipä täältä tällä kertaa enempää

2.6 Falmouth Standby

2010-06-02T19:51:00.012+01:00

Sää helli meitä tänään. Aurinko paistoi siniseltä taivaalta ja oli lähes tyyntä, eli ihanteellinen lomailupäivä.
Saimme tänään vihdoin pyykkimme toimitettua pesulaan. Sataman oma pesukone kun valitettavasti on ”out of order” eikä korjaamisesta ole mitään tietoa. Pyykin kanssa oli kyllä melkoista sähläämistä. Pesulasta oli luvattu soittaa aamulla kun tulevat noutamaan pyykkimme satamasta. Ei kuulunut mitään soittoa joten Riitta soitti pesulaan ja ihmetteli koska he tulevat, niin sieltä kerrottiin että ovat muutamassa minuutissa satamassa. Hyvä että ehdimme viedä pyykkikassimme sataman toimistoon ajoissa että se ehtii vielä mukaan kuormaan. Oli myös sovittu että he palauttavat pyykkimme illalla ja soittavat etukäteen kun tulevat. Eivät soittaneet ja kun Riitta soitti taas ja kyseli, eivät he voi tullakaan koska ei pesulassa edes tiedetä missä satama on! Selvitimme itsellemme pesulan osoitteen ja kävimme itse hakemassa pyykkimme. Iso Ikea-kassillinen maksoi 10 £
Kävelimme päivällä kaupungin laidalla olevalle vanhalle Pendennis-linnoitukselle. Kyseessä on yli 450 vuotta vanha, ts. Cornwallin vanhin, linnoitus joka rakennettiin Henri VII:n aikana. Linnoitus on huolella entisöity.
Kävimme taas Bosunin venetarvikeliikkeessä ja löysimme molemmille lämpimät Gillin hanskat. Ostimme sieltä myös kahdet istumalaatikon tyynyt. Edelliset oli hankittu Las Palmasissa ja kestivät vain 2 Atlantin ylitystä. Nyt ostamamme ovat samaa Plastimon laatua joten odotukset eivät ole kovin korkeita niiden kestävyydestä.
Illalla juttelimme vielä s/y Matildan ruotsalaiskipparin Urbanin kanssa Hollannin kanava-purjehtimisesta

1.6 Falmouth Standby

2010-06-01T16:28:00.004+01:00

Elämä alkaa taas normalisoitua nukuttuamme pari yötä kuivien lakanoiden välissä.
Aamulla satoi mutta aurinko tuli myöhemmin esille ja kesäkuun ensimmäisestä päivästä tulikin oikein kaunis, tosin melko tuulinen eikä siten vielä kesäisen lämmin
Teimme kävelyretken Fal-joen suistossa olevaan venetarvikeliikkeeseen, jossa piti olla hyvä valikoima erilaisia tarvikkeita. Tavoite oli löytää uusi liitin jolla piuhat liitetään polttoainetankin mittariin. Ko. liitin oli hapettunut eikä sitä voi korjata. Myyjä yritti parhaansa mukaan auttaa mutta sopivaa liitintä ei löytynyt.
Paluumatkalla kävimme Lidlin marketissa täyttämässä reppumme tutuilla ruokatarvikkeilla.
Ruotsalaisystävämme Urban oli saapunut tänne Hortasta keskellä yötä. Heilläkin oli ollut aika raskas ja märkä matka, joten veneessä kuivatetaan nyt vaatteita ja patjoja.

31.5 Falmouth Standby

2010-06-01T15:45:00.009+01:00

Aamulla tuli nukuttua myöhään koska emme olleet kummatkaan nukkuneet kunnolla 11 vuorokauteen.
Mikko kävi ilmoittautumassa satamatoimistossa ja maksoi ensin 2 vuorokauden satamamaksun.
Siirsimme veneen laiturin viereen vapautuneelle paikalle. Onhan se mukavampaa kun ei tarvitse kiivetä toisen veneen yli kun mennään laiturille.
Falmouth, joka tietysti sijaitsee Fal-joen sulla, on todella ihastuttava englantilainen pikkukaupunki. Kaupungilla on pitkät merelliset perinteet ja on vastaanottanut lukemattomia maailmanympäripurjehtijoita. Falmouth on myös hyvin vilkas englantilaisten suosima lomakaupunki. Kaupunkia halkoo kauppakuja jossa vieri vierin lukemattomia pikkukauppoja myyden kaikkea maan ja taivaan väliltä. Ruokamarkettikin on ihan kohtuuhyvin varustettu Tesco.
Kuivattelimme venettä ja varusteitamme. Ilma oli edelleen pilvistä ja aina välillä satoi jonkun verran. Sää oli vielä melko kylmää ja varsinkin illalla olisi pitänyt olla enemmän vaatetta päällä.
Illalla kävimme Fal River festivaaleilla kuuntelemassa kelttiläistä musiikkia. Ainakin ääntä riitti!
Söimme ulkona ”Seafood Barissa” aivan satamamme vieressä. Tilasimme molemmille sitruunavoissa paistettua merianturaa. Voita olikin käytetty runsaasti koska kala oli kyllä melko rasvainen. Palvelu oli kuitenkin hyvin ystävällistä!

30.5 Saapuminen Falmouthiin, Englantiin. 152 nm

2010-05-30T20:30:00.001+01:00

Tuuli heikkeni eilen illalla ja jopa aurinko alkoi näyttäytyä. Kovan tuulen varoitus oli illalla peruttu ja ennusteen mukaan tuuli nyt olisi vain 4-7 Bfr ( 20-30 solmua). Näkyvyys olisi mahdollisesti sumun takia huono, tai sitten ei.
Yö menikin ihan rauhallisesti. Tuuli pysyi koko ajan alle 20 solmun ja SW-suuntaisena, eli meille myötäisenä. Etenimme hyvää vauhtia kohti Falmouthia.
Liikenne oli aika vilkasta. Useampi kalastustroolari näkyi vetävän pyydyksiään ja rahtilaivoja tuli ja meni. Karttaplotterimmehan on varustettu AIS:lla joten siitä näkee hyvin muun liikenteen ja on helppo suunnitella ajoissa mahdollisia väistöliikkeitä. Periaatteessahan purjein kulkevalla aluksella on etuajo-oikeus mutta tuntuu jotenkin kohtuuttomalta vaatia suuren tankkerin väistämään takiamme. Yllättävää kyllä, mutta moni laiva on tosiaan itse väistänyt nähdessään meidät. Troolia vetävät kalastusalukset eivät tietenkään ole väistämisvelvollisia ja olemme halunneet kunnioittaa heidän työrauhaansa kiertämällä ne kaukaa.
Sää pysyi koko yön harmaana mutta paria lyhyttä kuuroa lukuun ottamatta kuivana.
Aamulla sää jatkui samantyyppisenä mutta lähestyessämme Englannin rannikkoa esiintyi paikoitellen sumurintamia.
Saavuimme Falmouthiin klo 17 maissa purjehdittuamme 11 1/2 vrk Hortasta. Kokonaismatkaksi tuli kaiken kaikkiaan 1259 nm.
Tarkoituksemme oli mennä Reedsissä mainittuun uuteen Port Falmouth-marinaan mutta jostain syystä koko satama ei ollut ainakaan siellä missä sen piti olla. Olisivatkohan rahat loppuneet kesken? Parkkeerasimme kylkikiinnityksellä walesilaisen Maxi 1000:n kylkeen. Ensihämmennysten jälkeen naapurin kippari oli hyvin auttavainen ja lainasi jopa suihkukorttinsa meille. Mahtavaa päästä 11 vrk:n jälkeen suihkuun. Hanat tiettysi englantilaisittain niin että yhdestä hanasta tuli tulikuumaa vettä ja toisesta sitten jääkylmää. Tällä olisi Oraksella hyvät markkinat! Pekalle sinne Raumalla vihjeeksi!
Matka sujui lopulta ihan mukavasti. Tuulet olivat tosin usein vastaisia mutta emme joutuneet kuitenkaan varsinaisesti luovimaan. Parina päivänä olisi voinut tuulla vähemmänkin, mutta hyvinhän niistä keleistä selvittiin.
Lähinnä meitä kiusasi ainainen kylmyys ja kosteus totuttauduttuamme 4 kuukauden ajan pelkkiin helteisiin.
Tästä eteenpäin päättyy valtameripurjehduksemme ja siirrymme rannikkopurjehtijoiksi, tosin vielä Pohjanmeren vuorivesien ja virtojen
kiusaamaksi!.
Meiltä on aina välillä kysytty koska me sitten palaamme kotiin? Aivan varmasti sitä on vaikea tietää mutta alustavan suunnitelmamme mukaisesti saapuisimme Laurinlahteen sunnuntai-iltana 25. heinäkuuta. Riitan vuorotteluvapaa päättyy 29.7 joten olisi hyvä olla kotona ennen sitä!

29.5 Viesti Atlantilta, 48 43 N 07 57W, 130 nm

2010-05-29T15:06:00.001+01:00

Myöhään iltapäivällä tuuli koveni 20-25 solmuun ja pysyi melko tasaisesti siinä koko eilisen päivän. Taivas peittyi myös pilvistä ja saimme joitakin sadekuuroja niskaamme. Tuulen suunta oli SW joten etenimme melko suoraan kohti Falmouthia.
Yön aikana nousimme taas pitkästä aikaa mannerlaatalle jolloin kaikuluotain alkoi taas näyttää järkeviä lukemia. Tuhansien metrien syvyydestä olimme nyt nousseet vajaan 200 m:iin. Ei sitä kyllä missään muussa huomattu kuin kaikuluotaimen lukemissa.
Tropiikin ruskeat vesilinnut ovat vaihtuneet Eurooppalaisiin valkoisiin lokkeihin.
Joitakin kalastusaluksia on tullut hiljaa meitä vastaan, kenties troolia vetäen? Ilmeisesti mannerlaatan ulkopuolella on hyvät apajat? Tämä päivän sää jatkui samanlaisena. Harmaata mutta tuuli oli aamuyöstä tyyntynyt vajaan 20 solmuun.
Ennusteen mukaan tuuli on nyt kovenemassa kun lähestymme Englantia! Gale warning, eli kovan tuulen varoitus (8 Bfr = 16 m/s), on annettu tänään. Ei tunnu kovin mukavalta!

28.5 Viesti Atlantilta, 47 33N 10 36 W, 110 nm

2010-05-28T13:15:00.001+01:00

Kaunis mutta tyyni ilma jatkui koko vuorokauden. Päivällä nautimme istumalaatikossa auringon paisteesta ja kimaltelevasta Atlantista ja saimme myös hieman kuivatettua kosteita vuodevaatteitamme.
Yö oli taas tähtikirkas ja täysikuu loisti kuten viime yönnäkin pilvettömältä taivaalta. Harmi ettei tällaisia näkymiä voi tallentaa kameralla!
Tuulen puuttuessa jouduimme ajamaan koneella lähes koko vuorokauden.Polttoainetta säästääksemme ajoimme säästöliekillä, n. 4 solmun vauhtia. Bongasimme muutaman laivankin, joten Euroopan läheisyys näkyy jo liikenteen määrässä.
Tänä aamuna alkoi tuuli kääntyä ennustettuun lounaaseen ja rupesi heräämään henkiin puolelta päivin jolloin sammutimme vihdoin koneemme.

27.5 Viesti Atlantilta, 46 30 N 12 44W, 106 nm

2010-05-27T14:06:00.001+01:00

Aurinko näyttäytyi pitkästä aikaa eilen iltapäivällä. Mikon yrittäessä käynnistää lämmittimemme veneen kuivaamiseksi, se kyllä käynnistyi hyvin mutta ei lämmittänyt venettä. Syykin selvisi lämpöputki oli mennyt poikki takalokerossa ja nyt lämmitämme lähinnä siellä olevia märkiä fendareitamme ja muuta roinaa. Jotain pitää siis tehdä joten lokero tyhjennettiin ja Mikko sukelsi sinne Jeesus-teipin kanssa. Vika tuli korjattua ainakin väliaikaisesti ja kajuutta rupesi taas mukavasti lämpenemään.
Tuuli oli edelleen kevyttä ja jouduimme välillä ajamaan koneella kun vauhtimme laski alle 3 solmun. Illalla tuuli heräsi uudelleen ja saimme koneen sammutettua. Yöllä oli tyyntä joten koko yö meni koneella ajaessa. Tyhjensimme aamulla 60 l:n varatankit pääsäiliöön jotta polttoaine ei pääse yllättäen loppumaan.
Yöllä oli täysikuu ja tähtikirkas taivas mutta melko kylmää, noin 14 astetta. Yö oli hyvin valoisa kuutamon ja lukemattomien tähtien johdosta. Merivesikin on jäähtynyt ollen nyt vain 12 astetta. Eipä taida paljonkaan
erota Suomen olosuhteista?
Nyt vaikuttaa siltä, että vastavirta on jo heikentynyt tai muuttunut jopa myötävirraksi. Alkumatkasta oli lokimme näyttänyt korkeampia lukemia kuin GPS mutta nyt ne ovat jo melko tasoissa.
Tänä aamuna jatkui kaunis ja tyyni sää mutta klo 8 jälkeen tuuli heräsi henkiin ja sammutimme vihdoin koneen. Tuulen suunta on taas muuttunut ollen NE eli suoraan vastainen. Tällä suunnalla ja se vie meitä nyt liikaa itään, mutta viimeisten sääennusteiden mukaan alkaa viimeistään perjantaina taas tuulla kovempaa lounaasta.
Matkaa Falmouthiin enää 378 nm!
PS! Iridiumimme prepaid-Sim kortti menee umpeen 1.6 joten siitä eteenpäin ei satelliittipuhelimeen voi enää soittaa eikä lähettää viestejä Cantana[AT]skyfile.com-osoitteeseen. Olemme silloin jo tavallisten kännyköiden
saavutettavissa!

26.5 Viesti Atlantilta, 45 39N 14 50W, 111 nm

2010-05-26T17:13:00.002+01:00

Koko vuorokauden aikana pysyi säätyyppi samanlaisena. Pilvistä mutta kuivaa. Koleata ja tuuli 15-20 solmua. Tuulen suunta vaihteli N +/- 30 astetta koska olemme edelleen Cyclonic-alueella.
Käytännössä me emme itse puuttuneet purjehdukseen koko vuorokauden aikana. Heikki ohjasi jatkuvasti oikein ja vaikka suuntamme vaihteli tuulen mukaan, niin se oli keskimääräisesti kuitenkin kohti Falmouthia.
Yöksi Mikko kuitenkin otti ylimääräisen reivin isopurjeeseen.
Näin helppoa tämä valtameripurjehdus on!
Päivämatkamme ovat Karibialta lähdön jälkeen olleet melko vaatimattomia, reilu 100 nm/vrk, kun ne menomatkalla viime marraskuussa olivat selvästi
pidempiä, 130 – 140 nm/ vrk. Nyt meillä on ollut lähinnä vastaisia tuulia ja myös merivirta on nyt meitä vastaan. Menomatkalla purjehdimme yleensä
myötäisessä pasaatituulessa ja lisäksi 1 solmun virta antoi meille mukavasti lisävauhtia.
Myös pohjan kunto vaikuttaa nopeuteemme. St Martinissa sukeltaja kävi pesemässä pohjamme mutta kun myrkkyväristä on jo paras teho mennyt, siihen
kasvaa nopeasti uusia näkkejä.
Matka Falmouthiin 587 nm joten 2/3 matkasta on jo takanapäin.
Ilahtuisimme viesteistänne!

25.5 Viesti Atlantilta, 44 36N ja 16 55W, 107 nm

2010-05-25T13:37:00.004+01:00

Eilinen iltapäivä meni ihan mukavasti hieman kevyemmässä tuulessa. Sääfaxin mukaan täällä vallitsee tällä hetkellä ns. "Cyclonic circulation” eli tuuli kiertää isoa kehää Portugalin länsipuolella ja vaihtelee sekä voimakkuudeltaan että suunnaltaan aina riippuen siitä missä ollaan. Toisin sanoen, kyseessä on aika vaikeasti ennustettava tuuli. Sen huomasimme konkreettisesti juuri kun tarkoituksemme oli aloittaa ruokailu. Olimme purjehtineet 10 solmun tuulessa suoraan kohti Falmouthia mutta yhtäkkiä tuuli olikin yli 25 solmua aivan vastakkaisesta suunnasta. Tuuliperäsimme haistaa itse tuulen ja tietysti muutti veneen suunnan sen mukaan, eli
takaisin Azoreille! Onneksi tällaisen muutoksen vaistoaa heti veneen sisälläkin, joten keskeytimme ruokailun ja pistimme veneen kulkemaan oikein. Samalla ilmestyi taas 3. reivi isopurjeeseen. Ehkä ei aivan välttämätöntä mutta on helpompi tehdä se nyt kun yöllä toisen nukkuessa. Kun matka lähimpään satamaan on näinkin pitkä, ei turhia riskejä kannata ottaa. Välinerikko, esim., maston kaatuminen, voisi olla katastrofi! Nopeus ei ole nyt pääasia vaan että miehistö ja vene saapuvat ehjinä perille.

Riitta oli valmistanut illalliseksi herkullisen parmesan-kuorrutetun kinkkukiusauksen. Hän oli saanut ohjeen s/y Caribian Annelta josta Annelle kiitokset. Ei siis pidä paikkaansa ettei purkkiruoista saa kunnon ruokaa! Yöllä tuuli oli melko tasainen ja nopeudeltaan pysyi alle 20 solmun. Yö sujui siten ihan mukavasti toisen nukkuessa ja toisen kuunnellessa vahdissa
hyvää musiikkia. Atlantti oli taas tyhjä muista veneistä tai laivoista. Aamulla alkoi jopa aurinko hieman näyttäytyä ja tuuli oli n 15 solmua NW joten matka jatkui suoraan kohti Falmouthia.

Olemme nyt purjehtineet yli puolet matkastamme ja matkaa Falmouthiin on vielä 587 nm.

23.5 Viesti Atlantilta 42 49N, 20 48 W, 123 nm

2010-05-24T19:36:00.011+01:00

Eilen iltapäivällä säätyyppi muuttui oleellisesti. Aurinko meni pilveen jatuuli yltyi. Tuuli voimistui 20-30 solmuun ja sitä jatkui koko vuorokauden ympäri. Otimme illalla ensin yhden reivin, sitten toisen ja illallisen jälkeen vielä kolmannenkin reivin isopurjeeseen. Meno oli märkää ja kuoppaista. Tuulen suunta oli lähes suoraan pohjoisesta joten pyrimme nousemaan mahdollisimman ylös jotta emme ajautuisi turhan kauas suoralta linjaltamme Falmouthiin.

Täällä on viime päivinä esiintynyt laajoja lauttoja hieman samaan tapaan kun levälautat Itämerellä. Kyseessä ei kuitenkaan ole levästä vaan jostain eläinkunnan tuotteesta. Iso aalto huuhtoi yhden näytteen kannellemme ja saimme sen valokuvattuakin. Möhkäle on täynnä simpukantyyppisiä kuoria joiden sisällä elää joku? Jos jollain blogiamme seuraavista on tarkempaa tietoa mistä nyt on kyse, niin ottaisimme sen mielellään vastaan.

Tänään klo 12 00 UTC-aikaan, jolloin aina päivitämme lokimme, on loppumatka Falmouthiin supistunut 786 nm:iin.

22.5 Viesti Atlantilta, 42 08N 23 22W, 120 nm

2010-05-24T19:36:00.010+01:00

Aurinko paistoi koko eilisen päivän ja tuuli oli luoteesta 10-15 solmua, ts. meillä oli aivan ihanteellinen purjehdussää. Suuntamme oli nyt suoraan Falmouthiin.
GPS:mme paljasti että olemme nyt purjehtineet Laurinlahdesta lähtömme jälkeen jo 10 000 nm.
Yöllä tuuli tyyntyi ja aamuyöstä ajoimme hetken koneella kunnes tuuli virisi uudelleen n klo 06 ja sammutimme koneen. Tulipahan samalla ladattua akkujammekin!
Tänään jatkui aurinkoinen sää ja tuuli on nyt kääntynyt lähes pohjoiseksi ja voimistunut n 20 solmuun. Otimme yhden reivin isopurjeeseen ja vene kulki miellyttävää 6 solmun vauhtia.
Liikennettä on mutta bongasimme eilen vain pari rahtilaivaa. Matka Falmouthiin on nyt tasan 1000 nm joten takanamme on noin kolmannes koko matkasta.

24.5 Viesti Atlantilta 47 43N, 18 53 W, 102 nm

2010-05-24T19:36:00.009+01:00

Kova keli jatkui koko eilisen päivän tähän aamuun saakka. Tuulta jatkuvasti 25-30 solmua ja lähes suoraan edestä mutta luovimaan emme joutuneet, vaan pystyimme hyvin pitämään 40-50 asteen kulman tuuleen nähden. Tämä suunta vie meidät aika suoraan Falmouthiin. 30 solmun tuuli voi vaikuttaa lastenleikiltä, sehän on vain 15t m/s, mutta valtamerellä se tuntuu aivan erilaiselta kuin Suomenlahdella. Liittyyhän kovaan tuleen myös monimetriset aallot ja merivirrat. Cantanan isopurjetta on Suomessa harvoin reivattu mutta täällä ensimmäinen reivi otetaan jo 15 solmun paikkeilla, toinen 20 s:ssa ja kolmas ja viimeinen aina liian myöhään.

Tänään aamupäivällä tuuli alkoi vihdoin tyyntyä ja Mikko alkoi purkaa reivejämme.

Kovan kelin ongelma on vesi: vaatteet ovat läpimärkiä merivedestä ja kosteus tulee niiden mukana kajuuttaan, jonka takia koko vene on kostean tuntuinen. Ei ole kovin hauskaa nukkua märissä vuodevaatteissa ja pukea märät vaatteet päälleen vahtivuoron alkaessa. Cantanasta puuttuu valitettavasti pesukone ja kuivauskone, joten tällaisella ilmalla niitä ei saa millään kuivumaan.
Välillä sitä itsekseen miettii mistähän sana” huvivene” tulee?

Nyt on matkaa jäljellä Falmouthiin 687 nm eli noin viikon verran. Koko 12w30 nm:n matkasta olemme siis jo purjehtineet kolmanneksen.

20.5 Viesti Atlantilta, 39 59N 27 17W, 102 nm

2010-05-24T19:35:00.008+01:00

Lukuisat delfiinit saattoivat meidät takaisin valtamerelle ja hieman kauempana näytti olevan joitakin valaitakin, olemmehan keskellä niiden valtaväylää.
Ennusteet pitivät hyvin paikkansa säiden suhteen. Tuuli alkoi tyyntyä illalla mutta vettä rupesi satamaan ihan kunnolla! Sitä jatkui puoleenyöhön saakka jonka jälkeen jopa pikkuinen kuun sirppi tuli ajoittain näkyviin.
Tänä aamuna oli ilma jo kirkastunut mutta ihan auringonpaisteesta emme saaneet nauttia. Lämpötila on ulkona kuitenkin jo 19 astetta.
Illalla jouduimme tuulen puuttuessa käynnistämään koneemme ja jotta polttoaine riittäisi koko matkalle, ajamme sitä säästöliekillä 2000 rpm, joka antaa Cantanalle noin 4 solmun vauhdin.
Yöllä tuuli heräsi ja sammutimme koneen, mutta aamulla se tyyntyi uudelleen, joten kone reippaasti taas päälle.
Sateen ja suolaveden takia vene on tietysti taas sisältäkin kostea mutta eipä ole vaihtoehtoja.
Olemme nyt ottaneet suunnan suoraan kohti Irlantia, noin 40 astetta. Oppaat suosittelevat purjehtimista ensin kohti pohjoista 45 leveyspiirille saakka, jonka jälkeen vasta käännytään kohti Englantia. Tämä siksi että niin voidaan paremmin hyödyntää golfvirran antaman lisävauhdin.
Lähipäiviksi on luvassa idänpuoleisia tuulia ja mikäli tämä pitää paikkansa,
käännymme siinä vaiheessa enemmän kohti pohjoista.
Matkaa Falmouthiin 1119 nm

21.5 Viesti Atlantilta, 41 10N 25 29W, 96 nm

2010-05-24T19:35:00.006+01:00

Eilisen päivän aikana jopa aurinko pilkahti ja saimme joitakin vaatteitamme kuivatettua istumalaatikossa. Tuuli loisti poissaolollaan koko päivän ja jouduimme siksi ajamaan koko päivän koneella. Olemmehan nyt ns. Azorien korkeapaineen alueella joka oin tunnetusti vähätuulista seutua.
Onneksi sääfaxissa ollut vika löytyi: hapettuneet datakaapelin liitokset estivät yhteydenoton. Nyt ainakin se on korjattu ja sekä Faxi että Navtexi toimivat
Meressä uiskentelee kaikenlaisia pieniä kasveja joista emme oikein saaneet selvää mitä ne ovat.
Yö oli kirkas ja kuutamoinen mutta edelleen tyyni.
Tänä aamuna oli edelleen aurinkoista ja kaunista. Pohjoistuuli heräsi n klo 8 jolloin saimme purjeetkin nostettua.
Irdiumin kanssa eivät ongelmamme lopu. Nyt eivät sähköpostit lähde eivätkä tule lainkaan monen yrittämisenkään jälkeen. Lisäksi on ulkoinen antennimme tehnyt lakon mutta meillä on onneksi varalla pieni antenni jolla kyllä saa ihan hyvän signaalin.
Mikko soitti aamulla Telemariin ja kertoi ongelmasta. Nyt ei kyseessä kuulemma ole vika meidän laitteessamme vaan vika on tällä kertaa operaattorin omissa laitteissa. Vika yritetään korjata ja toivottavasti se onnistuu ja voimme päivittää blogiamme. Ilmoitimme samalla Telemarille että ulkoinen antennimme on myös lakannut toimimasta. Ihan varmuuden vuoksi mahdollista takuukäsittelyä varten.
Matkaa Falmouthiin 1010 nm

Viesti Atlantilta 23.5

2010-05-23T18:00:00.001+01:00

Puhuin Mikon kanssa puhelimessa, ja hän ilmoitti sijaintinsa (katso karttaa). Ilma heillä on ollut tosi huono jo vuorokauden ajan, tuulta 30 solmua ja sadetta.

Muutoin Mikolla ja Riitalla oli kaikki hyvin.

Cantana etenee noin 100-120 mpk:aa vuorokaudessa,ja matkaa jäljellä Englantiin on 760 mpk:ta eli noin viikon verran.

Luvassa oli heikkeneviä tuulia.

Viesti Atlantilta 21.5.

2010-05-21T11:04:00.002+01:00

Satelliittipuhelimen vian vuoksi Cantana ei pysty lähettämään tai vastaanottamaan viestejä sähköpostitse mutta Mikko soitti ilmoitti sijaintinsa ja kertoi että heillä on kaikki muuten hyvin.

Sääennusteetlupaavaat kohtuullisia tuulia vaikkakin tuulen suunta ei ole paras mahdollinen.

Sovimme että olemme yhteydessä taas sunnuntaina, voin tarvittaessa välittää suullisesti terveisiä tai viestejä, jotka voi kirjoittaa tämän blogin kommentiksi tai lähettää minulle sähköpostitse, osoite on ukk miuku mauku iki piste fi.

19.5 Horta, Azorit – Atlantti

2010-05-20T06:04:00.003+01:00

Säätilassa tapahtui tänään selvä muutos parempaan päin ja sen huomasi selvästi satamassa.
Monessa veneessä alkoivat lähtövalmistelut sekä pohjoiseen että Välimeren suuntaan.
Olimme nyt viettäneet täällä 12 vuorokautta ja tänä aikana oli tullut paljon lisää veneitä mutta vain harva lähtenyt pois. Azorit ovat todella kauniita ja vihreitä saaria mutta valitettavasti olosuhteet eivät olleen parhaimmillaan nauttiaksemme niiden kauneudesta. Viihdyimme täällä kuitenkin oikein hyvin. Azorit ovat osa Eurooppaa ja ero Karibiaan on aivan selvä, sekä myönteisesti että toki myös kielteisesti.
Mikko kävi aamulla selvittämässä sataman toimistossa meidät ulos. Sama byrokraattinen paperien täyttö neljässä eri huoneessa ennen kun olimmevapaat poistumaan maasta. Sen vielä ymmärtää, että kun saavumme EU:n ulkopuolisesta maasta Azoreille pitää olla tarkkana mutta nythän on kyse vain siirtymisestä EU:n sisällä!
Marinan hintataso miellytti. Kun Sint Maartenilla maksoimme n 2 viikonoleskelusta yli 700 US$, täällä 12 vrk:n oleskelu maksoi vain 144 €, sisältäen veden ja sähköt. Myös ruokakaupassa ja ravintoloissa oli selvä ero hinnoissa Hortan hyväksi.
Cantana irrotti köydet, Toomaksen ja Teuvon avustaman, Hortan laiturista klo 11:00 UTC aikaan ja otti suunnan kohti Englannin Falmouthia. Spica on myös lähdössä tänään mutta he suunnittelevat purjehtivansa suoraan Ranskaan. Toivottavasti tapaamme heidät vielä matkamme varrella.Tuuli oli jo heikentynyt mutta ainakin ensimmäiseksi vuorokaudeksi on luvassa runsaita sateita

18.5 Horta, Azorit standby

2010-05-18T18:14:00.009+01:00

Säätila on ennallaan, eli tuulee puskissa lähes 30 solmua, mutta muuten OK.
Kävelimme pitkän aallonmurtajan päästä päähän ja etsimme tuttujen veneiden maalauksia. Vanhin oli Meriliisan maalaus. Purjehtijoiden peruskirjastoon kirjastoon kuuluu Heikki Herralan kirja ”Kuunarilla Karibianmerelle” vuodelta 1976, ja ilmeisesti kyseessä on juuri maalaus siltä reissulta.
Merikarhuystävämme s/y Melinankin maalaus vuodelta 2006 löytyi pitkän etsinnän jälkeen melko hyvänkuntoisena.
Azorit sijaitsevat keskellä valaiden vaellusreittiä joten tällä on kautta aikojen harrastettu valaanpyyntiä. Nykyään ilmeisesti lähinnä kameralla, mutta aikaisin valaanpyynti kuului oleellisena osana saarten elinkeinoon. Satamassa on muutama entisöity valaanpyyntivene muistuttamasta siitä ajasta. Peter´s Sport Cafeen yläkerrassa on myös aiheeseen liittyvä museo.
Upea ketsi, s/y Rebecca on myös saapunut Hortaan. Kyseessä on 140-jalkainen German Frersin piirtämä uusklassinen, J-veneiden tapainen, kaunotar. Piti ihan käydä katsomassa sitä koska näitä veneitä tuskin tullaan koskaan näkemään Suomessa!
Tämänhetkisen suunnitelmamme mukaisesti jatkamme matkaa kohti Falmouthia huomenaamulla.

17.5 Horta, Azorit standby

2010-05-18T11:08:00.000+01:00

Kolea ja tuulinen ilma jatkuu ja jäämme vielä tänne Hortaan. Tuulta riitti jo aamusta alkaen reilut 20 solmua suoraan satamaan joten laiturillakin käveleminen oli hieman hankalaa. Eihän meillä täältä vielä mikään kiire pois ole!
Mikko soitti Suomeen Furunolle ja kyseli ohjeita faxin korjaamiseksi. Ehdotuksia tuli Janne Gröniltä mutta valitettavasti niistä ei ollut mitään apua. Pari tuntia kului kuitenkin laitteen purkaamisessa ja uudelleen asentamisessa.
Teuvo, joka on IT-guru, yritti myös löytää vian mutta valitettavasti tuloksetta. Ehkä se korjautuu itsestään tai sitten ei. So what!
Riitta teki sillä aikaa jotain hyödyllistä, eli kävi ostamassa meille suomalaista hapankorppua ja näkkileipää, joten päivä ei mennyt ihan hukkaan.
Satama alkaa tosiaan täyttyä, uusia veneitä tulee tänne jatkuvasti odottamaan sopivia kelejä jatkaakseen matkaa kohti Englantia tai Välimerta. Satama alkaa jo olla melko täynnä ja osa veneistä on jäänyt ankkuriin aallonmurtajan sisäpuolelle.

16.5 Horta, Azorit standby

2010-05-16T22:00:00.000+01:00

Yöllä alkoi tuuli voimistua ja aamulla tuuli suoraan sataman etelänpuoleista 25 solmua. Kova tuuli jatkuikin sitten koko päivän. Satamassa tuulen voimakkuus tuntuu aina kovemmalta kuin ulkomerellä mutta olimme silti tyytyväisiä päätökseemme jäädä vielä odottamaan parempia kelejä.
Ongelmat Iridiumimme kanssa jatkuvat. Mikko ihmetteli minkä takia se "****":n puhelin näyttää eilistä päivämäärää ja yrittäessä ottaa sillä jotain yhteyttä, laite sammui kokonaan. Näin on ennenkin tapahtunut mutta kun laitteesta irrottaa akun monta kertaa peräkkäin niin jossain vaiheessa se on käynnistynyt uudelleen. Mikko irrotti sen nyt ehkä 158 kertaa ja sai sen jotenkuten taas ainakin kytkettyä päälle. Jos laite ei toimi niin joudumme purjehtimaan Englantiin ilman puhelinta ja jäämme ilman säätietoja ja kannustajamme tietysti ilman blogimme päivitystä.
Kohtalon ivaa, mutta sääfaximme vastaanottamisessakin tuntuu olevan vaikeuksia. Toomaksen kanssa yritimme lopulta yhdessä saada sen toimimaan mutta tuloksetta. Emme ole juurikaan käyttäneet faxiamme koska se kuluttaa turhan paljon virtaa ja sen antamat kartat ovat usein vaikeasti tulkittavissa. Mikäli puhelin ei toimi niin toimiva faxi olisi kuitenkin hyvä olla.
Olemme huomanneet, kuten niin moni muukin pitkänmatkanpurjehtija, että suuri osa ajastamme kuluu elektronisten varusteiden huoltamiseen. Tämäkin päivä meni lähes kokonaan siinä mielessä hukkaan!
Kävimme Modelo-marketissa vielä ruokaosaoksilla

15.5 Horta, Azorit standby

2010-05-16T11:51:00.007+01:00

Tämän päivän tärkein tehtävä oli saada maalauksemme valmiiksi. Riitta olikin tehnyt sen eteen lujasti töitä ja iltapäivällä oli sitten juhlalliset paljastajaiset.
Myös Spica oli saanut oman maalauksensa valmiiksi.
Laituriimme oli eilen illalla saapunut kolmaskin suomalaisvene, Teuvo ja Malla Savolaisen Baltic 33, s/y Maior. He ovat viettäneet talven Kanarian saarten Palmassa ja tulleet nyt tänne Azoreille. Istuimme heidän viihtyisässä veneessään juttelemassa mukavia ja todeten taas kerran maailman pienuuden. Malla on kuten Riittakin Imatralta kotoisin, joten vanhat opettajat saivat kyllä kuulla kunniansa.
Elämä on täällä jännittävääkin. Kuulimme että tänne oli saapunut pari isompaa purjevenettä siirtopurjehduksena, ts. omistajat olivat antaneet palkatulle miehistölle tehtäväksi purjehtia veneet tänne. Kuinka ollakaan, tulli löysi veneistä huumeita ja lähetti koko miehistön Lissaboniin vankilaan ja veneet takavarikoitiin. Varsin mukava yllätys veneiden omistajille!
Nyt ovat sääennusteet sellaisia että sunnuntaiksi suunnittelemamme lähtö taitaa siirtyä parilla päivällä.
Menimme illalla Mallan ja Teuvon kanssa yhdessä syömään Peter´s Sport Cafe`seen.

14.5 Horta, Azorit standby

2010-05-14T20:25:00.012+01:00

Retkeily ja ostospäivä
Vuokrasimme spicalaisten kanssa auton, pienen Ford Fiestan, ja lähdimme kiertämään saarta. Ajoimme ensin Faialin lounaskulmassa olevaan Ponta dos Capelinhosiin jossa vanhan majakan yhteyteen on rakennettu valtava näyttely tulivuorista. Tulivuorilla on todella merkittävä osuus Azorien olemassaoloon koska koko saariryhmä on muutama miljoona vuotta sitten syntynyt merenalaisten tulivuorten purkausten seurauksena. 1957 tapahtui viimein merkittävä purkaus jolloin kyseisen majakan vieressä purkautui tulivuori ja synnytti 2,4 km2 lisää maata. Näyttelytilassa oli auditorio jossa seurasimme 3-ulotteisessa elokuvassa itse asiassa miten koko maailmankaikkeus on syntynyt. Todella hyvin tehty filmi joka antoi paljon uutta tietoa mukavalla tavalla esitettynä. Kiipesimme myös vanhan majakan 156 askelta sen huipulle ihailemaan maisemia. Valitettavasti sää oli tänään hieman tihkusateinen ja siksi utuinen joten näkyvyys oli rajoitettu.
Jatkoimme matkaa saarten keskellä olevan Caldeiran tulivuoren kraatterin reunalle mutta allamme näkyi vain pilvinen aukko, kraatterin pohjaa ei näkynyt.
Koska meillä oli auto käytössämme, kävimme ruokakaupassa hankkimassa ruokaa ja juomia seuraavaa etappiamme varten. Hyvä kun kaikki mahtui pieneen Fiestaan.
Ja ihmeen kaupalla saimme ostoksemme tungettua vielä pieneen veneeseemme!
Kiertelimme vielä autolla Hortan ympäristössä ja otimme muutaman kuvan kaupungista ja Monte da Guian niemestä
Tarkoituksemme on nyt jatkaa matkaa kohti Englantia sunnuntaina 16.5. Sääennusteet vaikuttavat riittävän hyviltä ja olemmehan jo nähneet tämänkin paikan. Lisäksi molemmilla venekunnilla on ikävä Suomen kesään ja omaistemme pariin!
Riitta teki kovasti töitä maalauksemme viimestelyä varten. Aikamoinen urakka!
Illalla yritimme vielä mennä syömään Peter´s Cafe Sportiin mutta olimme liian myöhään liikkeellä koska ravintola oli jo tupaten täynnä. Mikäpä sen parempaa kun kotiruoka!

13.5 Horta, Azorit standby

2010-05-13T22:57:00.004+01:00

Kaikenlaisia pikkutöitä kuten asiaan kuuluu.
Veimme pysähtyneen laivakellomme kellosepälle korjattavaksi. Kello on vanha, ehkä Cantanan ikäinen, mutta kuulemma hyvänlaatuinen joten sen korjaamista kannattaa ainakin yrittää.
Kaasupullommekin tyhjeni noin 4 viikon käytön jälkeen. Paikallinen venetarvikeliike, Mid Atlantic Yacht Services, täyttää Camping Gaz-pullomme ja saamme sen takaisin perjantaina.
Täällä Azoreille, kuten myös Manner-Portugalissa pärjää englanninkielellä todella hyvin. Oli kyseessä leipomon myyjätär, kaupan kassa tai kuka tahansa kadun mies, niin toistaiseksi kaikki tapaamamme henkilöt ovat puhuneet hyvää englantia. Verrattuna esim. ranskankielisiin maihin tai Espanjaan, ero on huomattava.
Riitta jatkoi urakkaansa maalauksen kanssa ja sai jo pohjan valmiiksi.
Mikko onnistui taas vaihtamaan muutaman kirjan. Venetarvikeliikkeessä on kirjahylly josta saa ottaa itselleen kirjoja kunhan pistää saman verran takaisin. Sieltä löytyi suomalainekin dekkari, Taavi Soininvaaran ” Finnisches Inferno”ja yksi Mankelin trilleri, molemmat tosin saksankielisinä ja pari muuta ruotsin- ja englanninkielistä kirjaa. Matildan kipparin kanssa vaihtui joku kirja omistajaa joten nyt on taas lukemista pitkäksi aikaa eteenpäin.
Eipä täällä nyt tänään mitään ihmeellisempää ole tapahtunut.

12.5 Horta, Azorit standby

2010-05-12T22:13:00.011+01:00

Ilmapuntari on viime päivät noussut selvästi ja näyttää nyt jo 1032 Mb, eli olemme Azoorien korkeapaineessa. Ulkona on kuitenkin vielä syksyisen koleata ja tuuli puhaltaa suoraan veneen istumalaatikkoon.
Veneessä riittää aina pieniä huoltotöitä ja aamupäivä sujuikin molemmilla kotitöiden parissa.
Hollantilaispariskunta, Tom ja Marie, olivat lomailemassa Azorien pääsaarella San Miguelissa ja tekivät päivän retken tänne Hortaan, purjehtijoita kun ovat itsekin. Juttelimme heidän kanssaan mukavia ja sovimme että olemme heihin yhteydessä paluumatkallamme kun saavumme Hollantiin.
Riitta rupesi käsin paikkaamaan sprayhoodiamme. Hän oli ennen lähtöämme korjannut sitä mutta ompeleet eivät kestäneet tropiikin aurinkoa ja saumat olivat jo auenneet. Onneksi lähellämme olevassa englantilaisveneessä oli ompelukone ja veneen kippari Marcus oli halukas tekemään työn pientä korvausta vasten.
Teimme kävelykierroksen Hortan ympäri. Ilma alkoi jo lämmetä ja tuulikin tyyntyä.
Pitkän etsinnän jälkeen löysimme s/y Tarinan ,edelleen hyväkuntoisen, maalauksen aallonmurtajalta. Aloitimme myös oman maalausprojektimme mutta maalimme loppui kesken koska osa siitä kaatui vahingossa maalarin kengän päälle. Sattuuhan sitä reissussa kaikenlaista! Syy ei ole se mitä luulette, vaan Mikko oli avannut maalipurkin valmiiksi eikä kertonut siitä Riitalle ennen kuin hän rupesi sitä heiluttamaan!.Huomenna jatketaan uusilla maaleilla.

11.5 Horta, Azorit standby

2010-05-12T11:56:00.002+01:00

Uni maistui edelleen. Olemme Hortaan saapumisemme jälkeen nukkuneet pitkään ja heränneet vasta 9-10 maissa, ilmeisesti univelkaa oli kerääntynyt Atlantilla melkoisesti.
Päivä sujui touhutessa. Mikko kävi palauttamassa viallisen MP4-soittimen ja myyjäkin totesi sitä aikansa kokeiltuaan että laitteen akku oli viallinen. Kun ei muuta laitetta ollut antaa tilalle, sai Mikko rahansa takaisin. Niillä eväin sitten toiseen kauppaan josta löytyikin Sonyn laatusoitin. Ihmeellistä, kuukausi sitten emme edes tienneet mikä MP3 soitin on ja nyt meillä on ollut niitä jo kolme kappaletta! Kieltämättä verraton apu ikävän torjuntaan yövahdissa!
Mikon tukkakin alkoi olla tarpeeksi pitkä parturointia varten. Parturi löytyi ja tädin kysyessä leikataanko ”normal” vai ”short”, vastaus oli ”short”. Kun hän sitten vielä tarkensi että 1 vai 2 (mm??) niin Mikko pyysi kuitenkin leikkaamaan ”normal” Tulihan siitä kuitenkin melko ”short mutta kasvaahan sitä tukkaa vielä lisää!
Riitalla riitti veneen siivoamista ja Mikko irrotti karttalaatikkomme. Se sijaitsee istumalaatikon alla ja jostain siihen valuu kovalla kelillä vettä. Vesi ei pääse pois siitä vaan on kastellut karttojamme. Ongelma on ratkaistu väliaikaisesti pitämällä karttoja muovin sisällä. Nyt Mikko porasi parikymmentä 25 mm:n reikää laatikon pohjalle ja laittoi vielä muovisen maton alimmaiseksi jotteivät kartat kärsisi.
Kunpa vielä keksisi mistä se vesi sinne tulee niin saisimme tähänkin ongelmaan sen lopullisen ratkaisun?
Hyvällä kelillä olisi aikaa ryömiä ja etsiä vuotokohteita mutta silloinhan ei vene vuoda vaan pysyy kuivana! Kovalle ja märällä kelillä on muutakin tekemistä.
Tietty märkyys kuuluu valtameripurjehdukseen joten ihan kuivaksi veneitä ei saada koskaan, oli sitten kyseessä uusi vai 41 vuotta vanha vene.
Ilma on edelleen kolea ja lämmitin on ollut päällä lähes koko päivän.
Näillä näkymin tulemme viihtymään täällä Hortassa ainakin viikon.
Tänne saapuu päivittäin lisää veneitä ja vähitellen alkaa satama täyttyä. Meillä oli onni matkassa saapuessamme jo perjantaina. Saimme silloin vielä hyvän laituripaikan ja ehdimme perille ennen kuin tuuli kääntyi lauantaina meille vastaiseksi!
Nettiyhteydet ovat tänään muuttuneet heikoksi täällä Hortassa, johtuukohan se veneiden runsaudesta ja ruuhkasta langattomassa verkossa?

10.5 Horta, Azorit standby

2010-05-11T13:59:00.004+01:00

Kylmä ja kolea sää jatkui, ihan kuin Suomessa syksyllä! Aikamoinen muutos sitten kolmen viikon takaisen Karibian sään. Pukeutuminen on tietysti muuttunut samassa suhteessa ja shortsit ja t-paidat korvattu farkuilla ja villapuserolla.
Mikko lähti heti aamulla etsimään lämppäriin sopivaa uutta putkea. Ihme tapahtui kun sopiva putkea löytyi paikallisesta rautakaupasta. 7,5 m joustavaa Al-putkea vaihtoi omistajaa 15 eurolla! Aamupäivä menikin sitten mukavasti työn merkeissä eli uutta putkea asennettaessa Cantanan ahtaisiin tiloihin. Työ oli hyvin palkitsevaa kun saimme lämppärin vihdoin kytkettyä ja lämmintä ilmaa alkoi virrata Cantanaan!
Kävimme myös ostamassa uuden MP4-soittimen rikkoutuneen MP3:n tilalle. Valitettavasti ko. laite ei toiminut joten se pitää palauttaa liikkeeseen.
Illalla meillä oli spicalaisten kanssa yhteinen palkinnonjakotilaisuus. Olimmehan sopineet että osuus Sint Maarten-Horta purjehditaan kilpaa.
Kävimme ensin yhdessä nauttimassa päivällisen Peters Sport Cafeessa. Laskukaan ei ollut päätähuimaava, 66 € sisältäen 4:lle alkupalat, lämminruoan ja jälkiruoan sekä pullon hyvää portugalilaista punaviiniä. Azoreilla on kieltämättä hinta-laatusuhde kohdallaan!
Palkintojenjakotilaisuus pidettiin sitten Cantanan lämpimässä ruffissa ja tulokset olivat monimutkaisten laskutoimitusten jälkeen seuraavat:
Spica 382 h
Cantana 397 h
Sääntöjen mukaan Spica palkittiin pullollisella VSOP-konjakkia.

9.5 Horta, Azorit standby

2010-05-09T19:47:00.006+01:00

Uni maistui edelleen ja nukuimme taas kellon ympäri.
Aamiaisen jälkeen jatkui veneen kunnostus ja nyt oli vuorissa lämmityslaitteen huolto. Itse laite näyttää toimivan hyvin mutta siitä menevä lämminilmaputki oli niin kasassa että lämpöä ei riittänyt veneen sisälle lainkaan. Putki oli kärsinyt kun veneen takalokeroon oli tungettu niin paljon tavara ja ne olivat merenkäynnissä painaneet jo ennestään heikkokuntoisen putken lyttyyn.
Ei auttanut muu kuin irrottaa koko putki ja todeta että sen korjaaminen käyttökelpoiseksi ei ole enää mahdollista. Tämänhän olisi voinut tehdä jo Suomessa ennen lähtöä mutta silloin kaikki vielä toimi ihan hyvin!
Nyt täytyy toivoa että täältä Hortasta saa hankittua sopivaa putkea tai muussa tapauksessa purjehdittava ilman lämmityslaitetta Englantiin saakka. Seuraavasta etapista on tulossa kylmä ja kostea joten olisi tosi hienoa että venettä voisi ainakin välillä lämmittää ja kuivattaa
Nyt on sunnuntai, joten asialle ei tänään tehdä sen enempää
Kävimme iltapäivällä spicalaisten kanssa kuuluisassa Peters Sport Cafeessa välipalalla. Luovutimme paikan isännälle LLV:n pienoislipun joka sai heti näyttävän paikan kahvilan seinällä satojen muiden venelippujen joukossa.
Peters Sport Cafe on toiminut täällä ainakin 50 v ja on kaikkien sinivesipurjehtijoiden tuntema kokoontumispaikka.
Kiersimme Riitan kansaa Hortan kaupungilla ja ihastelimme sen vanhoja taloja.
Aallonmurtajalle on purjehtijoilla ollut tapana maalata veneensä kuvan ja nimen muistoksi käynnistään. Mm maapallon kiertäneen merikarhustävämme s/y Ninnin maalaus löytyi ja monen muunkin suomalaisen valtameripurjehtijan.

8.5 Horta, Azorit standby

2010-05-09T19:27:00.002+01:00

Aivan mahtavaa saada nukkua yön keulan kuivassa sängyssä ja puhtaiden lakanoiden välissä.
Nukuimme varmaan kellon ympäri. Aamulla, eli aamupäivän aikana, Mikko kävi leipomossa hakemassa meille tuoreet sämpylät ja valmisti aamiaisen. Kyllä se maistukin hyvältä ja oli mukava nauttia aamiaisesta taas yhdessä pöydän ääressä. Toki Atlantillakin tuli syötyä joka aamu mutta olihan olosuhteet aikalailla erilaisia.
Ensin työt ja sitten huvitukset. Olimme noin viikko sitten kuulleet Spicalta että kaikki on muuten OK mutta heidän vessansa ei toimi. Olimme tyytyväisiä että meillä toimii. Tänä aamuna tilanne oli toinen, meidän vessamme pumppu oli täysin jumissa ja laitos joutui heti käyttökieltoon.
Ei sitten auttanut muu kun irrottaa koko potta ja kantaa se laiturille. Siellä Mikko sai sen monen yrittämisen jälkeen purettua ja totta tosiaan, kivettynyttä kakia oli sen sisällä ihan riittävästi mutta emme mene nyt yksityiskohtiin! Oikein hauskaa!
Aikansa tehtyä töitä, laite oli taas puhdas ja koottuna. Mitään osaa ei pudonnut mereen eikä jäänyt yli. Potta laitettiin taas paikalleen ja uusi yritys. Pettymys oli melkoinen kun se ei edelleenkään toiminut, eli sitä ei voitu tyhjentää septitankkiin! Työt siis jatkuivat ja tyhjennysletkut irrotettiin ja vietiin laiturille. Olihan naapuriveneillä ihmettelemistä. Tyhjennysletkut olivat täynnä sitä samaa jonka takia niiden läpi ei mennyt mikään. Niidenkin puhdistaminen vei oman aikansa mutta vesiletkulla ja vanhalla vantinpätkällä ne vihdoin aukesivat ja puhdistuivat.
Lopuksi Mikko huuhteli vielä veneen pilssin makealla veneellä mahdollisten hajujen poistamiseksi.
Oliko tänä pelkkä sattuma että sama vika ilmestyi Spicalla ja Cantanalla lähes samanaikaisesti? Ehkä ei, suolavesi ja siirtymien kuumasta tropiikista koleaan Azoreihin oli ilmeisesti aiheuttanut jonkunlaisen reaktion, kukapa tietää? Meidän onneksemme se tapahtui vasta Hortassa eikä matkalla keskellä Atlanttia jossa korjaaminen olisi ollut toivotonta.
Riitta pesi sillä aikaa 4 koneellista pyykkiä marinan pyykkituvassa. Saimme kuivia ja puhtaita vaatteita päällemme.
Olimme sen veran väsyneitä illalla että emme jaksaneet mennä ulos syömään. Riitta oli löytänyt tosi hyvän ruokakaupan ja loihti meille gourmet illallisen.
Kyllä se uni taas maistui

7.5 Viesti Atlantilta ja saapuminen Hortaan 38 31N 28 37W, 171nm

2010-05-07T09:32:00.004+01:00

Koko eilinen päivä jatkui harmaana ja melko tuulisena. Paikoitellen saimme sadetta niskaamme mutta enimmäkseen oli poutaa.
Yöllä näimme taas paljon tähtiä ja kuukin pilkotteli puolen yön jälkeen pilven takaa.
Atlantin värikin on muuttunut tummansinisestä siniharmaaksi. Samoin taivaan.
Tack-Tick tuulimittarimme aiheuttaa taas päänvaivaa. Laite toimii aurinkopaneelin avulla ja ilman aurinkoa ei tule sähköä. Laite sammuu varsinkin öisin aina välillä eikä sen taustavalo kytkeydy lainkaan. Nyt siitä olisi meille hyötyä koska purjehdimme myötätuulessa.
Ennusteiden mukaan tuuli voimistuisi vielä tälle päivälle ja se näyttää pitävän paikkansa. Heti aamulla oli tuuli yltynyt jo 30 solmuun. Päivä alkoi kuitenkin vaihteeksi aurinkoisena.
Aamupäivän aikana tuuli voimistui selvästi ja muuttui lähes myrskyisäksi. Tuulimittarimme näytti jatkuvasti yli 35 solmun nopeutta ollen välillä lähes 40 solmua, eli jo lähes myrskylukemissa.
Aallonkorkeus oli kasvanut arviomme mukaan 10 m:iin joten meno oli todella raskasta ja märkää. Istumalaatikko täyttyi usein vedellä ja kesti aikansa ennen kun vesi oli valunut pois siitä.
Cantana otti aallot kuitenkin hienosti ja olomme tuntui näissä olosuhteissa melko turvalliselta. Purjehdimme minimaalisin purjein ja tuuliperäsimme piti suuntaamme yllättävän hyvin. Kieltämättä, purjehtiminen näin kovassa tuulessa ja aallokossa on raskasta mutta nyt ei ollut vaihtoehtoja, piti vain toivoa että mitään ei hajoa koska se voisi aiheuttaa todellisen katastrofin.
Saavuimme viimein Hortan satamaan hieman yli klo 20 ja vaikka satamatoimisto suljetaan klo 20,niin saimme kuitenkin sovittua satamamestarin että voimme siirtyä laituriin ja hoitaa muut muodollisuudet sitten huomenaamulla. Meille osoitettiin laituripaikka B13, aivan Spican läheltä
Spicalaiset olivat meitä laiturilla vastassa ja he kutsuivat meidät vielä illalliselle heti kun meille sopii. Ennen sitä he tulivat veneellemme kuohuviinipullon kanssa ja juhlimme onnistunutta Atlantin toista ylitystämme heidän kanssaan. Aivan mahtavaa, emme olisi oikein jaksaneet tehdä itse tänään enää kunnon ruokaa.
Kävimme suihkussa ja siirryimme syömään Maijan tekemiä maukkaita pihvejä. Taisimme juoda heidän kanssaan pari lasillista hyvää viiniäkin
Kyllä uni maistui yöllä, hyvä kun selvisimme omalle veneellemme nukahtamatta

6.5 Viesti Atlantilta 37 24N 32 02W, 102 nm

2010-05-06T14:48:00.004+01:00

Mikko löysi eilen illalla kannelta sakkelin ruuvin! Tällainen löytö on aina
hälytys, eli joku sakkeli on auennut! Seurasi tarkastuskierros kannella ja löytyihän se auennut sakkeli spinnupuomin nostokiskosta. Ei tällä kertaa mikään vakava asia mutta hyvä että tuli selvitettyä. Hankalaksi tilanne muodostuisi jos vikaa ei löydy mutta tiedetään että jossain on auennut sakkeli. Tuleeko koko masto pian alas?

Tämäkin päivä oli hyvin harmaa. Tuuli oli jo hieman tasaantunut 15-20 solmuun ja aina välillä sadekuurot piristivät meitä. Näkyvyys oli sateen takia myös rajoitettu.

Merenkäynti oli onneksi eiliseen nähden tasaantunut jolloin mm. olo veneen sisällä oli kuin pesukoneessa! Eilen ei todellakaan ollut helppoa päivittää blogia kun jo PC:n paikallaan pitäminen oli hankalaa Delfiinit hyppelivät tänäänkin innoissaan Cantanan ympäri. Muuta liikennettä emme havainnet mutta plotterin mukaan joku laiva liikkui parinkymmenen mailin päässä meistä.

Tänään siirsimme kellojamme 4 tuntia eteenpäin, eli UTC-aikaan. Nyt olemme siten samassa ajassa kuin Azoreilla kesäisin. Vuorokausirytmimme muuttuu ja siihenkin on sopeutuminen.

Kuulimme Spicalta että he ovat jo varanneet meille laituripaikan Hortan satamasta. Todella hieno asia, voimme sitten ajaa suoraan laiturille eikä meidän tarvitse odottaa jollain odotuslaiturilla tullausta. Saavumme sinne näillä näkymin viikonlopun aikana.

Illalla tuuli tyyntyi ja sadekin lakkasi. Jatkoimme purjein mutta vauhtimme laski sen takia alle 4 solmun. Saapuminen perjantain kuluessa Hortaan on täten kyseenalaista.

Tuulen edelleen tyyntyessä aamulla, käynnistimme koneen neljäksi tunniksi.Joskus klo 10 paikkeilla tuuli virisi ja jatkoimme matkaa purjein Ennusteen mukaan tänään pitäisi tuulla 15-20 solmua SW. Harmiksemme Sint Maartenissa ostamamme MP3-soitin hajosi yöllä. Toivottavasti Azoreilta löytyy uusi. Yöt sujuvat vahdissa mukavammin kuin samalla voi kuunnella hyvää musiikkia.

Lukeminen öisin on viime päivinä ollut vaikeata koska kirjat kostuvat ulkona niin nopeasti. Vaikka ei sataisi, niin ilman suht. kosteus on 90%:n paikkella

Matkaa Hortaan 175 nm

5.5 Viesti Atlantilta 36 26N 33 55W, 114 nm

2010-05-05T19:24:00.001+01:00

Harmaa ja tuulinen sää on jatkunut koko vuorokauden. Sadetta on tullut ajoittain ja tuuli on vaihdellut kovuudellaan 20-30 solmun väliä. Mainingit ovat todella korkeita, harmi ettei niitä pysty kameralla tallentamaan.

Muu liikenne on ollut hiljaista. Pari rahtilaivaa on näkynyt plotterillamme, muttei omin silmin. Ensi yöksi on luvassa hieman leppoisempia kelejä

Hortaan matkaa 281 nm

4.5 Viesti Atlantilta 35 34 N 36 17W,121 nm

2010-05-04T14:12:00.005+01:00

Reipas tuuli jatkui eilisenkin päivän ajan. Samoin voimakkaat sadekuurot joten pysyimme tasaisen suolavesimärkinä.

Reijolta tuli säätietoja ja niiden mukaan loppuviikoksi oli ennustettu 15-20 solmun myötäisiä tuulia. Vaikuttaa ihan hyvältä ja emmeköhän me perjantaiksi ehdi Hortaan

Eilen illalla havaitsimme pitkästä aikaa muutakin liikennettä kuin delfiinejä ja valaita. Iso konttilaiva jyskytti ohitsemme kohti itää. Päivä kului lähinnä kirjoja lukien tai musiikkia kuunnellen, mitäpä sitä muutakaan voisi tehdä. Vahtivuorossa olevan ei kannata lukea jollei halua kastaa kirjaansa.

Yö oli kylmä ja kostea. Sisälämpötila noin 17 astetta joten hyvin täällä vielä tarkenee.

Tänä aamuna oli tuuli tyyntynyt jo alla 10 solmun.

Spicalta tuli tänä aamuna viesti että he olivat juuri saapuneet Hortaan.
Paljon onnea teille, perässä tullaan!

3.5 Viesti Atlantilta 34 37N 38 27W, 101 nm

2010-05-03T19:48:00.002+01:00

Tuuli jatkui jo aamusta alkaen melko kovana, yli 25 solmua, ja iltapäivällä rupesi taas kunnolla satamaan. Hukkaan meni edellisen päivän vaatteiden kuivatus!

Yleensä sadekuurot tuovat mukanaan kovia tuulenpuuskia,(25 – 35 solmua), ja tuuli voimistuu silloin myös hyvin lyhyessä ajassa.

Nyt on lähes täysi myötätuuli emmekä ole viime päivinä pitäneet isoa purjetta lainkaan ylhäällä. Sillä ei nopeus juurikaan kasvaisi koska se peittoaisi sitä suuremman genuan. Genuan reivaaminen on yksinkertaista ja nopeata jonka voi tehdä hyvin poistumatta istumalaatikosta.

Säätyyppi pysyi muuttumattomana koko vuorokauden eikä meillä ole nyt vielä tietoa miten sää kehittyy alkaneen viikon aikana.

Vastavirta on edelleen yli solmun, lokin mukaan olimme edenneet 130 nm mutta GPS:n mukaan vaivaiset 101 nm.

Meillä on nyt matkaa jäljellä Hortaan 530 nm.

2.5 Viesti Atlantilta 33 42N 40 23W, 115 nm

2010-05-02T22:06:00.002+01:00

Koko päivä jatkui kauniina ja suhteellisen vähätuulisena.
Mainio tilaisuus kuivattaa venettä ja vaatteitamme. Nostimme patjoja
kannelle kuivumaan ja peitteemme laskostettiin puomin ympäri, purjehdimme
nyt pelkällä genualla. Suuret ilot ovat joskus pienistä asioista kiinni,
kuten kuivista vuodevaatteista!
Lämmittimen huolto jatkui ja Mikko totesi että siinä oleva
ylikuumenemissuoja oli lauennut. Napin painallus, ja laite starttasi ja
lämmintä ilmaa rupesi virtaamaan veneeseen.
Eilen oli Vappupäivä joten nautimme lasilliset valkkaria ja ajatuksemme
viivähti ystäviemme parissa, joko Ullanlinnassa tai Astridilla! Terveisiä
teille kaikille
Tippaleivät olivat unohtuneet.
Viime yö oli keli edelleen sopiva ja kuukin valaisi merta ihan riittävästi.
Tänä aamuna pilvisyys kuitenkin lisääntyi ja joskus 06 maissa alkoi sekä
sataa että tuulla reippaasti. Tuuli nousi jopa 30 solmuun ja yhdessä
kasvaneiden maininkien kanssa, meno oli tosi märkää. Harmi että eilen
kuivatetut vaattet ovat taas märkiä, mutta sehän kuuluu asiaan
vesiurheilussa
Harmiksemme totesimme että meillä on edelllen 1 solmun vastavirtaa. Lokin
mukaan olemme edenneet 135 mnm mutta lahjomaton GPS antaa vain 115 nm-

1.5 Viesti Atlantilta 32 08N 42 04W, 122 nm

2010-05-01T15:05:00.002+01:00

Vappuaatto.

Eilen aamulla alkoi sataa ja sitä kesti melkein koko päivän. Ennusteen mukaan tämän saderintaman piti saapua vasta huomenna mutta oli näköjään etuajassa. Emmehän me sadetta pelkää mutta kun olimme jo tottuneet pelkkiin aurinkoisiin päiviin, niin ihmettelimme, miksi juuri Vappuaattona pitää sataa. Eipä taida olla Suomessakaan tämän parempaa vappusäätä? Sää oli muutenkin muuttunut kylmemmäksi. Meriveden lämpötila oli enää 15astetta, puolet siitä mihin olimme Karibialla tottuneet. Jopa ukkonen jyrähteli pari kertaa mutta meistä kauempana lännessä. Veneen sisällä oli suhteellinen kosteus lähes 90% joten selvä on että kaikki suolavedessä kastamamme vaatteet ovat märkiä eikä niiden kuivattamiseenkaan nyt ollut mitään mahdollisuutta.

Kuivattaaksemme venettä yritti Mikko käynnistää illalla lämmityslaitteemme. Se ei nyt käynnistynyt. Joitakin viikkoja aikaisemmin Karibialla olimme testanneet laitteen ja silloin se vielä toimi.. Pitänee yrittää Azoreilla korjata se, se olisi hyvä olla kunnossa kun jatkamme matkaa Englantiin. Yöllä sade loppui ja jopa kuu näyttäytyi, edelleen melko täytenä..

Aamulla viiden maissa meitä kutsuttiin VHF:llä. Styyrpuurin puolella oleva iso rahtialus, Elefteria, oli huomannut meidät ja halusi vain kysyä onko meillä kaikki hyvin ja tarvitsemmeko mitään! Vastasimme että kaikki on OK ja olemme menossa Hortaan.

Näimme pitkästä aikaa myös delfiinejä uimassa veneen ympäri. Pari valastakin näkyi hieman kauempana suihkuttelemassa! Onneksi valaita ei öisin pysty havaitsemaan, olisi epämiellyttävää purjehtia varsinkin nukkuvien valaiden lähellä!
Vappupäivä alkoi aurinkoisena ja vähätuulisena. Hyvä tilaisuus tuulettaa venettä ja kuivattaa märkiä vaatteita.

Toivotamme kaikille kannustajillemme oikein hyvää vappua!

Matkaa Hortaan 762 nm

30.4 Viesti Atlantilta 31 01N 44 00W, 130 nm

2010-04-30T15:25:00.001+01:00

Eilen aamulla tuuli vielä 15 solmua ja etenimme mukavaa vauhtia kohti Hortaa.

Iltapäivällä klo 15 massa tuuli läsähti lähes kokonaan ja pistimme koneen päälle ladataksemme akkuja. Tunnin kuluttua tuuli heräsi kuitenkin
uudelleen ja jatkoimme purjehdusta. Koko yö meni vauhdikkaasti 15-20 solmun sivumyötäisessä tuulessa.

Meressä näkyi runsaasti ”Portugalilaisia sotalaivoja”, maneetteja jotka ovat hyvin myrkyllisiä. Ne on varustettu suurella ”purjeella” jolla ne kiitävät meren pinnalla. Emme käyneet uimassa!

Pari rahtilaivaa liikkui AIS:n mukaan parinkymmenen mailin päässä meistä,muttemme havainneet niitä paljain silmin. Viimeöisestä täysikuusta on vielä 98% jäljellä mutta paksut pilvet täyttivät taivaan emmekä hyötyneet kuutamosta yhtään mitään.

Tämä aamu alkoi tuulisena ja pilvisenä. Vastavirta alkaa näköjään heiketä joten päivämatkamme pitenevät! Matka Hortaan 881 nm.

29.4 Viesti Atlantilta 29 59N 46 06W, 118 nm

2010-04-29T13:37:00.000+01:00

Tuuli oli aamupäivällä edelleen kova ja tuli nyt suoraan sivusta. Tästä johtuen vene keinui melkoisesti ja liikkuminen veneessä, niin sisällä kuin ulkona, oli vaivalloista. Ennusteiden mukaan tänään piti tuulla 10 solmua mutta kyllä me löysimme niitä solmuja reilusti yli 20.

Jossain vaiheessa iltapäivällä tuuli tyyntyi kokonaan jolloin käynnistimme koneen, saimmehan samalla akutkin varattua. Tätä kesti pari tuntia jonka jälkeen tuuli virisi uudelleen mutta tuuli nyt lähes suoraan etelästä, kaakon sijaan. Kone seis ja purjeet vetämään. Muutimme Heikin kurssia vastaavasti, edelleen suoraan kohti Hortaa.

Illalla, Mikon vahtivuoron aikana tuuli koveni jo reilusti yli 20 solmun jolloin Mikko päätti laskea isopurjeen yöksi kokonaan. Vauhtimme ei tästä laskenut lainkaan, teimme lähes 7 solmua pelkällä reivatulla genualla. Yö meni hyvin vauhdikkaasti mutta merenkäynti oli sen veran hurjaa, ettei varsinkaan Mikoin nukkumisesta tullut yhtään mitään. Olimme styyrpuurin halssilla ja pistopunkkamme on samalla puolella. Tarkoittaa sitä että veneen kallistuessa punkassa on vaikeata pysyä. Lisäksi se on tässä vaiheessa epämiellyttävän märkä.Riitta nukkui omalla vapaavuorollaan salongin kapealla sohvalla ja Mikkokin kokeili sitä. Ainakin siellä oli kuivempaa!

Torsten lähettiviestin Sint Maartenista. s/y Lollo on lähdössä perjantaina Atlantille. Toivotimme hänelle ja Irmille turvallista kotimatkaa, minne sitten purjehtivatkaan Lollon kotisatama on Nordenrey mutta viimeksi he kertoivat suunnitelleensa purjehtia veneen Välimerelle. Molemmat paikat ovat kaukana heidän kotoaan Kölnistä!

Matkaa Hortaan on nyt jäljellä vaivaiset 1006 nm, eli suunnilleen sama kun Laurinlahdesta Englantiin.

28.4 Viesti Atlantilta 28 58N 47 57 W, 135 nm

2010-04-28T13:43:00.003+01:00

Sää pysyi koko eilisen päivän ihanteellisena purjehdussäänä. Tuuli oli kaakosta, eli sivusta, 15 solmua ja se antoi meille mukavan ja vauhdikkaan purjehduksen. Taivas oli lähes pilvetön mutta ilma oli selvästi viilentynyt. Enää emme oleskele istumalaatikossa pelkissä uikkareissa vaan päällä pitää kyllä olla enemmän vaatetta. Öisin olemme pukeutuneet vieläkin lämpimämmin pitääksemme myös kosteuden loitolla.

Matkalla huomasimme yhden valkoisen sylinterimäisen poijun keskellä syvää Atlanttia. Mietimme olisiko kyseessä jonkunlainen säähavaintolaite, esim. aallonkorkeuden mittaava poiju? Kettinkiä ehkä 4000 m.

Riitta siivosi ja leipoi meille herkulliset sämpylät. Jauhot ostimme jo marraskuussa Las Palmasista mutta ei niihin ollut pesiintynyt ylimääräisiä vieraita. Kaikki tuore leipä on tässä vaiheessa tietenkin jo syöty, joten olemme nyt siirtynet joko näkkäriin tai saksalaiseen kestoleipään. Sint Maartenissa olimmekin jo hemmotelleet itseämme joka aamuisilla tuoreilla patongeilla, joten oli jo aika vaihtaa ruokavaliomme terveellisemmäksi! Makean veden kanssa on syytä olla säästäväinen jotta tankkimme ei tyhjene enne n kun saavumme Azoreille. Riitta oli saanut ystävättäreltään Nealta vihjeen käyttää vihannesten huuhteluun suihkepulloa. Toimii hyvin eikä vettä kulu kuin nimeksi.

Tänä iltana GPS näytti jäljellä olevaksi matkaksi Hortaan 1191 nm joten olemme jo purjehtineet puolet matkastamme. Spica on meitä reilun päivän matkan edellä.

Yöllä tuuli yltyi noin 20 solmuun ja reivasimme molempia purjeita sopivasti. Vauhtimme pysyi siitä huolimatta hyvänä ja taisimme tehdä uuden vuorokausiennätyksen, 135 nm GPS:n mukaan.

27.4 Viesti Atlantilta 27 47N 50 06W,106 nm

2010-04-27T15:11:00.001+01:00

Tyyni ja aurinkoinen sää jatkui koko päivän joten jouduimme ajamaan koneella aamuyöhön klo 0400 saakka. Silloin tuuli heäsi ja nousi n. 12 solmuun ja saimme taas purjehtia

Illalla Mikko tyhjensi 20 l:n varakanisterit tankkiin, jottei löpö loppuisi ennen aikojaan. Mittari näyttää että tankki olisi puolityhjä mutta siihen ei nyt voi luottaa. Polttoainetta säästääksemme ajoimme alhaisella, 2000 rpm, kierrosluvulla. Nopeutemme oli reilu 4 solmua.

Iltapäivällä havaitsimme yhden ison (noin 5x 2 m) vihreän esineen kelluvan juuri pinnan alapuolella. Mietimme mikä se voisi olla ja yksi mahdollisuus on että siinä kellui jostain laivasta pudonnut kontti. Sitä tapahtuu silloin tällöin ja olihan nyt ollut aika kovia kelejäkin. Jos se oli kontti, niin kiitimme onneamme, ettemme törmänneet siihen!

Päivä kului lähinnä lueskellen. Riitta luki Grishamin ”Viimeistä valamiestä” ja Mikko Torstenin antamaa Leena Lehtolaisen” Todesspiralea”. Sitä lukiessaan tuli ihan koti-ikävä, koska kirjassa pyöritään niin tutuissa espoolaismaisemissa.

Tulomatkalla emme juuri lukeneet mitään romaaneja koska itse ylitys vaati meiltä niin paljon keskittymistä. Emme kaivanneet silloin muuta ajankulua. Reijon lähettämien sääennusteiden mukaan meillä on odotettavissa kaakon ja etelän välisiä 10 solmun tuulia seuraavat 4 vrk. Ihan hyvä niin.

26.4 Viesti Atlantilta 26 42N 51 42 W, 118 nm

2010-04-26T13:16:00.001+01:00

Päivä oli edelleen aurinkoinen ja suhteellisen lämmin. Eilen aamupäivällä tuuli vielä lähes 20 solmua mutta iltapäivällä se tyyntyi noin 15:een. Aallokko oli edelleen aika hurjan näköistä. Purjehtiminen näinkin korkeassa aallokossa on erikoinen kokemus. Välillä vene on korkealla aallon huipulla ja seuraavassa hetkessä syvällä kahden aallon laaksossa. Atlantti on niin syvä, yli 4000 m, joten aallot ovat pitkiä eivätkä ne yleensä murru veneen päälle. Toisinaan, jos kaksi suurta aaltoa tulevat eri suunnista päälle samanaikaisesti, riittää sitä vettä Cantanan istumalaatikkoonkin. Nostimme säägurumme Reijon suosituksesta kurssiamme edelleen kohti Hortaa, noin 50 asteeseen.

Akkumme alkavat olla jo melko tyhjiä mutta emme ole vielä viitsineet startata konetta niiden lataamista varten. Jos joudumme tyveneen niin tarvitsemme kaiken saatavissa olevan dieselin sieltä poispääsemiseksi ja samallahan tulee akutkin ladattua!

Yö oli taas rauhallinen ja yksinäinen.

On puhuttu paljon tähystyksen tarpeellisuudesta ja Cantanassa on sääntönä ollut että jompikumpi meistä on aina ulkona, satoi tai paistoi, yötä päivää. Emme tee sitä ainoastaan tähystääksemme muuta liikennettä, vaan pitäähän meidän myös tarkkailla purjeita ja että vene kulkee oikeaan suuntaan.

Esim. saksalais-ruotsalaisystävämme Reinhard, joka purjehtii Engelbrecktin kanssa samaa reittiä Comfortina 32:lla, kertoi että he nukkuvat aina molemmat öisin. Reinhard on ammatiltaan ison tankkilaivan kapteeni ja ilmeisesti luottaa että laivat noudattavat meriteiden sääntöjä ja väistävät purjeveneitä! Hän kertoi myös, ettei heillä ole valtamerellä mahdollisuutta seurata säätietoja. Miksi sitä pitäisi seurata koska säälle ei kuitenkaan mahda mitään eivätkä useamman päivän pituiset ennusteet ole edes luotettavia. Tämä pitää valitettavasti paikkansa.

Aamulla Mikon herätessä vahtiin oli tuuli tyyntynyt lähes olemattomiin, joten käynnistimme koneen. Akutkin saivat samalla kaipaamaansa virtaa.

25.4 Viesti Atlantilta 25 27N 53 34W, 138 nm

2010-04-25T13:49:00.001+01:00

Tuuli alkoi aamulla yltyä ja veneen vauhti parani. Tuuli oli nyt kääntynyt WNW:ksi ja muutimme kurssimme melkein suoraan kohti Hortaa, eli n 70 astetta. Matkanteko muuttui leppoisasta myötätuulipurjehduksesta märkään sivutuuli-purjehdukseen. Päivän mittaan tuuli voimistui yli 25 solmuun ja mainingit kasvoivat samassa suhteessa. Arvioisimme aallonkorkeudeksi jo yli 5 m:n, sen verran hurjan näköisenä Atlantti esittäytyi tänään. Cantana kulki kuitenkin vakaasti reivatulla genualla.

Kova keli jatkui koko yön. Onneksi taivas oli tähtikirkas ja lähes täysikuujoten näkyvyys oli mainio

Aamulla tuuli oli tyyntynyt jonkun verran ja oli jo alle 20 solmua.Matkaa Sint Maartenista olemme jo taivaltaneet yli 900 nm, ts yli kolmanneksen.

24.4 Viesti Atlantilta 25 14N 55 51W, 107 nm

2010-04-24T13:57:00.006+01:00

Sinimeripurjehdusta parhaimmillaan! Meillä oli eilen 10–15 solmun myötätuli ja Heikki ohjasi meitä koko päivän kurssilla 120 astetta. Tällä suunnalla emme lähesty Hortaa kovin nopeasti mutta odotettavissa oleva matalapaineen kannalta matkasta tulee toivottavasti miellyttävämpi? Vastavirta hidastaa edelleen matkaamme.

Aurinko paistoi lähes kokoa päivän ja meriveden lämpötilakin oli taas noussut yli 24 asteeseen.

Kalastuskautemme alkoi menestyksellisesti. Puolelta päivin tarttui Toomaksen tekemään pikkuruiseen vieheeseen lähes metrin kokoinen kullankeltainen dorado. Kala rimpuili niin että se oli jo kääntää veneen kurssiakin! Kala oli valitettavasti turhan iso meille joten päätimme vapauttaa sen. Cantanan peräkansi ei ole myöskään riittävän iso niin ison kalan käsittelyä varten ja olisi ollut sääli leikata siitä vain pienen palan ja heittää loput takaisin mereen.

Vapaa-aika kuluu edelleen kirjojen parissa. Välillä vahtivuorolainen kuuntelee MP3:sta äänikirjoja. Harmi että kappaleet tulevat jostain syystä ihan satunnaisessa järjestyksessä? Kuunnellessamme kirjaa, niin yhtä aikaa siirrytään jo tarinan loppuvaiheeseen jolloin juoni paljastuu ennen aikojaan.

Suolainen Atlantti jättää jälkensä. Nyt polttoainemittarimme on niin hapettunut että se ei enää näytä kunnolla paljonko tankissa on dieseliä. Mikko putsasi ja vaihtoi joitakin kytkentöjä mutta meidän pitänee suhtautua sen antamaan tietoon varauksin. Tyveneen joutuessamme on tärkeätä tietää kuinka pitkälle polttoaine riittää. Onneksi sen voi myös jonkunlaisella tarkkuudella laskea kun pitää kirjaa konetunneista!

Jääkaapinkin kanssa on taas ongelmia, ts. sen kompressori ei käynnisty. Saman ilmiön kanssa olemme painiskelleet aikaisemminkin ja laite on startannut uudelleen kun se on saanut tarpeeksi kauan (jopa vuorokauden) jäähtyä. Olemme silloin hankkineet jääpalapussin jolla olemme pitäneet ruoat tuoreina sen aikaa. Mistähän täältä Atlantilta voisi ostaa jääpaloja? Onneksi kompressori näytti käynnistyvän taas aamulla!

Yö oli kevyttuulinen ja vauhtimme laski välillä alle 3 solmun mutta aamuyöllä se virisi uudelleen. Olemme edelleen aivan yksin Atlantilla!

Spica on myös korjannut kurssiaan etelämpään ja on meitä edellä reilu 100 nm. Arvioimme saapuvamme Hortaan noin kahden viikon kuluttua.

23.4 Viesti Atlantilta 25 47N 57 40W, 101 nm

2010-04-24T13:57:00.004+01:00

Päivitämme blogimme sijaintitiedot UTC-ajassa klo 12:00. Meidän kellomme on silloin täällä 08:00 ja Suomessa 17:00. Olemme siis nyt aikavyöhykkeessä -4 ja Suomessa eletään kesäajassa +3. Tarkoituksemme on siirtää myös veneen kelloa sitä mukaan kun siirrymme aikavyöhykkeestä seuraavaan.

Aamulla tuuli lakkasi lähes kokonaan ja pelkät mainingit jäivät. Ei auta muu kun käynnistää kone ja ajaa säästövauhdilla 4-5 solmua kohti Hortaa. Yön sateet olivat taas väistyneet ja aurinko kuivatti venettä. Pesimme suolaveden kastelemia vaatteitamme ja yritimme kuivattaa niitä kaiteella. On aika ikävää vetää illalla päällensä kosteita vaatteita mutta siihenkin tottuu.

Pystyimme myös molemmat peseytymään istumalaatikossa. Suihkuna toimii ämpäri jolla nostamme Atlantista 25-asteista vettä päällemme. Hiusten ja kasvojen viimeinen huuhtelu vielä tilkalla makeaa vettä. Suihkumme toimii näissä olosuhteissa ihan hyvin joten peseytyminen ei ole ongelma.

Yritimme eilen kalastaa mutta vielä tuloksetta. Spicalla on kuulemma jo pyydystetty 8-kiloinen dorado!

Lauantaiksi on ennusteiden mukaan saapumassa kunnon matalapaine kovine, yli 30 solmun, tuulineen. Päätimme siitä syystä muuttaa kurssiamme suoraan itään tavoitteena kiertää matala sen eteläpuolelta.

Tuuli on edelleen lähes olematonta mutta oli aamulla sen verran virinnyt että sammutimme koneen noin klo 6.

Veden lämpötila on laskenut 22 asteeseen!

22.4 Viesti Atlantilta 25 21N 59 21W, 104 nm

2010-04-22T14:20:00.000+01:00

Aamulla oli edelleen tyyntä ja jouduimme ajamaan koneella 6 tuntia kunnes tuuli heräsi uudelleen. Nostimme silloin molemmat purjeet ylös ja saimme koneen vihdoin sammutettua. Vauhtimme oli purjein noin 5 solmua mutta 1 solmun vastavirran johdosta etenimme vuorokaudessa GPS:n mukaan vain 104nm.

Reijolta saimme taas sääennusteen lähipäiviksi jonka mukaan viikonlopuksi on luvassa kovempia tuulia.

Päivä oli aurinkoinen ja kaunis mutta yöllä alkoi sataa.

Saimme ensimmäisen havainnon moneen päivään toisesta aluksesta hieman ennen keskiyötä. Kaukana idässä näimme rahtialuksen mutta emme saaneet siitä mitään AIS-signaalia.

Matkaa Hortaan on jäljellä 1743 nm.

21.4 Viesti Atlantilta 24 12N 60 45W, 113 nm

2010-04-21T15:33:00.002+01:00

Atlantti on muusta liikenteestä edelleen aivan tyhjä. Emme myöskään ole nähneet yhtään delfiinejä, valaista nyt puhumattakaan. Joku vesilintu on pari kertaa eksynyt näin kauas rannikolta.

Mikko oli huolissaan miten Cantanan pilssiin oli kerääntynyt paljon vettä? Merenkäynti oli tosin ollut pari päivää sitten melko kovaa, joten ainahan sitä laidan yli vettä voi roiskua, mutta ei kymmeniä litroja! Syyksi selvisi istumalaatikon vuotava tyhjennysaukko. Normaalisti se on vedenpinnan yläpuolella mutta nyt, Cantanan ollessa täyteen lastattuna, liitoskohta on vesirajan alapuolella ja siitä tippuu jatkuvasti hieman vettä, joka löytää tiensä pilssiin. Ongelma ei ole paha kun sen tietää mutta toki tämän pitää tiivistää.

Päivä oli pilvinen mutta kuiva ja tuuli oli edelleen SW. Matka etenee heikossa tuulessa ja solmun vastavirrassa hitaasti. Lokin mukaan olimme edenneet 133 nm mutta GPS:n mukaan vain 113 nm Toomaksen veli Lee lähetti Iridiumiimme viestin ja kyseli Spicasta. Hän ei ollut saanut heihin mitään yhteyttä ja oli huolissaan. Tiesimme että Spican sähköposti ei jostain syystä toimi mutta olimmehan saaneet heiltä tekstiviestin jossa he kertoivat sijaintinsa ja että kaikki OK. Vastasimme Leelle ja kerroin mikä tilanne. Cantanallahan on myös ollut paljon ongelmia Iridiumin kanssa mutta juuri tällä hetkellä se tuntuu toimivan!

Aikamme kului mm. kirjojen parissa. Riitta luki Antti Tuurin kirjaa Kanadan siirtolaisista ja Mikko s/y Stellalta saatua ruotsalaista dekkaria, jossa tapahtumat pyörivät Sandhamnissa.

Yöllä alkoi sataa ja ennen puoltayötä tuulikin tyyntyi kokonaan joten Mikko käynnisti koneen jolla ajettiin koko yö n. 5 solmun nopeutta.

20.4 Viesti Atlantilta 22 47N ja 61 58W, 124 nm

2010-04-20T16:11:00.002+01:00

Tuuli kääntyi päivän mittaan SW:ksi ja on ollut nopeudeltaan 10-15 solmua. Purjehdimme nyt suoraan kohti Azoreja jonne on vajaa 2000 nm matkaa. Sää on ollut pilvistä mutta sateilta olemme välttyneet. Yöllä taivas aukesi ja saimme alkuyöstä nauttia myös nousevasta kuusta. Kuu laski kuitenkin horisontin taakse jo hieman ennen puoltayötä. Kuu on nyt kasvamaan päin ja se laskee joka päivä myöhemmin, joten parina tulevana viikkona toivomme saavamme nauttia sen antamasta lisävalosta.

Päivisin on edelleen melko lämmintä mutta Karibian helteet ovat kyllä pelkkinä muistoina. Öisin olemme jo käyttäneet goretex-asujamme kosteuden takia. Mitä merivesi kastaa, se ei kuivu ilman huuhtelua runsaassa makeassa vedessä. Siihen meillä ei riitä vesi joten vähitellen alkavat kaikki käyttövaatteemme olla kosteita, aivan kuten tulomatkalla Atlantilla Jääkaappi piti tyhjentää ja pestä koska yksi täysinäinen tuoremehupurkki oli vuotanut ja sen koko sisältö valunut kaapin pohjalle. Harmitti ylimääräinen työ tässä merenkäynnissä ja myös se että nyt meillä loppuu tuoremehu 2 vrk aikaisemmin. Pitää ruveta säännöstelemään!

PS. Odotamme kovasti matkamme seuraajien viestejä. Muistattehan että ne tulee lähettää (ilman liitetiedostoja) osoitteeseen: cantana miuku mauku skyfile piste com. Luemme ne päivittäin.

19.4 Viesti Atlantilta 21 21 N 63 18W, 133 nm

2010-04-19T16:41:00.001+01:00

Tuuli on jonkun verran jo tyyntynyt ja nyt tuulee 13 solmua idästä, ts. ihan leppoisaa purjehtimista. Olemme muuttaneet kurssiamme hieman koilliseen koska jossain vaiheessa otamme kurssin suoraan kohti Azoreita. Jos nyt purjehtisimme suoraan sinne, on suuri vara joutua korkeapaineeseen jossa ei tuule lähes lainkaan. Seuraamme tilannetta ja Reijon toimittamia säätietoja.

Eilen oli keli hyvin kuoppainen ja mm. liedellä oleva perunakattila lensi sohvalle! Meillä on käytössä Hackmanin kaksikerroskattila jossa alaosassa on hieman vettä ja reiällisessä yläosassa perunat höyrystymässä. Täyden kattilan painopiste on korkealla mutta vettä tarvitaan hyvin vähän. Onneksemme ei kumpikaan meistä saanut kuumaa vettä päällensä. Kahteen päivään emme ole nähneet mitään muuta liikennettä Atlantilla. Päivät ovat kuluneet leväten ja lukien, välillä syöden.

Eilen illalla otimme käyttöön hyväksi havaitun vahtivuorosysteemimme: Mikolla vahdit 20-24 ja 04-08 ja Riitalla siinä välissä koiravahti 00-04.

Päivisin ei meillä ole mitään määrättyä vahtivuorosysteemiä, vaan tilanteen ja jaksamisen mukaan. Periaatteenamme on edelleen että aina on jompikumpi tähystämässä.

Kolmas miehistömme jäsen, eli tuuliperäsimme Heikki, on ohjannut Cantanaa koko ajan ihan

18.4 Viesti Atlantilta

2010-04-18T17:35:00.001+01:00

Eilinen lähtömme ei sujunut ihan niin kun sen piti. Irrottaessamme köydet laiturista, totesi Mikko että koneen vaihde ei mene päälle. Ei auttanut muu kun kiinnittää vene uudelleen ja selvittää ongelma. Syykin löytyi: kulunut kaasu-vaihdekahva joka ei enää saanut pitävää otetta ohjausvaijereihin.

Mikko ryntäsi Budget Marineen ja aivan uskomatointa: heidän hyllyltä löytyi aivan samanlainen kahva kun Cantanan 20 v vanha! Vika korjattiin ja Cantana irrotti uudelleen köydet n. klo 16 ja pääsi 16:30 sillan nostossa Atlantille. Spica lähti klo 11-avauksella.

Aluksi meillä oli vielä melko reipasta tuulta, 25 solmua ja aallokkokin ihan kunnioitettavan kokoista. Jätimme Sint Maartenin ja Anguilan idän puolelle ja otimme kurssin suoraan pohjoiseen kohti Bermudaa. Ohitimme yöllä pienen majakkasaaren, Sombrero Island, joka ei näyt enää
kartassamme. Onneksi huomasimme sen kuitenkin ajoissa ja kiersimme sen riittävän kaukaa.

Nyt alkaa sitten taas totutteleminen valtameripurjehdukseen 4 kk:n tauon jälkeen. Tuuli oli yöllä edelleen kovaa mutta taivaalle alkoi tähdet ilmestyä. Olimme molemmat valveilla alkuillan muta Riitta meni nukkuman joskus klo 22 jälkeen. Nukkuminen oli keinuvassa veneessä melko hankalaa joten yöunet jäivät melko vähiksi. Mikko valvoi noin 0430:saakka jolloin Riitta otti vahdin.

Aamulla tuuli oli tyyntynyt 16 solmuun ja kääntynyt enemmän itään.

17.4 Sint Maartin –

2010-04-17T14:56:00.006+01:00

Lähdemme tänään klo 11:00 sillan avauksella kohti pohjoista.
Täksi päiväksi on vielä luvattu 20 solmua koillistuulta mutta tuuli tulee heikkenemään huomenna ja kääntymään enemmän itään, joten odotettavissa on miellyttävä purjehdusta. Lähipäivinä tuuli tyyntyy edellleen.
Aamulla valmistauduimme valtamerta varten sulkemalla mm doradeboxin.
Mikko kävi maksamassa satamatoimistossa laskun ja jonkun aikaa ihmeteltiin miksi laskussamme oli liian monta pesulalaskua. Selvisi sekin ja asia tuli hoidettua.
Naapuriveneen s/y Hornblowerin koira toivotti meille hyvää matka, samoin toinen naapurimme, s/y Dutch Touchin, Peter.

16.4 Sint Maarten Standby

2010-04-16T20:30:00.012+01:00

Lähtölaskenta on taas alkanut.
Sääennusteen mukaan tuulee huomenna, lauantaina, 20 solmua koillisesta mutta sunnuntaina tuuli tyyntyy jo selvästi ja kääntyisi enemmän itään. Tavoitteemme on nyt lähteä lauantaina klo 11 sillan avauksella.
Alfredo kävi aamulla jo klo 8 apulaisensa kanssa puhdistamassa sekä Cantanan että Spican pohjat. Parissa viikossa siihen oli jo tarttunut jonkun verran kasvillisuutta koska vesi ei tässä sisäjärvessä juurikaan liiku. Septitankkien imutyhjennys on myös tuntematon käsite Karibialla, joten vesi on hyvin ravinnerikasta! Toivottavasti pohja säilyy riittävän puhtaana kotimatkamme ajan!
Alfredo kuvasi pohjan ennen ja jälkeen ja kuvista voi hyvin nähdä, miten tarpeen tämä puhdistus oli.
Spican kanssa on sovittu että purjehdimme "kilpaa" Hortaan ja palkintona on pullo konjakkia, joka nautitaan yhdessä! Tasoituksena ARC:n käyttämät mittaluvut.
Kävimme päivällä myös tullissa clearaamassa meidät uudelleen ulos.
Market Gardenista haimme ison kärryllisen tuoreruokaa joten nyt olemme valmiit pidemmällekin purjehdukselle. Olemme hyvin tietoisia siitä että vihanneksia ja hedelmiä ei pitäisi ostaa marketeista missä ne säilytetään kylmässä. Ne eivät silloin säily kauan. Valitettavasti emme ole löytäneet täältä mitään vihannestoria josta saisi jäähdytämättömiä vihanneksia joten pitää ostaa mistä saa.
Tarkoituksemme on ensin purjehtia pohjoiseen kohti Bermudaa mutta jos sää on sopiva, pyrimme muutaman päivän kuluttua muuttamaan kurssimme suoraan kohti Azoreja. Matkaa sinne on n 2300 nm ja aikaa kuluu 3-4 viikkoa. Mikäli joudumme keskelle korkeapainetta, varaudumme tuulen puutteessa käyttämään konettamme
Torsten ja Irmi tulivat vielä käymään Cantanassa ja vaihdoimme heidän kanssaan pari kirjaa. Saimme vaihdossa pariin Mikon saksalaiseen purjehdusaiheiseen kirjaan Leena Lehtolaisen Kuolemanspiraalin saksaksi!
s/y Lollo seuraa perässämme parin viikon kuluttua joten on hyvin epävarmaa jos tapaamme vielä matkamme aikana. Toivottelimme toisillemme hyvää matkaa toivomuksella että tapaamme vielä joskus, joko Suomeessa tai Kölnissä

15.4 Sint Maarten Standby

2010-04-16T02:09:00.006+01:00

Aamu alkoi taas aurinkoisena ja helteisenä kuten täällä Karibialla niin usein ennenkin.
Mikko haki patongit leipomosta ja valmisti tavanomaisen gourmet-aamiaisen joka nautittiin jälleen istumalaatikossa.
Luimme lehdestä Islannin tulivuorenpurkauksesta ja totesimme että on onni olla liikkeellä purjeveneellä eikä lentokoneella.
Riitta oli varannut kampaajan klo 11:ksi ja Mikko meni silloin Toomaksen kanssa venetarvikeliikkeisiin etsimään joitain heloja mitä emme kuitenkaan löytäneet. No, eivät ne mitään tärkeitä olleet joten säästyivätpä nekin dollarit.
Iltapäivällä kävi Riitta Maijan kanssa ruokaostoksilla täydentämässä varastojamme kotimatkaa varten tutussa kaupassamme, Le Grande Marchessa.
Saksalaiset ystävämme Irmi ja Torsten olivat saapuneet Sint Maarteniin. s/y Lollo on ankkurissa Simpson Bayssä ja he tulivat käymään marinassamme tapaamaan Spicalaisia ja meitä. Torsten ja Irmi olivat menneet yllättäen naimisiin St Vincentin Young Islandissa joku aika sitten ja he tulevat purjehtimaan kahdestaan takaisin Eurooppaan. Tämän hetkisen suunnitelman mukaan he eivät palaa Saksaan vaan vievät veneensä Välimerelle.
Istuimme yhdessä iltaa Spicassa juoden kuohuviiniä tuoreen avioparin onneksi.

14.4 Sint Maarten Standby

2010-04-15T00:56:00.004+01:00

Tuuli oli jo selvästi tyyntynyt ja ennusteetkin lupasivat parempia ilmoja lähipäivinä.
Aamiainen syötiin taas, kuten yleensä, istumalaatikossa.
Mikko kävi etsimässä venehelaa preventteriä varten mutta tuloksetta.
Riitta aloitti sillä aikaa veneen suursiivouksen joka olisi hyvä tehdä kun meillä on vielä makeata vettä käytettävissämme.
Tänään olemme olleet matkalla kahta päivää vaille 10 kk josta täällä Karibialla tasan 4 kk.
Kaiken kaikkiaan olemme purjehtineet yli 7300 nm josta 863 nm täällä Karibialla. Olemme vierailleet 20:ssä eri maassa ja satamiakin olemme nähneet yli 80.
Nyt on Karibia nähty ja mieleenpainuvimmat paikat olivat epäilemättä etelämpänä olevilla tuulenpuoleisilla saarilla: Tobago Cays, Bequia ja Grenada jäivät erityisesti mieleen.
Näillä pohjoisimmilla suojanpuoleisilla saarilla on elintaso korkeampi ja ne vetävät myös enemmän turisteja, etupäässä amerikkalaisia, puoleensa
Kaiken kaikkiaan, matkamme on sujunut ihan hyvin ja olemme monta arvokasta kokemusta rikkaampia.
Olemme nauttineet keskellä Suomen lumista talvea helteistä ja kauniista ilmoista trooppisissa maisemissa. Neljään kuukauteen emme ole käyttäneet pitkiä housuja. Normaaliin pukeutumiskoodiimme on kuulunut shortsit, T-paita ja Crocksit.
Turvallisuutemme ei ole missään vaiheessa ollut uhattuna ja ihmiset, niin yksityiset kuin myös viranomaiset ovat aina olleet ystävällisiä ja auttavaisia.
Olemme myös saaneet olla terveitä koko ajan ja nauttia täysin siemauksin matkastamme.
Tänään kävelimme taas reilun 20 km:n matkan Simpson Bayn Laguunin ympäri. Lentokentän lähellä olevalle hiekkarannalle ovat kuulemma kilpikonnat kaivanneet muniansa mutta emme nyt löytäneet niitä.
Sint Maarten on tosiaan jenkkituristien suosiossa ja ilmeisesti heitä varten täällä on lukuisia casinoita. Yksikin mainostaa että heillä on peräti 180 hedelmäautomaattia rivissä. Eläkeläisen unelmapaikka!
Uusia lomakeskuksiakin on rakennettu mutta ne ovat ilmeisesti laman johdosta edelleen tyhjillään?
Satamaamme oli saapunut toinenkin ruotsalaisvene jolta Mikko sai muutaman dekkarin ja yhden CD-äänikirjan.

13.4 Sint Maarten Standby

2010-04-14T00:05:00.002+01:00

Aamu alkoi sateisena ja tuulisena. Jopa marinassa veneemme keinuu ja käyttäytyy aika levottomasti. Täällä meillä ei tietenkään ole mitään hätää kun vene on hyvin kiinni laiturissa, mutta ei meidän toisaalta tee erityisesti mieli lähteä tässä kelissä merellekään. Sääennusteet eivät vieläkään lupaa selvää parannusta joten varaudumme odottamaan täällä Sint Maartenissa vielä toistaiseksi. Ennusteet tuntuvat muuttuvan päivittäin, joten miten paljon niihin voidaan luottaa kun olemme menossa ainakin viikon pituiselle matkalle Bermudaan? Pari päivää sitten luvattiin huomiseksi vain kevyitä tuulia ja tänään ennustetaan jo 20 solmua!
Ensimmäinen kerta todella pitkään aikaan nautimme sateen takia aamiaisemme veneen sisällä. Yleensä syömme sekä aamiaisen että päivällisen istumalaatikossa.
Riitta kävi Maijan kanssa kävelyllä ja lounaalla lentokentän takana jona aikana Mikko huolsi venettä ja kävi Island Waterwordissa hankkimassa tarvikkeita.
Jonas ja Ingrid yllyttivät meitä lähtemään heidän kanssaan saaren luoteisosassa olevaan kaupunkiin johonkin festaritapahtumaan. Emme oikein jaksaneet innostua joten päätimme syödä kotiruokaa Cantanassa.

12.4 Sint Maarten Standby

2010-04-12T21:17:00.006+01:00

Epävakainen sää jatkuu. Yöllä tuuli todella kovaa ja vettäkin tuli ajoittain melko paljon. Ennusteen mukaan tuuli tyyntyy lähipäivinä.
Eilen saapui ruotsalainen vene s/y Ouhm, satamaan. Vene on todella pieni, pituus 7,5m ja leveys alla 2 m ja se on itse rakennettu Sven Yrvindin piirustusten mukaan. Veneessä ei ole lainkaan istumalaatikkoa vessoista ja muista mukavuuksista nyt puhumattakaan.
Kuulimme heidän lähes katastrofiin päättyvästä matkasta Skotlannin rannikolla toukokuussa. He joutuivat kovaan mýrskyyn ja vene alkoi käyttäytyä niin huolestuttavasti että he kutsuivat VHF:lä apua meripelastajilta. Apua tuli mutta myös meripelastajien vene oli lähes kaatumassa siinä myrskyssä. Viimein Ingrid ja Jonas saatiin siirrettyä pelastusveneeseen mutta heidän omaa venettä ei voitu pelastaa. Myöhemmin vene löytyi kuitenkin vahingoittumattomana erään karikon läheltä jossa se oli tarttunut kiinni laahusankkurina käytetyllä autonrenkaalla pohjaan. Meripelastajien toimintaa pidettiin niin sankarillisena että heille myönnettiin arvokas mitali tästä suorituksesta. He pystyivät jatkamaan matkaans.
Ingridiltä ja Jonakselta oli Atlantin ylitys kestänyt lähes 40 vrk mutta mennyt muuten ihan hyvin. Heidän tarkoitus oli nyt keväällä purjehtia takaisin Ruotsiin mutta rahat ovat kuulemma loppuneet ja he suunnittelevat jättävänsä veneen USA:n rannikolle siksi aikaa kun tienaavat kotimatkaa varten lisää rahaa Ruotsissa. Taitavat olla melko pienellä budjetilla matkassa!
Mikko vaihtoi muutaman kirjan heidän kanssaan.
Illalla istuimme Ingridin ja Jonaksen kanssa Cantanan istumalaatikossa juttelemassa mukavia

11.4 Sint Maarten Standby

2010-04-12T01:31:00.004+01:00

Säätilassa on nyt selvästi tapahtunut muutos epävakaisempaan suuntaan.
Lämpötila on edelleen melko korkea, noin 26 astetta, mutta pilvisyys ja sen mukana sadekuurot ovat lisääntyneet. Tuuli on myös melko kovaa ja ennen kaikkea puuskaista joten odottelemme parempia ilmoja kotimatkaamme varten.
Mikko hioi ja lakkasi doradeboksín uudelleen toivoen että lakka ehtisi kuivua ennen seuraavaa sadekuuroa. Kova tuuli kieltämättä nopeuttaa kuivumista!
Lähdimme aamupäivällä taas kävelemään. Nyt päätimme kiertää laguunin myötäpäivään. Kiersimme taas lentokentän ja seurasimme parin koneen laskua.
Päästyämme Marigottiin sakka alkoi sataa oikein kunnolla ja ennen kun olimme taas veneellä, olimme molemmat aivan likomärkiä. Mikäpä siinä, kävimme suihkussa ja vaihdoimme kuivat vaatteet yllemme.
Tuuliennusteet ovat vielä melko huonoja. Tuulen pitäisi tyyntyä ensi viikon aikana Karibialla mutta viikon lopussa taas kovenevan ja muuttuvan täysin vastaiseksi jos suuntana on Bermuda. Seurataan tilannetta…

10.4 Sint Maarten Standby

2010-04-11T01:39:00.003+01:00

Kova tuuli jatkuu eivätkä ennusteet lupaa vielä sopivia tuulia pohjoiseen päin purjehtijoille.
Puhdetöitä piti keksiä ja Mikko sai päähänsä hankkia pronssisen Dorade-venttiilin nykyisen muovisen tilalle. Muovin laatu on sellainen että se kellastuu auringossa muutamassa vuodessa. Paikallisesta Budget Marinesta löytyi sopiva pronssinen venttiili joten töihin vaan.
Luonnollisesti uusi venttiili ei sopinut vanhaan reikään joten reikä piti suurentaa rautasahan terällä sopivaksi. Kun venttiili oli vihdoin asennettu, kittasi Mikko vanhat ruuvinreiät ja lakkasi vielä koko doradeboxin uudelleen. Kaikki meni muuten hyvin mutta kun lakkaus oli valmis, alkoi sataa vettä. Pitää sitten lakata toisen kerran varmemmalla säällä.
s/y Pipedreamin Jukka Uusitalo tuli käymään kahden vieraansa kanssa. Vene on ankkurissa Simpson Bayssa ja he lähtevät purjehtimaan viikoksi Anguillan suuntaan.
Kävimme ruokakaupassa ja söimme maittavan pihvi-illallisen kotona

9.4 Sint Maarten Standby

2010-04-10T14:21:00.006+01:00

Merellä ollaan säiden armoilla ja Cantanassa on aina ollut periaatteena ettei pahoihin keleihin lähdetä vaan niihin joudutaan.
Nyt tuulee edelleen turhan kovaa, 20-30 solmua, ja jäämme vielä tänne odottelemaan suotuisimpia tuulia. Ennusteet ovat tällä hetkellä vielä aika huonoja mutta toivomme pääsevämme matkaan ensi viikon puolessa välissä.
Olimme jo toissapäivänä tullanneet itsemme ulos, joten kävimme uudelleen tullissa ja sovimme jäävämme vielä tänne. Tämä ei ole mikään ongelma, vaan palaamme asiaan kun olemme taas lähdössä!
Saimme päihimme hankkia vedenkeittimen jolla kahvi- ja tiskivedet voidaan keittää kaasua säästämällä satamissa ollessamme.
Kuulimme naapuriveneeltä että Philipsburgissa on liike joka myy taloustarvikkeita. Kävelimme vuoren yli sinne ja löysimme sieltä oikean liikkeen. Ongelmana on että heidän myymänsä keittimet on tehty 120V:n jännitteelle ja jenkkipistokkeille. Myyjätär kertoi että Ranskan puolella Marigotissa myydään eurooppalaisen standardin mukaisia laitteita. Ei auttanut muu kuin kävellä sieltä taas toisen vuoren yli Marigottiin ja löytyihän se keitin sieltä vihdoin.
Marigotissa näimme Tuula-nimisen vaatekaupan. Kuka Tuula?
Kävelimme takaisin suoraan veneelle ja tulihan sitä matkaa taas reilu 17 km. Ihan hyvältähän se liikunta tuntui!
Riitta oli valmistanut toissailtana ison määrän Lasagnea jota meidän oli tarkoitus syödä ensimmäisinä päivinä merellä. Nyt kun jäimme tänne satamaan, niin saame syödä sitä herkullista Lasagnea täällä muutamana iltana.

8.4 Sint Maarten Standby

2010-04-08T21:35:00.003+01:00

Olemme edelleen Sint Maartenissa.
Tällä hetkellä täällä tuulee melko kovaa, yli 20 solmua ja puuskissa jopa yli 30 solmua, joten päätimme jäädä odottamaan parempia tuulia.
Yleensä pidetään parhaimpana aikana purjehtia Karibialta Bermudalle huhtikuun loppupuolta tai toukokuun alkua, joten olemme hieman siitä aikataulusta edellä.
Ennusteiden mukaan tuuli tyyntyisi viikonlopun aikana joten seuraamme tilannetta ja lähdemme heti kun säätila on sopiva.
Aikamme kuluksi kävelimme Simpson Bay Lagoonin ympäri. Puolet ajasta olimme Hollannin ja puolet Ranskan puolella. Ranskan puoli tuntui kieltämättä siistimmältä ja katujen varsiakin koristi siellä kunnon jalkakäytävät! Matkaa kertyi 22 km joten onneksi olimme tässä helteessä ottaneet riittävästi juomavettä mukaan.
Kaksi kulkukoiraa hyökkäsi kimppuumme yhdessä kohtaa reittiämme ja toinen onnistui jopa puraisemaan pienen haavan Mikon sääreen. Onneksi ei mikään paha ja onhan jäykkäkouristusrokotekin tullut otettua.

7.4 Sint Maarten Standby

2010-04-07T21:57:00.001+01:00

Tänään piti olla lähtöpäivämme mutta kaasuongelma on vielä ratkaisematta.
Alfredo ei monesta yrityksestään huolimatta onnistunut täyttäämään pullojamme joten Mikko jatkoi heti aamulla ennen klo 8 Toomaksen kanssa kaasupullojen metsästystä. Ranskan puolella, Marigotissa, ei täyttäjää löytynyt ja meille kerrottiin siellä ettei koko saarella ole pullotyyppiimme sopivaa adapteria. Ajoimme vielä St Martinin pohjoispuolelle Cul de Saciin jossa Caribbean Industrial Gasella on toimipiste. Heilläkään ei ole sopivaa adapteria mutta kuulimme että sellainen mahdollisesti löytyisi saaren itärannikolla, Oyster Pondissa, olevasta Captain Olivers´in marinasta. Ajoimme sinne ja Sunsailin virkailija lainasi meille oikean adapterin. Bingo! Takaisin Cul de Saciin ja saimme molemmat pullomme täytettyä propaanilla. Palautimme adapterin Sunsailille ja ajoimme veneillemme.
Mikko täytti kanistereilla dieseltankkimme täyteen ja tankkasi vielä kanisterit täyteen joten nyt meillä on kaiken kaikkiaan noin 200 l dieseliä. Reitillemme saattaa sattua pitkiä heikkotuulisia alueita joten polttoainetta on oltava riittävästi. 200l:lla ajetaan 100 tuntia eli noin 500 nm.
Sääennusteet lupaavat lähipäiviksi sivuvastaista tuulta, 15–20 solmua, joten konetta emme toivon mukaan tarvitse kun akkujen lataukseen.
Atlantilla ei kännykkä eikä normaali sähköposti enää toimi joten ainoa yhteydenpitovälineemme on Iridiumpuhelimme. Mahdolliset emailit voi lähettää osoitteeseen cantana@skyfile.com mutta liitetiedostoja emme voi lukea.
Alfredo huolsi Mikon sukelluslaitteen regulaattorin ja todennut ettei se toimi koska siinä oleva membraani puuttuu kokonaan! Sellaista emme onnistuneet löytämään joten raskaiden varusteiden kuljettaminen Atlantin ympäri on ollut aivan turhaa.
Kävimme iltapäivällä tullissa selvittämässä itsemme ulos maasta
Nyt on sitten Karibia nähty ja koettu ja pitkä matka kotiin alkaa.